Agricolan uutis- ja keskustelufoorumit

Otto Wille Kuusinen palasi Suomeen Jukka Lehtosaaren kanssa 27.5. 1919 ja kirjoitti mm. SSTP:n puolueohjelman ja nimimerkillä "Usko sotamies" Suomen Sosialistisen Työväen Puolueen lehteen. Tri Ivar Lassyn välityksellä Kuusinen perusti uudelleen Sosialistisen aikakausilehden.
Otto W. Kuusisen tavoitteena lienee ollut vanhan puolueensa, SDP:n valtaaminen?

SSTP:n puh.johtajana toimi mm. Niilo Wälläri, Arvo ´poika´Tuominen toimi SAJ:n sihteerinä lähtien keväällä 1933 Neuvostoliittoon. O.W.Kuusinen lähti kesäkuussa 1920 Tukholman kautta Moskovaan Leninin taattua hänen koskemattomuutensa.
( Nuori Otto Ville Kuusinen 1881 - 1920, toim. Vesa Salminen, Gummerus 1970 )
s.141.: "Moskovassa Kuusinen valmisteli Kominternin kokousta ja selvitti välinsä SKP:n Pietarin johdon kanssa."

K.Kallion hallitus pidätti 1923 n. 200 SSTP:n jäsentä ja SSTP:n toiminta kiellettiin. Arvo Tuominen ja monet muutkin toimivat Suomen hallituksen tieten ja luvalla,
O.W.Kuusinen oli piileskellyt Helsingissä "maan alla" Etsivää Keskuspoliisia, EK:ta.

http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelm ... elmia.html on hakemistonakin mielenkiintoinen:
-SSTP:n ja SKP:n lentolehtiset mm. 1919 - 1930
-suomalaiset puolueet: kommunistinen puolue s. 41/53 .... 53/53 1919 -----
ja mm. O.W.Kuusisen Anarkia ja vallankumous 1906 ja SSTP:n säännöt 1920 & 1921

Miksi Suomen valtiovalta salli heti perustamisensa jälkeen ennen Tarton rauhaa ja Neuvostoliiton perustamista Kominterniin liittyneen SSTP:n toiminnan? Ja mm. Arvo Tuomisen laillisen toiminnan SAJ:n lakkauttamiseen 1930 saakka?

Veikko Palvo

Itsenäistynyt, demokraattinen Suomi salli SSTP:n toiminnan Kyösti Kallion hallituksen
lakkauttamispäätökseen 8.1923 asti. SSTP:n vaalijärjestönä oli toiminut Työväen keskusvaalikomitea, 1922 eduskuntavaaleissa puolue oli saanut yli 20 edustajaa ja 1923 pidätysten jälkeenkin 18 kommunistiedustajaa.
EK paljasti 1928 komm.verkon ja pidätti noin 50 sen johtajaa, mutta STPV-SKP sai kevään 1929 vaaleissa 23 kansanedustajaa.

Kommunisminvastaisuus sai syksyllä 1929 Lapualla ensimmäisen kerran väkivaltaisia muotoja ja kommunisminvastaisia kokouksia pidettiin mm. Kotkassa, Sortavalassa, Kuopiossa, Hämeenlinnassa ja Savonlinnassa. Laajalti katsottiin, ettei valtiovalta pystynyt estämään kommunistien toimintaa.

SDP perusti 10.1930 SAK:n ja kommunistien toimia muisteltiin heti ensimmäisessä kokouksessa rikoksina työväenluokkaa vastaan.
SDP:n puoluekokouksessa kommunismin vastustaminen kirjattiin pyrkimyksenä:
"Työväenluokan eheyttämiseksi ja taisteluksi uuskommunismia vastaan." V.Tanner palasi politiikkaan lapualaisuuden vastustajana, eikä SDP:n oikeistolinjan edustajana.
Tannerin mukaan Lapuanliikkeen todellisia syyllisiä olivat kommunistit ja Lapuanliikettä manipuloivat teollisuusjohtajat taustalla, talonpoikaisväestö oli vain välikäsi oikeistoradikaaleille. Elannon toimitusjohtajana V.Tanner oli tietystikin ollut jatkuvasti tekemisissä joidenkin, mm. Haarlan kanssa.

