Agricolan uutis- ja keskustelufoorumit

[Jaettu ketjusta Vuoden 1918 kapinan kuva sittenkin vääristynyt?]
***

jsn kirjoitti: Pitää muistaa, että Suomen tulevaisuus oli hyvin avoin.

Asiayhteydestä irroitettu lause perusteena, mutta Suomihan julistettiin 6.12.1917 tasavallaksi ( lis.: oliko itsenäisyysjulistuksessa 1917 mainintaa hallitusmuodosta
ja muodostettiinko Kansanvaltuuskunta helmikuussa 1918 ) ,
jota vastaan vallankumoukselliseen kapinaan noussut Kansanvaltuuskunta laati ( ilmeisesti lähinnä O.W.Kuusinen ) oman käsinkirjoitetun valtiosääntönsä 23.2.1918. Helmikuun 1918 lopussa Kansanvaltuuskunnan tappio lienee jo selvinnyt monille sen johtajillekin?
Eikö
Stalinin voi katsoa ottaneen 1939 tuon vallankumouksellisen Kansanvaltuuskunnan valtiosäännön vuodelta 1918 jälleen käyttöön ennen NL:n hyökkäystä Suomeen?

Ja Ruotsin 1917 - 1918 miehittämän Ahvenanmaan ottivat saksalaiset vuoden 1918 keväällä haltuunsa ja Kansainliiton päätös Ahvenanmaan itsehallinnosta tehtiin vasta 6.1921. Ja Suomessa valtiovalta oli perustanut Länsipohjan toimikunnan, jonka tarkoituksena oli vaatia Ruotsin Lapin suomenkielistä länsiosaa Suomelle siinä tapauksessa, että Ahvenanmaa liitettäisiin Ruotsiin. ( Länsipohja-hankkeen kirjoitetaan joskus olleen ns.Suur-Suomi -suunnitelmaa sitä Ahvenanmaan kysymykseen liittämättä )

Perustuslakivaliokunnan puh.johtajana 1918 oli Svenska Partiet´n ( 1906 alk. RKP ) Rabbe Axel Wrede af Elimä ja toukokuussa 1918 perustettiin monarkistinen Uuden Suomen turvaamiskomitea RKP:n ja Vanhasuomalaisten toimesta. ( mm. J.K.Paasikivi , Svinhufvud )
--------------------------------
Perustuslakivaliokunnan puh.johtajana vapaaherra Rabbe Axel Wreden jälkeen oli 1919 K.J.Ståhlberg.
http://www.om.fi/3319.htm
"Vahvasti pelkistäen voidaan sanoa, ettei erisuuntaisia näkemyksiä oikeastaan päätöksenteossa sovitettu yhteen vaan ne istutettiin rinnakkain perustuslakiin."
Vuoden 1919 sekoittuneeseen valtiomuotoon.
----------------------------------------------------
Valtionhoitajana oli Svinhufvudin jälkeen 12.12.1918 alkaen Gustaf Mannerheim, joka vahvisti lopullisen perustuslain 17.7.1919 ja hävisi pres.vaalit Ståhlbergille heti kesällä 1919 tämän jälkeen.
Tarton rauhaa ei tuolloin oltu solmittu ja NL perustettiin vasta lähes kaksi vuotta myöhemmin.

Kuningashanke kaatui käytännössä Saksan luhistumiseen 11.11.1918 ja Rabbe A. Wrede luovutti perustuslakivaliokunnan puheenjohtajuuden K.J.Ståhlbergille.
Ja Svinhufvud valtionhoitajan tehtävän joulukuussa 1918 Mannerheimille.
Suomen
kuningashankkeen ajan 1918/ 1919 vaihdetta edeltävät valtiosääntöehdotukset ilmeisestikin sivuuttivat eduskunnan ja demokratian, valta olisi ollut hallituksella?

J.K.Paasikivi muodosti I hallituksensa 27.5.1918 Pehr Evind Svinhufvudin siirryttyä valtionhoitajaksi.
Ja kuningashankkeen kaaduttua Paasikivi lähti takaisin KOP:n ( pääjohtajana 1914 - 1934 ) pääjohtajaksi ja Svinhufvud luovutti 12.12.1918 valtionhoitajan tehtävät
C.G.E.Mannerheimille.

