Ahvenanmaan samppanjahylky tarjoaa lisälöytöjä

[Kaisa Kylakoski]

Pari viikkoa sitten tuli julkisuuteen sukeltaja Christian Ekström, joka oli löytänyt Ahvenanmaan edustalla sijaitsevasta hylystä vanhan samppanjapullon. Sittemmin on selvinnyt, että karille vuosien 1800-1830 välilä ajaneessa kaljaasissa oli pulloja enemmänkin, seitsemänkymmentä. Ne ovat kannen alla ja hylyn haurauden takia toistaiseksi jätetty paikalleen.

Tutkimussukelluksissa ei hylyssä ole havaittu ruumiiden jäänteitä. Kylläkin paljon käyttöesineistöä, merimiesten tavaroita ja hyvin säilyneitä navigointivälineitä. Pintaan on hylystä nostettu oliiviöljyllä täytetty kannu, kaksi oktanttia ja kolme posliinilautasta. Arvokkaimmasta löydöstä, laivan tiilihellasta, Ahvenanmaan museoviraston meriarkeologi Marcus Lindholm toteaa

Kasta flaskorna överbord, jag vill ha spisen

Kaljaasi itsessään ei ole uusi löytö, Ahvenanmaan merihistoriallisen seuran mukaan hylyn sijainti oli selvinnyt jo kolme vuotta sitten.

Lähteet:
* Champagnevraketfullt med skatter, Ålandstidningen 31.7.2010
* Samppanja-aarre on luultuakin runsaampi, HS 1.8.2010 (STT)
* Ahvenanmaan samppanjahylyn löytäjästä kiista, HS 3.8.2010 (STT)

[Tapio Onnela]

Samaisesta hylystä löydettiin myös olutpulloja. Nyt ahvenanmaalainen panimo Stallhagen haluaisi valmistaa tuosta "maailman vanhimmasta oluesta" saadun hiivan avulla olutta, joka muistuttaisi alkuperäistä olutta. Koska 200 vuotta sitten ouluita ei pästorisoitu kuten nykään tämä saattaisi olla mahdollista, yhdistämällä lisäksi prosessiin geenitekniikkaa.
Asiasta kertoi: Stallhagen vill göra historiskt öl (Ålandstidningen 4.9.2010)

[Tapio Onnela]

Ylen uutisen mukaan hylystä löydetystä oluesta voitaisiin mahdollisesti tehdä vähän samankaltaista olutta, vaikka oluesta löytyneet hiivasolut olivatkin kuolleita:

Oluesta onnistuttiin eristämään neljä erilaista elävää maitohappobakteerilajia. Kolme niistä on olueen ja panimoprosessiin pitkälle sopeutuneita lajeja, kun taas neljäs Lactobacillus kisonensis havaittiin ensimmäistä kertaa vasta joitakin vuosia sitten Japanissa.Oluella oli vaaleankultainen väri, ja analyysien perusteella siinä on voinut olla aikanaan ruusun, mantelin ja neilikan vivahteita.- Kemiallisen analyysin perusteella ja kokeneen panijan avulla voi yrittää tehdä olutta, joka muistuttaa mahdollisimman paljon alkuperäistä, sanoo VTT:n asiakaspäällikkö Annika Wilhelmson.

Ahvenanmaan hylkyolutta voi ehkä panna (Ylen uutiset 10.5.2012)