Ruotsin kielen asema Suomessa

[Vetehinen]

Ruotsin kielen aseman vastustajat Suomessa, käyttäessään juuri virheellisesti anakronistisesti historiallisia perusteita eivät nähtävästi ymmärrä sitä, että ainut pysyvä ominaisuus kulttuureissa on niiden jatkuva muuttuminen.

Jos muutos on ainoa pysyvä ominaisuus, niin mitä mielestäsi muutos olisi Suomessa?

Käsittääkseni olet mieluimmin sillä kannalla, ettei muutosta kaksikielisyyden suhteen tule tapahtua.

[Tapio Onnela]

Oma kiinnostava lukunsa on sekin, että keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa käydään ja lietsotaan etupäässä nimimerkkien takaa.

Ei sitä etupäässä käydä nimimerkin takaa vaan pääasiassa omalla nimellä.

Mainitsemasi kirjoitukset ovat poikkeustapauksia. Kuka tahansa kyllä huomaa tämän katsomalla mitä tahansa foorumikirjoittelua aiheesta. Eikä tarvitse edes mennä Agricolan foorumeita pidemmälle.

[Vetehinen]

Ei sitä etupäässä käydä nimimerkin takaa vaan pääasiassa omalla nimellä.

Mainitsemasi kirjoitukset ovat poikkeustapauksia. Kuka tahansa kyllä huomaa tämän katsomalla mitä tahansa foorumikirjoittelua aiheesta. Eikä tarvitse edes mennä Agricolan foorumeita pidemmälle.

Olen sama mieltä, että netissä keskustellaan ruotsin asemasta pääasiassa nimimerkillä, mutta netissä keskustellaan kaikista asioista pääasiassa nimimerkillä.

Ruotsin asemasta ei keskustella vain netissä. Tietysti se on suhteellista, voiko ruotsin asemasta kirjoitettuja lehtijuttuja, poliittisia ohjelmia ja tv-haastatteluja pitää lainkaan keskusteluna, mutta ruotsin asemaa käsitellään lähes päivittäin julkisuudessa omalla nimellä.

Eilen oli uutisissa Hanna Virkkusen ehdotus pakkoruotsin opetuksen aikaistamisesta. Se on muuten täsmälleen samaa, mitä eri puolueiden suomenruotsalaiset kansanedustajat käsittelivät ennen viime vaaleja ns pyöreän pöydän kokouksessaan.

Kokoomuksen puoluekokouksen päätöstä poistaa pakkoruotsi kommentoivat Stefan Wallin, Jyrki Katainen, Alexander Stubb ja Kimmo Sasi. Jokainen omalla nimellään ja jokainen toteamalla, ettei Kokoomuksen johto noudata ylimmän päättävän elimensä päätöstä. Ja puoluekokouksessa oletan edustajien esiintyneen omilla nimillään.

Käsityksesi Tapio, että ruotsin asemasta käydään keskustelua vain netissä ja nimimerkillä tuntuu minusta todellisuudelle vieraalta.

[Tomppa]

Mitä taas yksikielisiin valtioihin tulee, niin niitä on lopulta yllättävän vähän. On paljonkin valtioita, joissa on vain yksi virallinen kieli, mutta hyvin runsaasti myös niitä, joissa niitä on useampia – Sveitsi lienee tunnetuin esimerkki. Valtioita, joiden alueella puhutaan vain yhtä kieltä, ovat sitten todella harvassa, liekö noita muita kuin Islanti, Portugal ja Pohjois-Korea.