Eikö Paasikivi siirtynyt syrjään päivänpolitiikasta 1918 lopussa ja Svinhufvud jatkoi ministerinäkin ja presidentiksi 4.7.1930.
Kuningashankkeen, vuoden 1918 ajan J.K.Paasikivi ja Pehr Svinhufvud näyttäisivät olleen keskeisinä tekijöinä politiikassa?

Mannerheim ei liene kannattanut saksalaisen prinssin Suomen kuninkuutta aiemminkaan vuonna 1918 ennen joulukuussa 1918 alkanutta puolisen vuotta kestänyttä valtionhoitajakauttaan, jona aikana hän vahvisti Suomen tasavaltalaisen ja demokraattisen perustuslain?
Ja Kyösti Kallion I hall. alussa 1922 säädettiin Lex Kallio ja Lex Pulkkinen demokraattisuutta vahvistamaan.

Veikko Palvo

Ruotsi halusi saada Ahvenanmaan ja yritti saada keskus- ja ympärysvallat hyväksymään Itä-Karjalan liittämisen Suomeen saadakseen vaihtokaupassa Ahvenanmaan. Keisarin Saksa ei hyväksynyt Ruotsin suunnitelmaa ja von der Goltzille sallittiin antaa puolivirallinen lausunto, jonka mukaan Saksa voisi tukea Itä-Karjala- pyrkimystä vain mikäli Suomella olisi kuningas. ( saksalainen )

Lähde; Suomi 80 ja mm..
vk 28. 6.7 - 12.7.1918"J.K.Paasikivi valehteli Tynkäeduskunnassa, Yhteisvaltuuskunnassa (=sosdemokr.puttuivat) että jos valtiopäivät nielisivät monarkian, niin Saksa hoitaisi Itä-Karjalan asian Suomelle mieluisasti."
5.7.1918 Paasikiven hallituksen
sotaministeri W.Thesleff vastasi välikysymykseen punavankien kohtelusta ja ei myöntänyt mitään laiminlyöntejä tapahtuneen."
Suomi 80: vk 28.: Tuomo Polvinen, Jukka-Pekka Pietiäinen, Ohto Manninen & lähdekirjallisuusluettelo.

UKK933636, esitelmässään presidentin valtaoikeuksista 3.11.1961 pres. Urho Kekkonen sanoi mm.:
"Hallituksen parlamentaarista vastuuta koskeva säännös oli oikeiston toimesta jätetty 1918 pois kummastakin monarkkistisesta hallitusmuotoehdotuksesta."
Oikeiston toimesta?
Tynkäeduskunnassahan ei ollut sos.dem edustajia ja J.K.Paasikiven hallituksen 1918 Urho Kekkonen jättää tietystikin mainitsematta.
Ja Perustuslakivaliokunnan puh.johtajana oli 1918 Rabbe Axel Wrede af Elimä.

Ajoiko pääministeri J.K.Paasikivi 1918 Ahvenanmaan liittämistä Ruotsiin, sitähän kannattivat vanhasuomalaiset ja RKP?
Ja RKP ja Vanhasuomalaiset ajoivat myöskin Suomen kuninkaaksi saksalaista prinssiä ja ajoivatko nämä puolueet myöskin Itä-Karjalan liittämistä Suomeen Tynkäeduskunnassa?
J.K.Paasikiven hallitus ei liene kannattanut Länsipohja-hanketta?
Ja
1939-44 sodan jälkeen Svinhufvud liitettiin useinkin Lapuan liikkeeseen ja siihen ennen sotaa "harjoitettuun väärään ulkopolitiikkaan."
Paasikivestä äärivasemmisto ei voinut 1944 jälkeenkään puhua ainakaan negatiivisesti, halusihan Valvontakomissio ilmeisestikin Paasikiven pääministeriksi ja presidentiksikin?

Veikko Palvo

Venäjä oli pelätessään Ruotsin liittyvän Saksan hyökkäykseen Venäjälle aloittanut laajat linnoitustyöt koko Autonomisessa Suomessa n. 100 000 voimin, Krepost Sveaborgin linnoitusta rakensi 10-15 000. Ja useinkin esitetään Venäjän pelänneen Saksan hyökkäystä "Helsingin linnoituksen" pohjoispuolitse kohti Pietaria.
Venäläisen sotaväen, n. 125 000 suurimmillaan 1917 alussa, sijoituskin ulottui linnoitusten tavoin Oulun korkeudelle Pohjanlahden rannikolla ja Ahvenanmaalla.
http://www.novision.fi/viapori/suomikartta.htm