Tuossa SDP:n 1931 puoluekok. keskusteltiin kuitenkin eniten siitä, kuinka V.Tanner 1927 pääministerinä ja 4 kk vt. presidenttinä toimiessaan oli ottanut vastaan Suojeluskuntien paraatin.
Kallion tilalle 1930 pääministeriksi vaihtui P.E.Svinhufvud, joka suhtautui kielteisesti Talonpoikaismarssiin jo ennalta, mutta väkivaltaisuuksia ei tuolloin esiintynyt.
Maalaisliiton piirissä perustettiin 16.3.1930 jyrkästi kommunisminvastainen Suomen Lukko, jonka johtajaksi pyydettiin K.Kalliota, mutta tämä vastasi: "Suomen Lukko on ruostunut lukko." Ja eduskunnassa K.Kallio tuomitsi Lapuanliikkeen laittomuudet, liikkeen laaja kannatus katosi, mitä jyrkemmäksi sen toiminta muuttui.

Vihtori Kosolan antamaan kyydityskieltoon V.Tanner totesi 15.9.1930 T:reella:
"Se (Lapuanliike) on nyt luhistunut liike."
Kumouksen pääsuunnittelija kenr. Kurt Matti Wallenius kuvannee tuota liikkeen luhistumista: ensin vuosi vankilassa, takaisin armeijaan Lappiin 1939 kenraalina ilman esikuntaa ja joukkoja, komennus Kotkan rannikkokaistalle 1940 - jossa juuttui Haminan upseerikerholle ja Mannerheim erotti W.:n upseerireservistä.

Olisivatkohan nämä 1920-luvun liikehdinnät olleet niitä toimia, joista jonkin puolueen äänenkannattaja kirjoitti vielä äskettäin: "ihmiset eivät usko kuinka voimakas
oikeistoradikalismi oli 1920-luvulla." ( = kommunisminvastaisuus)

Lakkauttamisen jälkeen SSTP:n ( = SKP:n ) toimintaa jatkoi STPV,
Sosialialistisen Työväen ja Pienviljelijöiden vaalijärjestö 1924 - 1930.
NL, Kominternin kirjoitetaan lopettaneen taloudellisen tuen SKP:n toiminnalle Suomessa 1930 havaittuaan tuen menevän Kominternin kannalta katsottuna hukkaan.
Esim. Kansan Tahto-lehti Pohjan Voima-nimisenä Oulussa lopetti 1930 jatkaakseen
1944 Kansan Tahto-nimellä.

Eikö SSTP:n ja STPV:n ( = SKP:n ) toiminnan tuloksettomuuden 1919 - 1930 voisi katsoa osoittaneen Neuvostoliitolle kommunistien, SKP:n kannatuksen vähäisyyden
( alle 15 % enimmillään 1920-luv.) Suomessa?

Vertailuna pääministeri J.K.Paasikivi toivoi eduskuntaan uusia kasvoja 1945 yrittäen vaikuttaa presidentti Mannerheimiinkin. Urho Kekkosen suosituksesta J.K.P. kutsui Tuomo Polvisen,wsoy 2009, mukaan epävirallisesti puheilleen Eero A. Wuoren, UKK:n ja Hillilän maalisvaalien 3.1945 merkeissä. ( ehdokkaat ja vaalien ajankohdan siirto ) UKK julkaisi Svenska Dagbladetissa listan henkilöistä, joiden ei ollut suotavaa asettua ehdokkaaksi.