Yksikielisellä valtiolla tarkoitan luonollisesti että maassa on yksi pääkieli ja yksi tai useampia vähemmistökieliä, näitä ovat lähes kaikki valtiot. Sveitsikin on valtioliitto jossa erikieliset alueet, kantonit toimivat erillään yhdellä kantonin omalla kielellä. Suomi on tästä ainoa poikkeus jossa pienelle kielivähemmistölle on annettu poikkeuksellisen laajat oikeudet ja etuisuudet historiallisen perinnön vuoksi, tämän toteaa myös EU Suomen kielipoliittisessa selonteossa. Ei tarvita paljon mielikuvitusta kun voi päätellä että rahalla ja Ruotsin ajoilta periytyvällä vallalla pidetään Suomea edelleen lieassa suhteessa Ruotsiin ja varsinkin nykyisten ruotsinkielisten valtaoikeuksiin valtakunnanpolitikassa.

Ps. Olen varma että Islannista, Portugalista ja Pohjois-Koreasta, kustakin löytyy ainakin yksi maassa asuva henkilö joka puhuu muuta kieltä äidinkielenään kuin maan pääkieltä.

[Klaus Lindgren]

Ei tarvita paljon mielikuvitusta kun voi päätellä että rahalla ja Ruotsin ajoilta periytyvällä vallalla pidetään Suomea edelleen lieassa suhteessa Ruotsiin ja varsinkin nykyisten ruotsinkielisten valtaoikeuksiin valtakunnanpolitikassa.

Ps. Olen varma että Islannista, Portugalista ja Pohjois-Koreasta, kustakin löytyy ainakin yksi maassa asuva henkilö joka puhuu muuta kieltä äidinkielenään kuin maan pääkieltä.

Suomi on Ruotsin lieassa? Tarkoittaako tuo sitä, että Ruotsi määräisi Suomen politiikkaa tai vaikuttaisi siihen voimakkaasti? Voisitko himean tarkentaa tai antaa vaikkapa esimerkkejä tällaisista tapauksista? Suomenruotsalaisten valtaoikeudet Suomen sisäpolitiikaassa rajoittuvat todellakin vain siihen yhteen puolueeseen, joka on vaa'ankieliasemansa ansiosta onnistunut pysymään hallituksessa harvinaisen pitkään. Muuten ei tarvitse kuin muistella vaikka valtioneuvostojen kokoonpanoja viimeisten kymmenen tai vaikkapa kahdeksankymmenen vuoden ajalta nähdäkseen, miten hyvin se valta on suomenkielisellä enemmistöllä. Sama koskee vaikkapa presidenttejä, joista vain yksi on ollut ruorsinkielinen, ja hänetkin valittiin poikkeusoloissa ja vain lyhyeksi aikaa.

[JariL]

Korkeakouluihin hyväksytyt syksyllä 2006:
Ruotsinkielisiä hakijoita........3.070
Hyväksyttyjä ruotsinkielisiä....1.570 (51 %)

Suomenkielisiä hakijoita.......57.862
Hyväksyttyjä suomenkielisiä...19.141 (33 %)

Ja moniko hakija haki useampaan kuin yhteen tiedekuntaan/ylipistoon/korkeakouluun?

Moniko yllä ruotsinkieliseksi luokiteltu hakija oli tosiasiassa suomenkielinen/kaksikielinen?

Käytännössä ruotsinkielistä korkeakoulutusta on suhteessa liikaa journalistiikassa ja kauppatieteissä. Samalla kuitenkin kaksikielisten osuus opiskelijoista on koko ajan kasvanut, joten voidaan kysyä valuuko hyöty opiskelupaikoista myös niille suomenkielisille joilla on riittävän hyvä ruotsin kielen taito? Kysyä voi myös onko se haitaksi vai hyödyksi yhteiskunnalle?

Ylipäätään jako suomen- ja ruotsinkielisiin on kuin veteen piirretty viiva siltä osin kuin henkilö puhuu molempia kieliä esimerkiksi kodin perintönä. Kysyttäessä kaksikielinen ihminen voi määritellä itsensä suomenkieliseksi mutta joissakin tilanteissa ruotsi on kuitenkin ensisijainen kieli jota henkilö käyttää. Tai päinvastoin.