Vanhasuomalainen J.K.Paasikivi mm. kannatti lojaalisuutta Venäjää kohtaan ja
osoitti ihailunsa aktivisteille ja jääkäriliikkeelle 1918, vasta jälkeenpäin.
KOP:n pääjohtaja J.K.P. suunnitteli pääkonttorin siirtoa Sisä-Suomeen pois sotatoimien jaloista.
Vanhasuomalaisen J.K.P.:n epäiltiin sekaantuneen Ruotsin maihinnoususuunnitelmiin Pohjanlahden rannikolle ja J.K.P. joutui 8.1916 santarmilaitoksen kuulusteluihin.
Ahvenanmaan Ruotsi miehitti heti 1918 alussa.
Mutta
oliko Ruotsilla ja Saksalla ensimmäisen maailmansodan aikana yhteisiä suunnitelmia hyökkäyksestä Venäjälle?
Tampereella 3.4.1918 kaatuneen Finlands vännerin FT Olof Palmen mm. kirjoitetaan unelmoineen Itämaakunnan (Suomen) liittämistä jälleen Ruotsiin ja Ruotsin kuninkaan Gustaf V:n poikaa prinssi Vilhelmiä Suomen kuninkaaksi.
Ja
prof. Tuomo Polvisen mukaan J.K.Paasikivi 1920-luvun muistelmissaan piti mietelmissään jopa mahdollisena Nikolai II:n tulemista 1917 Suomen suuriruhtinaaksi, mikäli tsaari olisi aiemmin noudattanut Aleksanteri II:n tavoin
"laillista" ja hyväntahtoista politiikkaa, ajatustaan sen pitemmälle kehittelemättä.

Ruotsi
oli ensimmäisessäkin maailmansodassa tiukasti puolueeton, mutta
http://query.nytimes.com/gst/asbtract.h ... 5B858DF103
( The New York Times: 11.10.1915, kapt.ltn Cromien E-19 upotti 5 kauppalaivaa , yht. 20 000 t rautamalmia 8 tunnissa. ) tuolloin 5-6 brittisukellusvenettä kykeni toimimaan Itämerellä rautamalmisaattueita vastaan.

Brest-Litovskin
neuvottelujen alettua joulukuussa 1917, eng. sukellusveneet siirtyivät Helsinkiin Kansanvaltuuskunnan suojaan. Huhtikuussa 1918 eng.suk.veneet upotettiin Harmajan lähelle, mutta mm. kaksi venäläistä suk.venettä siirtyi Pietariin ja samoin komentaja Francis Cromie sotilasasiamieheksi Englannin Pietarin lähetystöön.
( surmattiin Kaplanin tekemän Leninin murhayrityksen jälkeen kesällä 1918 )
Uskoiko ja yrittikö Iso-Britannia saada Leninin neuvostoa jatkamaan taistelua Saksaa vastaan?
Voisiko Muurmannin maihinnoususta & Arkangelistä olettaa Länsiliittoutuneiden olosuhteiden salliessa ryhtyneen tukemaan valkoisia venäläisiä Venäjän sisällissodassa ja Saksaa vastaan?

Veikko Palvo

Veikko Palvo kirjoitti:[Jaettu ketjusta Vuoden 1918 kapinan kuva sittenkin vääristynyt?]
***

jsn kirjoitti: Pitää muistaa, että Suomen tulevaisuus oli hyvin avoin.

Perustuslakivaliokunnan puh.johtajana vapaaherra Rabbe Axel Wreden jälkeen oli 1919 K.J.Ståhlberg.
http://www.om.fi/3319.htm
"Vahvasti pelkistäen voidaan sanoa, ettei erisuuntaisia näkemyksiä oikeastaan päätöksenteossa sovitettu yhteen vaan ne istutettiin rinnakkain perustuslakiin."
Vuoden 1919 sekoittuneeseen valtiomuotoon.

Veikko Palvo

Ylintä toimeenpanovaltaa käytti yksittäisauktoriteetti, monarkki tai presidentti.

Ja prof. Jaakko Nousiainen kirjoittaa vuoden 1918 monarkistin presidentti
J.K.Paasikiven ( pres.1946 - 1956 ) "tokaisseen puolivakavissaan: ´Ei tämä mikään kehuttava virka ole, pikemminkin päinvastoin, yksin istut linnassa aamusta iltaan ja vain adjutantti on lähelläsi."
Onkohan presidentti Urho Kekkosen samankaltaisia mietelmiä säilynyt muistissa jälkipolville?

Veikko Palvo