nylander kirjoitti: Spekuloidaan nyt sitten lisää. Mistä voi tietää, että väliaikainen hallitus olisi käyttänyt Suomessa aseellista voimaa.
Siksi, koska se käytti sitä historiallisesti? Väliaikaishallitus tunnetusti säesti silloista hajotuspäätöstään lisäämällä Suomeen sijoitettujen joukkojen lukumäärää.
Sopii muistaa sekin, että myöhäiskesä merkitsi Kerenski-kultin huippuvaihetta Venäjällä,
ja ennen kaikkea Kerenskin oma hybris - jos sallit minun lainaavan tätä hienoa ilmaisuasi - sekä usko itseensä kohtalon kutsumana Venäjän yhtenäisyyden vartijana olivat tuolloin huipussaan. Moskovan konferenssin aiheuttama pettymys
ja Kerenskin moraalinen romahdus olivat tuolloin vielä edessäpäin.
nylander kirjoitti: Sen asema oli jo tarpeeksi horjunut bolsevikkien "heinäkuunpäivien" aikana ja edessä oli vain lyhyt hengähdystauko ennen Kornilovin kapinaa.
Itse asiassa tämän voisi katsoa syyksi siihen, miksi Suomen kohdalla joustaminen
ei ollut poliittisesti mahdollista, koska se olisi ollut heikkoudenosoitus.
nylander kirjoitti: Sitä paitsi valtalakihan ei olisi merkinnyt täyttä itsenäisyysjulistusta: ulko- ja sotilasasiat olisivat jääneet väliaikaiselle hallitukselle, jolla näyttää Suomen suunnalla näyttää olleen vain yksi intressi: pitää rajamaa sotilaspoliittisesti varmistettuna.
Väliaikaishallituksen näkemykset eivät kesän 1917 kuluessa sallineet enää moisia myönnytyksiä. Olisi muuten hyvä muistaa, ettei Suomi ollut väliaikaishallituksen silmissä ainoa ongelmallinen rajamaa. Täsmälleen samaan aikaan väliaikaishallitus painiskeli paljolti samanlaisen pulman kanssa myös Ukrainassa, missä sikäläinen Keskusrada oli juhannuksen tietämissä säätänyt oman valtalakinsa, Volodimir Vinnitšenkon näytellessä Oskari Tokoin roolia.
Vallinneessa tilanteessa Suomen
ja Ukrainan poliittiset tapahtumat näyttäytyivät väliaikaishallituksen silmissä samanlaisina tapahtumina. Molemmat merkitsivät rintaman rakoilemista Venäjän ollessa jo muutenkin ulkoisen uhan alaisena,
ja väliaikaishallituksen reaktiot olivat sen mukaiset. Suomen tapauksessa Kerenski hajoitti eduskunnan
ja lähetti maahan ratsuväkidivisioonan
ja jalkaväkiprikaatin. Ukrainan tapauksessa Vasili Šulginin oikeistokadetit päättivät masinoida Ukrainan venäjänkielisen kansanosan toimintaan
ja ryhtyivät avoimiin katutaisteluihin Kiovassa. Molemmilla tapahtumilla oli kohtalokkaat seuraukset.
Ai niin, hauskaa uutta vuotta.
Best,
J. J.