[Tomppa]

Suomi on Ruotsin lieassa? Tarkoittaako tuo sitä, että Ruotsi määräisi Suomen politiikkaa tai vaikuttaisi siihen voimakkaasti? Voisitko himean tarkentaa tai antaa vaikkapa esimerkkejä tällaisista tapauksista? Suomenruotsalaisten valtaoikeudet Suomen sisäpolitiikaassa rajoittuvat todellakin vain siihen yhteen puolueeseen, joka on vaa'ankieliasemansa ansiosta onnistunut pysymään hallituksessa harvinaisen pitkään. Muuten ei tarvitse kuin muistella vaikka valtioneuvostojen kokoonpanoja viimeisten kymmenen tai vaikkapa kahdeksankymmenen vuoden ajalta nähdäkseen, miten hyvin se valta on suomenkielisellä enemmistöllä. Sama koskee vaikkapa presidenttejä, joista vain yksi on ollut ruorsinkielinen, ja hänetkin valittiin poikkeusoloissa ja vain lyhyeksi aikaa.

Ruotsin ja ruotsin lieassa. Ruotsin ministeri (?) Mona Sahlin oli yksi Suomen kielilakikomitean jäsen joka on aika erikoista itsenäisessä valtiossa. Kielilain uudistuksesta tulikin aika kummajainen koska laeille ei voida asettaa sanktioita ja esimerkiksi poliisit katsoivat ettei heistä monikaan ollut enää pätevä tehtäviinsä ja itärajan (Venäjän) rajaviranomaiset laitettiin opiskelemaan ruotsia(?) Ruotsinkieliset pysyvät vallassa vain säätiörahoituksen turvin lahjonnalla, mitään muuta syytä heidän jatkuvalle hallituspaikalleen ei ole olemassa. Olihan sekin aika erikoista kun Kokoomuksen puoluekokouksessa päätettiin hyväksyä lausuma jossa pakkoruotsi poistettaisiin ja kuitenkin Katainen riensi välittömästi soittamaan RKP:n Wallinille ettei Kokoomuksen johto tule hyväksymään puoluekokouksensa päätöstä. Kokoomuksen Kimmo Sasi, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja valehteli että pakkoruotsi perustuu perustuslakiin, mikä on silkka vale myöskin. Kielipolitiiikka on Suomessa valtapolitiikkaa jossa edunsaajana olevat ruotsinkieliset tekevät mitä tahansa voidakseen säilyttää etuoikeutensa jotka ovat käytännössä tulonsiirtoa ruotsinkieliselle vähemmistölle.

[Vetehinen]

Ylipäätään jako suomen- ja ruotsinkielisiin on kuin veteen piirretty viiva siltä osin kuin henkilö puhuu molempia kieliä esimerkiksi kodin perintönä.

Noinkin voi olla, mutta rekisteröidyllä äidinkielellä on yllättävän iso merkitys. Olen itse sen todennut, että äidinkielenä suomi estää pääsyn vain suomenruotsalaisille varattuun kunnalliseen palveluun. Helsingin kaupunki käyttää äidinkieltä myös palkkausperusteena, vaikka se on laitonta.

Rekisteröidyn äidinkielen perusteella viranomaiset päättävät pääseekö lapsi ruotsinkieliseen tarhaan. Luultavasti on muitakin perusteita, kuten onko toinen vanhemmista äidinkieleltään ruotsinkielinen. Minulle ei ole aivan selvää, kuka lapset valitsee.

Suomenkieliseen tarhaan pääsevät kaikki halukkaat etnisestä taustastaan riippumatta. Oli lapsen äidinkieli suomi tai kurdi, tai olivat vanhemmat mistä päin maailmaa tahansa. Minusta se on suvaitsevaisuutta.

Se mikä koskee lasten tarhoja jatkuu kouluissa. Päälle se, että kunta sijoittaa enemmän ruotsinkieliseen koululaiseen kuin suomen- ja muun kieliseen. Sen seurauksena ruotsinkielisten koulujen koko on vain puolet suomen- ja muun kielisten koulujen koosta ja luokkakootkin ovat pienemmät.