Vaalien ajankohdan siirtäminen liittyi siirtoväen asutustoimintaan.
Cay Sundströmin SKDL sai vaaleissa 49 kansanedustajaa = 23,5 % äänistä, mutta SKP:n edustajia näistä oli 38 = alle 15 % äänistä, kuten SSTP:lläkin oli ollut sisällissodan jälkeen. Mutta vallitsevissa olosuhteissa Valvontakomission valvonnassa kommunistien painoarvo oli heidän saamaansa äänimäärää suurempi ja "uuden ulkopolitiikan" myötäilijöitäkin lienee ollut SKDL:n ulkopuolellakin?
Mutta
jo sekin, että keväällä 1945 saatettiin järjestää suhteellisen vapaat vaalit oli suuri merkitys.
Ja
eikö tuostakin SSTP:n kannatuksen vähäisyydestä heti sisällissodan jälkeen voisi tehdä johtopäätöksen Stalinin Neuvostoliiton päämääränä olleen 1939 Suomen valloittamisen?
"Terijoen hallitusta" Stalin katsoi kuitenkin tarvittavan vielä tuolloin, Hitlerkin lavasti 21välikohtausta, merkittävin lienee ollut "Sturmbannfyhrer A.H.Naujocksin valloittamalta" Gleiwitzin ( Gliwice ) radioasemalta lähetetty puolankielinen julistus kansannoususta Saksaa vastaan. Veikko Palvo

Kominternin vastainen, eräänlainen varhainen eurokommunistiryhmittymä,
Suomen Työväen Vasemmistoryhmä toimi 1920- ja 1930-lukujen vaihteessa, sen johtoon kuuluivat mm. Niilo Wälläri, Eino Pekkala ja SAJ:n puheenjohtajana 1920-23 ollut Matti Väisänen. SKP leimasi vasemmistoryhmän Lapuanliikettä ja SDP:täkin vaarallisemmaksi. http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_ty% ... ryhm%C3%A4
Niilo Wälläri näyttäisi aina olleen jonkinlainen "vastarannan kiiski", karkotettiin 1920 USA:sta Pietariin poliittisille kursseille opiskelemaan. Wälläri oli 1930 perustamassa SAK:ta, eikä ollut sotien aikana turvasäilössä.

Sodan 1939-1944 jälkeen Niilo Wälläri kuului SKDL:n sisällä toimineeseen SYP:hen,
Sosialistiseen yhtenäisyyspuolueeseen, ( 1946-1950 ) johon kuuluivat mm. pääministerinä 1946-1948 ollut Mauno Pekkala ja Uudenmaan läänin maaherrana
1946-1964 ollut Väinö Meltti.

SKP:n asema SKDL:ssä "oikean" poliittisen linjan määrittelijänä ja käskijänä näyttäisi olleen Kremlin etujen kannalta katsottuna liiankin vahva karkoittaen mahdollisia SKP:n johtamaan SKDL:ään liittymistä aikovia?

Ja 1944 SKP oli ensimmäisen kerran perustettu Suomeenkin, vaikkakin SKP:n voisi katsoa Kominternin mukana lakkautetun 1943. Ja olihan Otto Wille Kuusisen Suomalais-karjalainen sosialistinen neuvostotasavalta perustettu jo Talvisodan rauhan jälkeen 1940 keväällä toimien vuoteen 1956 ja sillä oli alusta alkaen oma kommunistipuolueensa osana NKP:tä.

Sisällissodan jälkeen SDP:n organisaatio oli hajalla työväenliikkeen suuntataisteluissa ja SDP:n Tilastokomitea lähetti kyselyn sisällissodassa kadonneista ilmeisesti saadakseen jonkinlaista kokonaiskuvaa tilanteesta?
Esim. Wikin mukaan
SDP:n jäsenmäärä 1919 oli 67 022 ja vuonna 1924 25 123
Ja
SSTP lakkautettiin 1923, jolloin perustettiinTyöväen ja Sosialistien Internationaali,
läntinen.

Yhdestä kolmasosasta kunnista ei tullut vastauksia ja Sotasurmaprojektin johtaja Lars Westerlund kirjoittaa löytäneensä mm. Oulun läänin Paavolan kunnan ko. kyselyn SDP-nimikaavakkeen Moskovasta 1999 entisen puoluearkiston kokoelmista.

