Agricolan uutis- ja keskustelufoorumit

Tammipuun soluja Vrouw Marian keularangasta sahatusta puunäytteestä. Kuvaaja: Tuuli Timonen ja Pirkko Harju, Luonnontieteellinen keskusmuseo

Museoviraston meriarkeologian yksikkö teki kenttätutkimuksia Vrouw Maria hylyllä elo-syyskuun vaihteessa kahden viikon ajan. Tutkimukset olivat osa ”Vrouw Maria veden alla” -hanketta, jonka rahoittaa Suomen merimuseon tuki ry opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksen turvin. Kenttätutkimusten tavoitteena oli selvittää laivan rakentamiseen käytetyt puulajit ja rakennustapa. Laivan rungon rakentamisessa on käytetty tammea, ja takilaan mäntyä. Laivan kylkilankut olivat paikoitellen jopa noin 40 cm leveitä. Tutkimukset jatkuvat maissa mm. dendrokronologisilla tutkimuksilla ja laivasta tehtyjen piirrosten ja mallinnuksen täydentämisellä. Jälkitöidenkin edistymistä voi seurata blogissa, jota pidettiin jo kenttätöiden aikana.

Laivanhylyn rungosta ja takilan osista sahattiin kahdeksan puulajinäytettä, joista seitsemän analysoitiin Helsingin yliopiston Kasvimuseolla ja yksi lähetetään puulajitunnistukseen ja dendrokronologiseen tutkimukseen Itä-Suomen yliopistoon. Kaikki aluksen rungosta sahatut puunäytteet olivat tammea, takilan osat mäntyä. Dendrokronologiseen analyysiin menevä kansilankun kappale on vielä tutkimatta. Tässä puun vuosirenkaisiin pohjautuvassa tutkimuksessa voidaan mahdollisesti selvittää puun ikä ja kasvupaikka.

Vuonna 2009 nostettiin ankkuripelin palli, josta sahattiin näyte dendrokronologista tutkimusta varten. Lustosarja osui aikavälille 1630 – 1728 ja kasvupaikka mahdollisesti Puolan alueella. Tämä ajoitustulos on yhteensopiva historiallisten tietojen kanssa. Vrouw Maria oli hollantilainen alus, ja oletettavasti myös rakennettu Hollannissa. Hollannin omat puuvarannot olivat hyvin pienet, joten laivanrakennuspuu ostettiin muualta. Havupuuta hankittiin mm. Norjasta ja tammea muualta Euroopasta, esimerkiksi Puolasta. Vrouw Marian rakennusajankohtaa ei vielä tunneta, mutta dendrokronologian avulla voidaan valottaa laivan elinkaarta ennen sen haaksirikkoutumista. Tutkimusten tuloksia käytetään laivan rakennustavan selvittämiseen ja mallintamiseen.

Hylyssä tapahtuvia mahdollisia muutoksia seurataan kuvaamalla tiettyjä kohtia säännöllisesti. Vuonna 2009 ja 2010 seurantakuvaus tehtiin robottikameralla. Esimerkiksi hylyn kansitasolla on alueita, joissa on herkästi liikkuvia takilan kappaleita tai haurasta puutavaraa, joissa muutokset näkyvät helposti. Myös ruumanluukkujen ympäristö kuvataan aina tässä yhteydessä.

Hylyn rungon puumateriaalin kunnon selvitys jatkuu yhteistyössä Helsingin yliopiston mikrobiologien kanssa. Rungon ja takilan osista sahatuista näytteistä on erotettu palat mikrobiologista tutkimusta varten. Mikrobiologisten tutkimusten avulla pyritään selvittämään hylkypuussa esiintyvät bakteerit ja sienet, jotka käyttävät puuta ravinnokseen ja sitä myöten hajottavat hylkyä. Mikrobiologisten tutkimusten avulla saadaan tietoa laivanhylkyjen säilymisestä Itämeren olosuhteissa.

Kenttätutkimusten edistymisestä Vrouw Marian hylyllä kerrottiin päiväkirjan tapaan sanoin ja kuvin internetissä Vrouw Maria veden alla -blogissa. Blogia päivitetään aika ajoin myös jälkitöiden edistyessä.

Kenttätutkimuksiin osallistui Museoviraston meriarkeologian yksikön henkilökuntaa, merentutkijoita, teknistä henkilökuntaa sekä Vrouw Mariaan liittyvän julkaisun tekijöitä. Kenttätöiden johtajana toimi tutkija Riikka Alvik. Tutkimusaluksena käytetty R/V Muikku on Suomen ympäristökeskuksen tutkimusalus, jota käytetään Saimaan sekä Vuoksen vesistön ja Itämeren tutkimuksissa.
***
”Vrouw Maria” oli hollantilainen kauppa-alus, joka oli matkalla Amsterdamista Pietariin. Laiva eksyi kurssistaan syysmyrskyssä vuonna 1771 ja upposi Saaristomeren karikkoisiin vesiin. Laivaan oli lastattu mm. sokeria, sinkkiä, elohopeaa, väriaineita ja kankaita. Luettelossa oli myös sekalaista kappaletavaraa, jonka rahallinen arvo oli huomattava. Arvotavaroiden joukossa oli mm. Keisarinna Katariina Suuren kokoelmia varten hankittuja taideteoksia.

Tietoa Vrouw Mariasta on Museoviraston verkkosivuilla