Koulutusjärjestelmä ei muistaakseni kuulu perustuslain ja/tai yhdenvertaisuuslain piiriin. Etninen erottelu on siis laillista. Ruotsissa koulutus on yksi yhdenvertaisuuden keskeisiä alueita.

Maahanmuutton seurauksena maahanmuuttajien ja suomenruotsalaisten erilainen kohtelu paljastuu. Vähemmistövaltuutettu pitää etnisenä syrjintänä, jos maahanmuuttajalapset sijoitetaan omiin luokkiinsa suomalaisessa koulussa. RKP taas vaatii ja saa läpi vaatimuksensa, ettei suomenruotsalaisia oppilaita saa sijoittaa saman katon alle suomalaisten ja maahanmuuttajien kanssa. Joku voi sanoa, että suomenruotsalaisilla on oikeus parempaan kohteluun kuin muilla etnisillä ryhmillä, mutta minun mielestäni se on irvokasta.

Harry Bogomoloff (helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu, Kok) kirjoitti blogissaan vain suomalaisille varatuista kouluista (kirjoitus kuulemma poistui äkkiä). Suomen Kuvalehden toimittaja ärähti moisesta rasismista. Kuitenkin harva tietää, ja heistäkin kai aika harva pitää rasismina sitä, että suomenruotsalaiset koulut on varattu suomenruotsalaisille. Ja Bogomoloff puolusti voimakkaasti suomenruotsalaisten koulujen pitämistä varattuna suomenruotsalaisille, kun Päivi Lipponen aikoi tehdä aloitteen niiden avaamisesta myös suomalaisille.

Suomi on kummallisesti hallittu maa.

[JariL]

Rekisteröidyn äidinkielen perusteella viranomaiset päättävät pääseekö lapsi ruotsinkieliseen tarhaan.

Sotket kaksi asiaa. Jos virallisessa rekisterissä lukee äidinkielen kohdalla ruotsi. sinulla on oikeus ruotsinkieliseen tarha- tai koulupaikkaan. Merkintä myös tarkoittaa, että viranomaiset lähettävät kutsun kouluun ruotsinkieliseen kouluun. Oppilas voi kuitenkin hakeutua ruotsinkieliseen kouluun vaikka hänen äidinkielekseen olisi merkitty suomi tai vaikka urdu. Koulu joutuu tällöin ottamaan kantaa siihen, riittääkö lapsen kielitaito koulunkäyntiin ruotsiksi. Viimekädessä on rehtorista kiinni otetaanko oppilas kouluun vai ei, mutta jos lapsensa ruotsinkieliseen kouluun haluaa niin kyllä koulu yleensä löytyy. Monella ruotsinkieliseksi ilmoitetulla lapsella kieli voi erityisesti pääkaupunkiseudulla olla aika heikoissa kantimissa kouluun mentäessä.

Maahanmuuttajalapset sijoittuvat pääsääntöisesti suomekielisiin kouluihin sen vuoksi, että heidän halutaan oppivan suomen kielen. Pohjanmaan ruotsinkielisiin kuntiin sijoitetut maahanmuuttajat on myös sijoitettu ainakin joissakin tapauksissa ruotsinkielisiin kouluihin. Ongelmaksi on muodostunut selviytyminen sijoituskunnan ulkopuolella, jossa vallitseva kieli on suomi. Toinen asiassa vaikuttava tekijä on kieliohjelma, joka suomenkielisissä kouluissa on rakennettu siten, että maahanmuuttajalapselle voidaan opettaa toisena kielenä hänen omaa äidinkieltään. Ruotsinkielisessä koulussa toinen kieli on aina suomi. Ruotsinkielisen koululaitoksen tehtävä on ylläpitää ruotsin kieltä Suomessa ja toisaalta pyrkiä varmistamaan, että ruotsinkielinen oppilas tulee toimeen myös enemmistön kielellä. Maahanmuuttajien sovittamien tähän yhtälöön on aika hankalaa.