Veikko Palvo

SKP:n peitepuolueen toiminta Suomessa päättyi samana vuonna 1923, kun Hampurissa perustettiin Työväen ja Sosialistien Internationaali LSI.
( SKP:n uuden peitepuolueen toiminta jatkui vuoteen 1930 STPV:n
nimellä )
LSI:n keskeisin puolue oli Saksan sos.dem.puolue, joka 19.2.1933 ehdotti kommunistien ja sos.demokrattien yhteistyötä Hitlerin kansallissosialisteja vastaan.
NL:n Komintern suhtautui ehdotukseen kielteisesti, samoin Britannian ja Skandinavian sos.dem.puolueet - LSI:n jäseninä.
http://en.wikipedia.org/wiki/Labour_and ... ernational

Suomen SDP:n edustajana LSI:ssä oli 1923-1938 Karl Harald Wiik, joka 1918 oli ollut Kansanvaltuuskunnan ulkoasiainosaston sihteeri ja hänen jälkeensä 1939-1940
Jaakko William Keto, joka 1918 oli ollut Kansanvaltuuskunnan valistusasiainvaltuutettu.
Molemmat, Wiik ja Keto olivat 1940 perustamassa Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuraa, SNS1:stä ja erotettiin SDP:stä ja ainakin Wiik oli turvasäilössä 1941 - 1944.

Wiik ja Keto olivat perustamassa 10.1944 SNS2:sta ja SKDL:ää, jonka sisällä toimivan SYP:n ensimmäisenä puheenjohtajana oli J.Keto.
LSI muutti nimensä 1956 Lontoossa Sosialistiseksi Internationaaliksi. ( SI )

Kominternkin
teki päätöksen kansanrintamapolitiikasta, Ranskassa Kansanrintama voitti vaalit 1936, mutta Espanjan kansanrintaman sisällissotaan Blumin hallitus ei voinut puuttua, oli tyydyttävä Puuttumattomuuskomitean jäsenyyteen.
Mutta
mm. Wiik ja Keto näyttäisivät ryhtyneen puuhaamaan Kansanrintamaa Suomeen
"myöhäissytytyksellä" 1944 - SKDL:ää?
Ja toteutuiko kansanrintama Suomessa 1966 - 71, kuten äärivasemmisto julisti?

Veikko Palvo

Miksiköhän Suomessa hyväksyttiin N-Venäjältä kesällä 1919 Suomeen palanneen
O.W.Kuusisen perustaman Suomen Sosialistisen TyöväenPuolueen toiminta Moskovassa perustetun SKP:n peitepuolueena?

Ennen Neuvostoliiton perustamista ja ennen Tarton rauhaakin?

Arvo ´poika´Tuominen toimi Suomen AmmattiJärjestön, SAJ:n johdossa lähtien
1930-luvulla SKP:n johtoon Neuvostoliitossa hoitaen käytännön organisaattorina
Stalinin puhdistukset "suomalaiskategoriaan" kuuluneen väestön osalta.

Poika Tuominen siirtyi Tukholmaan 8.1937 "erikoistehtäviin" NKVD:n sisäasiainkomissaarin Nikolai Jezhov´n allekirjoituksellaan vahvistamalla käskyllä
Kanadan passilla nimellä Vilho Vihuri ja ulkomaanvaluuttaa taskussa.

Ja Poika Tuominen "loikkasi" Talvisodan j ä l k e e n 1940 Kominternistä.
Mutta
mitä nuo Arvo Tuomisen "erikoistehtävät" kesästä 1937 alkaen Tukholmasta käsin lienevät olleet?

NKVD:n Suomen päällikkö Boris Jartsev ( Boris Rybkin ) sai 8.4.1938 Stalinilta
ohjeet "neuvotteluista" Suomen hallituksen kanssa lähettiläs Vladimir Derejanski sivuuttaen ja Jartsev tapasi ulkoministeri Rudolf Holstin 14.4.1938.

Poika Tuominen vaimonsa Lyylin kanssa tulivat Tukholmassa "maan pinnalle"
10.5.1938 saaden muukalaispassit Ruotsissa. Arvo Tuominen saattoi esiintyä tämän jälkeen julkisesti.
Olisiko näillä samanaikaisilla tapahtumilla keväällä 1938 ollut yhteisiä tavoitteita?


