Tänään 15.1.2011 oli Hesarissa Pilvi Torstin kirjoitus, jossa kerrottiin Historiatietoisuus Suomessa -tutkimuksesta. Siinä oli haastateltu otantamenetelmällä toistatuhatta 15-79-vuotiasta suomalaista.
Tulokset voivat hämmentää niitä, jotka uskovat internetin keskustelupalvelujen kuvastavan "kansan" mielipidettä:
- vain kymmenen prosenttia kyselyyn vastanneista oli eri mieltä väitteestä "Suomen ja Sakssan suhdetta voidaan kuvata sanalla liittolainen"
- vain kolmannes vastaajista ajatteli, ettei Suomen valtiolla olisi sodanaikaisesas juutalaispolitiikassa anteeksipyydettävää
- vain runsas kolmannes vastaajista tuki käsitystä, että jatkosota Neuvostoliittoa vastaan oli erillissota
Toisaalta otsikko ("Sotasankaruuteen suhtaudutaan jo kriittisesti") osoittaa, että Pilvi Torsti ei näköjään tunne suomalaista kirjallisuutta, sillä eiköhän tuota kriittisyyttä ole ollut Tuntemattomasta sotilaasta (1954) asti. Ja 60- ja 70-luvulla se oli valtatrendi. Eikä vain poliittisessa mielessä, vaan Kalle Päätalon supersuositusta iijoki-sarjasta on vaikea löytää sotasankaruutta.
NL:n kukistumisen jälkeen tuli tuki uuspartrioottinen reaktio, johon voi lukea esim. sellaiset elokuvat kuin Etulinjan edessä, Tali-IHantala ja Lupaus. Toisaalta samanaikaisesti filmattiin varsin kriittinen Rukajärven tie.
-
Emma-Liisa
- Viestit: 4991
- Liittynyt: 30.01.07 17:25
Re: Suomalaisten historiatietoisuus
Lieneekö tutkimustulos mitenkään yllättävä kun viimeiset vuosikymmenet suomalaisten päähän on taotto kuin lekalla "totuutta" joka kiteytettynä kuuluu:
"Lenin lahjoitti Suomelle itsenäisyyden ja Stalin suuressa hyväntahtoisuudessaan lahjoitti Suomelle rauhan."
Sen sijaan joka ainoa jolla on sen verran viitseliäisyyttä että ottaa asioista selvää, havaitsee varsin selvästi mm. sen seikan että Neuvostoliitto teki kaiken mahdollisen jotta Suomen poliittinen johto lähti vuosina 1940-41 hakemaan sotilaallista turvaa siltä ainoalta mahdolliselta suunnalta mistä sitä oli enää saatavissa.
Luulenpa ettei edes suomalaisten historiantutkijoiden joukossakaan löydy kovinkaan monta, jotka ovat viitsineet aivojansa vaivata silläkään asialla mitä johtopäätöksiä II maailmansodasta on tehtävä kun tiedämme seuraavia perusasioita:
-Saksan ja Neuvostoliiton väestösuhde, 1:2
-Saksan ja Neuvostoliiton asevoimien tappiosuhde itärintamalla, 1:3, 1:4 tai 1:5 lähdeaineistosta riippuen
-Stalinin hätäiset pyynnöt uuden rintaman avaamiseksi lännessä (vaikka niitä oli useita)
Johtopäätökset vuotta 1944 ajatellen: ns. Neuvostoliiton "loputtomat resurssit" Suomen suunnalla - niitä ei ollut Viipurin valtauksen jälkeen. Ne oli jo varattu muualla. Neuvostoliitto oli rekrytoinut taistelujoukkoihin ikäluokkia 1891-1927. 12 ikäluokkaa enemmän kuin Suomi (ja ilmeisesti myös Saksa?).
Eli koska sotahistoria ja poliittinen historia ovat vaarallisessa määrin epäeksaktia tiedettä olisi suotavaa että kyseiset alan harrastajat edes yrittäisivät matemaattista mallinnusta. Jospa se avaisi silmät havaitsemaan mm. stalinistisen mytologian ja todellisuuden välisen kuilun. Missä määrin stalinistinen sotahistoria vaikuttaa Suomen yleiseen historiaan jää teidän mietittäväksi. Itse olen siitä tehnyt johtopäätökset. Se on varsin merkittävä vaikuttaja koska se on sitä jopa lännen yleisessä sotahistoriassa II maailmansodan osalta. Se miksi Stalinin fantasiat "Suuresta Isänmaallisesta Sodasta" ovat yhä hyväksytty jopa tutkijoiden keskuudessa ei ole ihme, kun muistamme sen "tasokkuuden" millä ns. sovjetologia kykeni ennustamaan Neuvostoliiton tulevaisuutta vielä 1980-luvun alussa.