Ruotsinkieliset koulut ovat pienempiä kuin suomenkieliset ja myös pysyvät sellaisina vaikka niitäkin tullaan niputtamaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Lasten koulumatkan pituudella on kuitenkin aina jokin raja jota ei oikein voi ylittää. Pienen koulun haittana on usein rajoitettu ainevalikoima ja heikommat mahdollisuudet eriyttää opetusta. Parhaimmillaan pieni koulu on hyvä ja turvallinen yhetisö. jossa oppilaat viihtyvät, pahimmillaan pakkopaita jossa kukaan ei oikein viihdy.

[Vetehinen]

Rekisteröidyn äidinkielen perusteella viranomaiset päättävät pääseekö lapsi ruotsinkieliseen tarhaan.

Sotket kaksi asiaa. Jos virallisessa rekisterissä lukee äidinkielen kohdalla ruotsi. sinulla on oikeus ruotsinkieliseen tarha- tai koulupaikkaan.

Suomenkielisellä lienee oikeus suomenkieliseen tarhapaikkaan.

Suomenkielisellä puolella ei estetä suomenruotsalaisten ja maahanmuuttajien pääsyä suomenkieliseen tarhaan, peruskouluun ja lukioon, mutta suomenruotsalaiset estävät.

Ketkä ovat rasisteja?

Helsingin kaupunginvaltuutettu Päivi Lipponen (sd) ehdotti keskiviikkona, että suomenkielisillä lapsilla pitäisi olla oikeus päästä ruotsinkielisiin päiväkoteihin ja esikouluihin.

Lipposen mukaan kysymys on tasa-arvosta. Suomenkielisiä lapsia "ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan ruotsinkielisten lasten kanssa".

Lipponen siteerasi myös Hufvudstadsbladetin mielipideosastoa, jossa oli kuulemma puhuttu etnisistä kouluista, joihin suomenkielisiä ei haluta.
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Luo ... SI1KA02qv7

Maahanmuuttajalapset sijoittuvat pääsääntöisesti suomekielisiin kouluihin sen vuoksi, että heidän halutaan oppivan suomen kielen.

Passiivi haluaa sijoittaa?

Suomenkielen osaaminen oppiminen on tietysti tärkeää maahanmuuttajalle ja suomenkielinen koulu on siksi hyvä valinta, jos saisi valita.

Suomenruotsalaiset pyrkivät etniseen puhtauteen. Hiljan oli Espoossa tapaus, jossa virkamies aikoi säästää sijoittamalla suomenruotsalaisen koulun suomalaisen koulun kanssa saman katon alle. RKP ärähti siitä ja kouluerottelu jäi voimaan.

Ruotsinkieliset koulut ovat pienempiä kuin suomenkieliset ja myös pysyvät sellaisina

Ne ovat pienempiä, koska niihin panostetaan enemmän rahaa kuin yleiskouluihin, joihin jokainen on tervetullut etnisestä syntyperästä riippumatta.

Jos yleiskouluihin panostettaisiin saman verran per oppilas kuin suomenruotsalaisille varattuihin, niin yleiskoulujen kokoa ja opetusryhmien kokoa voitaisiin pienentää.

Lasten koulumatkan pituudella on kuitenkin aina jokin raja jota ei oikein voi ylittää.

Koulumatkat lyhenevät kun suomenruotsalaiset erilliset koulurakennukset lakkautetaan ja koulut siirretään yleiskoulujen yhteyteen. Esteenä on, ettei yhteinen koulurakennus ei vaan sovi hallinnossa vallassa oleville rasisteille.