Veikko Palvo

Veikko Palvo kirjoitti:Otto Wille Kuusinen palasi Suomeen Jukka Lehtosaaren kanssa 27.5. 1919 ja kirjoitti mm. SSTP:n puolueohjelman ja nimimerkillä "Usko sotamies" Suomen Sosialistisen Työväen Puolueen lehteen.
Veikko Palvo

Leninin neuvosto oli perustanut maaliskuussa 1919 maailmanvallankumouspuolue Kominternin, jonka jäsenpuolueeksi oli Moskovassa perustettu SKP.
Ja
Tarton rauha solmittiin syksyllä 1920 Kominternin hyökkäyksen Puolaan epäonnistuttua, samoin
mm. Baijerin neuvostotasavalta oli kukistettu Mynchenissä Hitlerin Kansallissosialistisen Työväen puolueen saadessa samalla lisääntyvää kannatusta.

NL perustettiin maailmanvallankumouksen epäonnistumisen seurauksena vuodenvaihteessa 1922 / 1923 Venäjän sisällissodankin päätyttyä.
Joten
tulikohan O.W.Kuusinen toukokuussa 1919 Suomeen Kominternin edustajana maailmanvallankumousta organisoimaan?

Veikko Palvo

SKP näytettäisiin perustetun Moskovassa Kominternin jäsenpuolueeksi, maailmanvallankumousouolueeksi?
Ja pari vuotta ennen Neuvostoliiton perustamista ja NEP-politiikkaa, jotka olivat
Venäjän sisällissodan jälkeisen tappion tunnustamista, maailmanvallankumous ei varsinkaan Saksassa ollut edistynyt Leninin neuvoston toivomusten ja uskomusten mukaisesti.
Hyökkäys Puolaan ja Keski-Eurooppaan oli täydellisesti epäonnistunut.

Baijerin neuvostotasavaltakin Mynchenissä näyttäisi saaneen aikaiseksi Hitlerin johtaman vastatoiminnan ja kansallissosialistisen puolueen aktiivinen kannattaja oli mm. sotamarsalkka Ludendorff.
http://www.historyplace.com/worldwar2/t ... utsch2.htm
Mynchenin oluthallin vallankumousyrityksessä Ludendorff neuvoi Baijerin johtohenkilöitä G. von Kahria, H.von Seisseria ja O. von Lossowia 8.11.1923 kannattamaan kansallissosialistien vallankumousta ja antoi Hitlerille neuvon seuraavana päivänä marssista Mynchenin keskustaan valtaamaan hallintorakennukset.
Kahr & Co olivat määränneet joukkonsa avaamaan tulen marssijoita vastaan.
Ludendorff marssi historiaan, mutta Hitler osasi löytää muitakin vaikutusvaltaisia kannattajia kansallissosialismille sekasortoisessa Saksassa.

Suomessa kielikysymyksellä ei Kominternin SKP:n toiminnassa näyttäisi olleen minkäänlaista merkitystä?

Veikko Palvo

Veikko Palvo kirjoitti: Molemmat, Wiik ja Keto olivat 1940 perustamassa Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuraa, SNS1:stä ja erotettiin SDP:stä ja ainakin Wiik oli turvasäilössä 1941 - 1944.

Turvasäilössä näyttäisi Talvisodan aikana olleen noin 250 Kominternin ideologian kannattajaa?
Ja Välirauhan aikana he vapautettuna perustivat ja puuhailivat Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seurassa.
Jatkosodan alussa vangittiin turvasäilöön samat noin 250 ja vapaaehtoisina osa heistä
koottiin Riihimäellä ErP. 21:een.
Mutta rintamalla syyskuussa n. 100 loikkasi heti vihollisen puolelle ja
loput n. 100 siirrettiin Aunuksen lähelle neuvostoaikaiseen metsätyöleiriin tutustumaan neuvostoleirin oloihin metsätöitä ja halkomotteja tehden.
ErP.21 29.8.1941 ---- 20.2.1942
Sotapäiväkirja, Arkistolaitos AY-tunnus:19555 SARK, tunniste F-14/2
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3437162
Ja
Aunuksesta heidät marssitettiin kesällä 1944 Värtsilään ja hetimmiten heitä istui -----
nyt Eduskunnassa ja hallituksessakin, PunaValpossa...
Osan
yliloikkareista NL oli palauttanut sodan aikana laskuvarjoilla, desantteina, vakoojiksi,
kuinkahan moni heistä jäi kiinni ja....?

Veikko Palvo