Pro gradu: Tampereen Lastensuojelukeskus sisällissodan sotaorpojen huoltajana 1919 - 1922
Lähetetty: 10.09.10 13:44
Pro gradu -tutkielma
"Jos pelastamme lapset tänään, olemme huomenna pelastaneet kansan" - Tampereen Lastensuojelukeskus sisällissodan sotaorpojen huoltajana 1919 - 1922
RAUTAVUO,PIRITA
Humanistinen tiedekunta / Historiatieteen ja filosofian laitos / Historia
Hyväksytty 20.04.2010
Kieli: fin
Laajuus: 82 s. + 2 liites.
Kokoteksti: http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu04197.pdf
Tiivistelmä:
Tutkielman tarkoitus oli selvittää Tampereen Lastensuojelukeskuksen (1919 - 1922) roolia ja merkitystä tamperelaisten sotaorpojen ja muiden hädänalaisten lasten huollossa sisällissodan jälkeisinä vuosina. Tampereen Lastensuojelukeskus perustettiin tätä tarkoitusta varten, ja se oli yksityisten järjestöjen yhteenliittymä. Tutkielmassa tutkittiin Lastensuojelukeskuksen toimintaa ja toimintamuotoja sekä tarkasteltiin avustettavia lapsia ja avustuksen antamisen periaatteita. Suomen sisällissodan (1918) jälkeistä lastenhuoltoa on tutkittu enemmän kunnallisesta ja valtiollisesta näkökulmasta, mutta ei juuri yksityisten järjestöjen näkökulmasta. Aihe on tärkeä myös ajankohtaisuutensa vuoksi. Tampereen Lastensuojelukeskuksen toiminnasta on kulunut 90 - vuotta.
Tutkielman kohteina olivat Tampereen Lastensuojelukeskuksen avustamat lapset ja perheet. Tutkielmassa käytetyt lähteet muodostuivat suurimmaksi osaksi arkisto - ja aikalaislähteistä. Sotaorpojen huolto oli ajan kiivaimpia puheenaiheita oman alansa lehdistössä. Arkistolähteet muodostuivat pääosin Lastensuojelukeskuksen toimikunnan pöytäkirjoista, saapuneista kirjeistä sekä avustettavista lapsista koostuvasta kortistosta. Kortiston luonteesta riippuen tutkielmani yksi osa-alue oli tilastollinen. Muissa luvuissa analysoin Tampereen Lastensuojelukeskuksen toimintaa lähdekritiikkiä käyttäen.
Tampereen Lastensuojelukeskus oli riippuvainen yhteistyöstä Tampereen kaupungin kanssa, sillä se sai varansa tätä kautta. Lastensuojelukeskuksen avustamat lapset olivat pääosin yksinhuoltajaperheiden lapsia, vaikkakaan eivät välttämättä sotaorpoja. Lapset olivat keski-iältään alle 10 - vuotiaita, ja heidän perheissään oli lapsia kolme tai enemmän. Lastensuojelukeskus avusti lapsia ottamalla heitä keskuksen omaan päiväkotiin koulun jälkeen, lähettämällä kesäsiirtolaan tai kesäksi maalle yksityiskoteihin. Myös aineellista apua annettiin vaatteiden ja kenkien muodossa.
Tampereen Lastensuojelukeskuksen toiminta päättyi reilun kolmen toimintavuoden jälkeen. Pienillä varoilla ja henkilökunnalla saatiin paljon aikaan. Toiminta päätettiin, koska Tampereen kaupunki perusti Lastensuojelulautakunnan vuonna 1922. Kaiken kaikkiaan keskuksen tekemää työtä voitiin pitää sisällissodan sotaorvoille ja muille avustettaville lapsille merkittävänä ja tärkeänä toimintana. Myös Tampereen kokoisen kaupungin mittakaavassa toiminta oli suhteellisen laajaa.
***
"Jos pelastamme lapset tänään, olemme huomenna pelastaneet kansan" - Tampereen Lastensuojelukeskus sisällissodan sotaorpojen huoltajana 1919 - 1922
RAUTAVUO,PIRITA
Humanistinen tiedekunta / Historiatieteen ja filosofian laitos / Historia
Hyväksytty 20.04.2010
Kieli: fin
Laajuus: 82 s. + 2 liites.
Kokoteksti: http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu04197.pdf
Tiivistelmä:
Tutkielman tarkoitus oli selvittää Tampereen Lastensuojelukeskuksen (1919 - 1922) roolia ja merkitystä tamperelaisten sotaorpojen ja muiden hädänalaisten lasten huollossa sisällissodan jälkeisinä vuosina. Tampereen Lastensuojelukeskus perustettiin tätä tarkoitusta varten, ja se oli yksityisten järjestöjen yhteenliittymä. Tutkielmassa tutkittiin Lastensuojelukeskuksen toimintaa ja toimintamuotoja sekä tarkasteltiin avustettavia lapsia ja avustuksen antamisen periaatteita. Suomen sisällissodan (1918) jälkeistä lastenhuoltoa on tutkittu enemmän kunnallisesta ja valtiollisesta näkökulmasta, mutta ei juuri yksityisten järjestöjen näkökulmasta. Aihe on tärkeä myös ajankohtaisuutensa vuoksi. Tampereen Lastensuojelukeskuksen toiminnasta on kulunut 90 - vuotta.
Tutkielman kohteina olivat Tampereen Lastensuojelukeskuksen avustamat lapset ja perheet. Tutkielmassa käytetyt lähteet muodostuivat suurimmaksi osaksi arkisto - ja aikalaislähteistä. Sotaorpojen huolto oli ajan kiivaimpia puheenaiheita oman alansa lehdistössä. Arkistolähteet muodostuivat pääosin Lastensuojelukeskuksen toimikunnan pöytäkirjoista, saapuneista kirjeistä sekä avustettavista lapsista koostuvasta kortistosta. Kortiston luonteesta riippuen tutkielmani yksi osa-alue oli tilastollinen. Muissa luvuissa analysoin Tampereen Lastensuojelukeskuksen toimintaa lähdekritiikkiä käyttäen.
Tampereen Lastensuojelukeskus oli riippuvainen yhteistyöstä Tampereen kaupungin kanssa, sillä se sai varansa tätä kautta. Lastensuojelukeskuksen avustamat lapset olivat pääosin yksinhuoltajaperheiden lapsia, vaikkakaan eivät välttämättä sotaorpoja. Lapset olivat keski-iältään alle 10 - vuotiaita, ja heidän perheissään oli lapsia kolme tai enemmän. Lastensuojelukeskus avusti lapsia ottamalla heitä keskuksen omaan päiväkotiin koulun jälkeen, lähettämällä kesäsiirtolaan tai kesäksi maalle yksityiskoteihin. Myös aineellista apua annettiin vaatteiden ja kenkien muodossa.
Tampereen Lastensuojelukeskuksen toiminta päättyi reilun kolmen toimintavuoden jälkeen. Pienillä varoilla ja henkilökunnalla saatiin paljon aikaan. Toiminta päätettiin, koska Tampereen kaupunki perusti Lastensuojelulautakunnan vuonna 1922. Kaiken kaikkiaan keskuksen tekemää työtä voitiin pitää sisällissodan sotaorvoille ja muille avustettaville lapsille merkittävänä ja tärkeänä toimintana. Myös Tampereen kokoisen kaupungin mittakaavassa toiminta oli suhteellisen laajaa.
***