[Tomppa]

Tämän aamun uutisissa kerrottiin ruotsinkielisen ajatushautomo Magman uudesta tempauksesta jossa pyritään antamaan suomalaisille tietoutta ruotsinkielen historiasta ja syistä miksi Suomi on kaksikielinen maa. Kaikkihan nyt tietävät ettei Suomi mikään kaksikielinen maa ole, eikä ole koskaan ollutkaan mutta tällä pyritään jotenkin perustelemaan ruotsin nykyistä asemaa Suomessa. Nähtävästi voimme odottaa uusia satuja kuinka ruotsinkieliset ponnistelivat saadakseen suomenkielen nostettua jaloilleen vaikka ei siitä miksikään sivistyskieleksi ollutkaan mutta hyväntekijä ei pikkuasioista välittänyt, pääasia oli hyvä mieli siitä että kansa sai sivistää itseään omalla kielellään.

http://areena.yle.fi/video/1245193

[Vetehinen]

Tämän aamun uutisissa kerrottiin ruotsinkielisen ajatushautomo Magman uudesta tempauksesta jossa pyritään antamaan suomalaisille tietoutta ruotsinkielen historiasta ja syistä miksi Suomi on kaksikielinen maa.

Suomi oli yksikielinen ruotsinkielinen maa, mutta epäilen, ettei Magma tule sitä kertomaan. Eikä sitä, että Venäjän tsaari auttoi suomalaisia saamaan kielioikeudet omassa maassaan, koska Magman edeltäjät estivät suomalaisten oikeuksien toteutumisen.

[Jaakko Hakkinen]

Suomenkielisellä puolella ei estetä suomenruotsalaisten ja maahanmuuttajien pääsyä suomenkieliseen tarhaan, peruskouluun ja lukioon, mutta suomenruotsalaiset estävät.

Ketkä ovat rasisteja?

Et tainnut ymmärtää Jarin viestiä?

Haluaisitko sinä, että Suomeen tulleet maahanmuuttajat oppisivat ensisijaisesti ruotsia eivätkä suomea? Ja toissijaisesti suomea eivätkä äidinkieltään? Ei kuulosta kovinkaan käytännölliseltä. Ruotsinkielisten koulujen resurssit on priorisoitu niin että systeemi on optimoitu ruotsinkielisille – miksi ehdoin tahdoin työntäisit nelikulmaista palikkaa pyöreään reikään?

Eiköhän ole kaikkien kannalta edullisinta, että maahanmuuttajat oppivat suomea ja äidinkieltään - tällaista pakettia voivat tarjota suomenkieliset koulut, eivät ruotsinkieliset.

Tiedoksesi:
”Rasismi eli rotusyrjintä tai rotusorto on aate tai toiminta, jossa ihmisten kiistetyn rotuluonteen ja siihen liittyvien fyysisten, sekä henkisten piirteiden erilaisuudella perustellaan eriarvoista kohtelua eli syrjintää.”

Osoita toki lähde, joka osoittaa että ruotsinkielisten koulujen rehtorit pitävät suomalaisia ja maahanmuuttajia jo oletusarvoisesti rodullisesti alempina ja siksi kelpaamattomina ylempirotuiseen ruotsinkieliseen kouluun.

Rasismi-kortin käyttö tällaisessa yhteydessä on aivan yhtä perusteetonta kuin natsi-kortin käyttökin. Mutta tuskinpa sinä sitäkään tulet ymmärtämään.

[JariL]

Suomi oli yksikielinen ruotsinkielinen maa, mutta epäilen, ettei Magma tule sitä kertomaan. Eikä sitä, että Venäjän tsaari auttoi suomalaisia saamaan kielioikeudet omassa maassaan, koska Magman edeltäjät estivät suomalaisten oikeuksien toteutumisen.

Suomi oli hallinnollisesti yksikielinen maa. Hallinnon kielellä ei kuitenkaan ollut suurtakaan merkitystä ennen 1800-luvun jälkipuoliskoa. Vasta 1800-luvun jälkipuoliskolla hallinto alkoi kehittyä sellaiseksi, että tavallinenkin ihminen joutui sen kanssa usein kosketuksiin ja käytettävällä kielellä alkoi olla todellista merkitystä. Kirkko, joka oli siihen asti ollut melkeinpä ainoa viranomainen, oli jo pitkään käyttänyt myös suomea vaikka viralliset paperit laadittiinkin ruotsiksi.

Venäjän tsaari teki suomesta virallisen kielen vasta kun osa Suomen ruotsinkielisestä yläluokasta sitä alkoi vaatia. Tsaarin motiivina oli Suomen irrottaminen Ruotsin vaikutuspiiristä ja ruotsinkielisen yläluokan Suomen erottaminen Venäjästä. Kumpikin tavoite on näköjään onnistunut erittäin hyvin ainakin joidenkin kirjoittajien edellä esittämien mielipiteiden perusteella;-) Samalla näkyy kuitenkin suomalainen sovinismi voivan hyvin.

Ruotsin kieli on Suomessa vähemmistön kieli, jolle suomalaiset äidinkielestä riippumatta ovat antaneet erityisaseman. Tuota erityisasemaa ei ole ollut pakko antaa eikä ruotsinkielisten oma poliittinen voima ole koskaan yksin riittänyt sitä ylläpitämään. Heillä ei ole missään vaiheessa Suomen itsenäisyyden aikana ole ollut määrävähemmistöä estämään perustuslain muuttamista. Poliittisesti Suomelle on ollut edullista kuulua Pohjoismaihin ja siinä maan kaksikielisyys on ollut tärkeä tekijä. Tämän päivän maailmassa tuo yhdysside ei tunnu yhtä merkittävältä kuin esimerkiksi kylmän sodan aikana. Historia ei kuitenkaan ole loppunut ja erityisesti talouselämässä Suomen ja muiden Pohjoismaiden suhteet ovat kiinteät. Yhteiskuntien perusrakenteet ovat siinä määrin yhtenevät, että Pohjoismaiden ulkopuolella eroja ei edes nähdä.

Suomenruotsalaiset pyrkivät etniseen puhtauteen. Hiljan oli Espoossa tapaus, jossa virkamies aikoi säästää sijoittamalla suomenruotsalaisen koulun suomalaisen koulun kanssa saman katon alle. RKP ärähti siitä ja kouluerottelu jäi voimaan.

Suomenruotsalaiset pyrkivät kielelliseen puhtauteen, eivät etniseen puhtauteen. Monessa tapauksessa ruotsinkielisiä kouluja käyvät lapset elävät niin suomenkielisessä ympäristössä että koti ja koulu ovat ainoat paikat, jossa he voivat käyttää ja ylläpitää äidinkieltään. Suomen- ja ruotsinkielisten koulujen yhdistäminen johtaa siihen, että koulussa käytetään suomea aina kun paikalla on yksikin ruotsia taitamaton tai henkilö, joka ei ruotsia suostu käyttämään. Mutta arvaan että tiedät tämän erittäin hyvin ja juuri sen vuoksi koulujen yhdistäminen tuntuukin niin hyvätä idealta? Kaikki ruotsinkieliset eivät muuten näe suomen- ja ruotsinkielisten koulujen toimimista saman katon alla negatiivisena, mutta asiassa edetään pienimmän yhteisen nimittäjän mukaan.

[Vetehinen]

Haluaisitko sinä, että Suomeen tulleet maahanmuuttajat oppisivat ensisijaisesti ruotsia eivätkä suomea?

Kysymyksesi on outo. Syynä lienee, että ilmeisesti epäselvästi asiani.

Haluan että maahanmuuttajat ja suomalaiset saavat valita itse. En pyri määräämään heitä heidän syntyperänsä perusteella.

Minusta on hyvin kummallista, että puhutaan kahdesta kansalliskielestä, mutta kuitenkin toinen niistä on sellaisessa asemassa, että se syrjii muita etnisiä ryhmiä ja toinen ottaa jokaisen avuliaasti vastaan.

Ruotsinkielisten koulujen resurssit on priorisoitu niin että systeemi on optimoitu ruotsinkielisille – miksi ehdoin tahdoin työntäisit nelikulmaista palikkaa pyöreään reikään?

Varmaan se on optimoitu suomenruotsalaisille. En epäile lainkaan.

Mitenköhän kävisi jos suomalaiset koulut optimoitaisiin suomalaisille samalla mallilla, kuin suomenruotsalaiset on optimoitu suomenruotsalaisille? Vastaan itse. Syntyisi suuri älämölö rasismista.

Eiköhän ole kaikkien kannalta edullisinta, että maahanmuuttajat oppivat suomea ja äidinkieltään - tällaista pakettia voivat tarjota suomenkieliset koulut, eivät ruotsinkieliset.

Minusta se ei ole sinun asiasi päättää mikä on sallittua eri etnisten ryhmien jäsenille.

Ymmärrän tietysti, että hyvä suomen osaaminen on rikkautta, mutta minusta se ei ole peruste etniselle syrjinnälle.

Osoita toki lähde, joka osoittaa että ruotsinkielisten koulujen rehtorit pitävät suomalaisia ja maahanmuuttajia jo oletusarvoisesti rodullisesti alempina ja siksi kelpaamattomina ylempirotuiseen ruotsinkieliseen kouluun.

Pyydät siis lähdettä avoimen rasistiseen lähteeseen. Pitäisi olla täysi sekopää, joka tuollaisen kirjoittaisi julkisuuteen. Minusta emme etsi täydellistä sekopäätä.

Erilainen suhtautuminen suomalaisten ja suomenruotsalaisten sekä maahanmuuttajien oikeuksiin paljastaa, että kyse on rasismista meidän hallinnossamme.

Rasismi-kortin käyttö tällaisessa yhteydessä on aivan yhtä perusteetonta kuin natsi-kortin käyttökin. Mutta tuskinpa sinä sitäkään tulet ymmärtämään.

Tarkoitat ilmeisesti, etten ymmärrä sinun tavallasi. Olet oikeassa. Sinusta ilmeisesti toisen kansalliskielen puhujilla on etnisen alkuperänsä vuoksi oikeus erilaiseen kohteluun, joka minun mielestäni on suoraan rasismin määritelmästä.

Yksi esimerkki valaissee lisää.

Ranskassa kokeillaan lehtitietojen mukaan sellaista, että työn hakijan nimi peitetään. Tavoitteena on häivyttää hakijan etninen tausta eli tehdä siitä läpinäkyvä ja merkityksetön työpaikan saannin kannalta. Merkitystä olisi vain henkilön ansioilla, ei hänen etnisellä taustallaan.

Suomessa toimitaan niin, että etninen tausta tuodaan esiin, jotta se voidaan ottaa huomioon palkkauksessa tai muussa. Väestörekisterikeskuksen äidinkielimerkintä on tietotekniikkakauden tapa selvittää hakijan etnisyys.

Helsingin kaupunki on laatinut maahanmuuttojohtajansa Annika Forsanderin johdolla ohjeistuksen, jonka mukaan maahanmuuttajia on suosittava palkkauksessa. Suosintaa varten on tietenkin oltava selvillä hakijan etnisyydestä.

Stefan Wallinin toimialaan kuuluva Taiteen keskustoimikunta edellyttää taideapurahojen hakijoilta äidinkielen ilmoittamista hakemuslomakkeessa.

Helsingin kaupunki selvittää Väestörekisterikeskuksesta hakijan äidinkielen (ruotsi) tiettyihin tehtäviin haettaessa.

Nuo muutamat esimerkit paljastavat miksi Suomen hallinto on rasistinen ja poikkeaa länsimaisesta linjasta, jota tuo Ranskan kokeilu edustaa. Voi luetella lisää esimerkkejä Suomen hallinnon rasismista.

Miksi Suomen hallinto on rasistinen johtuu mielestäni 1800-luvun Suomen hallinnon perimästä.