Venäjä ja venäläisyys ovat ja tulevat pysymään arvoituksina länsimaisille ihmisille. Neuvostoliitto edusti varsinaista huippua tässä suhteessa. Vladimir Ashkenazy kuvasi sitä vuonna 2005:
"Lenin lahjoitti Suomelle itsenäisyyden ja Stalin suuressa hyväntahtoisuudessaan lahjoitti Suomelle rauhan."
Sen sijaan joka ainoa jolla on sen verran viitseliäisyyttä että ottaa asioista selvää, havaitsee varsin selvästi mm. sen seikan että Neuvostoliitto teki kaiken mahdollisen jotta Suomen poliittinen johto lähti vuosina 1940-41 hakemaan sotilaallista turvaa siltä ainoalta mahdolliselta suunnalta mistä sitä oli enää saatavissa.
Luulenpa ettei edes suomalaisten historiantutkijoiden joukossakaan löydy kovinkaan monta, jotka ovat viitsineet aivojansa vaivata silläkään asialla mitä johtopäätöksiä II maailmansodasta on tehtävä kun tiedämme seuraavia perusasioita:
-Saksan ja Neuvostoliiton väestösuhde, 1:2
-Saksan ja Neuvostoliiton asevoimien tappiosuhde itärintamalla, 1:3, 1:4 tai 1:5 lähdeaineistosta riippuen
-Stalinin hätäiset pyynnöt uuden rintaman avaamiseksi lännessä (vaikka niitä oli useita)
Johtopäätökset vuotta 1944 ajatellen: ns. Neuvostoliiton "loputtomat resurssit" Suomen suunnalla - niitä ei ollut Viipurin valtauksen jälkeen. Ne oli jo varattu muualla. Neuvostoliitto oli rekrytoinut taistelujoukkoihin ikäluokkia 1891-1927. 12 ikäluokkaa enemmän kuin Suomi (ja ilmeisesti myös Saksa?).
Eli koska sotahistoria ja poliittinen historia ovat vaarallisessa määrin epäeksaktia tiedettä olisi suotavaa että kyseiset alan harrastajat edes yrittäisivät matemaattista mallinnusta. Jospa se avaisi silmät havaitsemaan mm. stalinistisen mytologian ja todellisuuden välisen kuilun. Missä määrin stalinistinen sotahistoria vaikuttaa Suomen yleiseen historiaan jää teidän mietittäväksi. Itse olen siitä tehnyt johtopäätökset. Se on varsin merkittävä vaikuttaja koska se on sitä jopa lännen yleisessä sotahistoriassa II maailmansodan osalta. Se miksi Stalinin fantasiat "Suuresta Isänmaallisesta Sodasta" ovat yhä hyväksytty jopa tutkijoiden keskuudessa ei ole ihme, kun muistamme sen "tasokkuuden" millä ns. sovjetologia kykeni ennustamaan Neuvostoliiton tulevaisuutta vielä 1980-luvun alussa.
Venäjä ja venäläisyys ovat ja tulevat pysymään arvoituksina länsimaisille ihmisille. Neuvostoliitto edusti varsinaista huippua tässä suhteessa. Vladimir Ashkenazy kuvasi sitä vuonna 2005:
"After forty years in the West, I am still amazed at how little general understanding there is of Soviet reality."
-
Emma-Liisa
- Viestit: 4991
- Liittynyt: 30.01.07 17:25
Re: Suomalaisten historiatietoisuus
Mitähän tässä tarkoitetaan "viimeisillä vuosikymmenillä"? Esitäpä sittaatit, kuka ja missä on tällaista lausunut viimeisen 20 vuoden kuluessa? Epäilen, ettei sellaista löydy 80-luvultakaan. Harva lienee uskonut niitä aiemminkaan.ralf64 kirjoitti: Lieneekö tutkimustulos mitenkään yllättävä kun viimeiset vuosikymmenet suomalaisten päähän on taotto kuin lekalla "totuutta" joka kiteytettynä kuuluu:
"Lenin lahjoitti Suomelle itsenäisyyden ja Stalin suuressa hyväntahtoisuudessaan lahjoitti Suomelle rauhan."
-
Emma-Liisa
- Viestit: 4991
- Liittynyt: 30.01.07 17:25
Re: Suomalaisten historiatietoisuus
Tämähän on ihan toinen asia. Gallupissa kysyttiin, oliko kyseessä liittolaisuus vai ei ja oliko kyseessä erillissota vai ei.ralf64 kirjoitti: Sen sijaan joka ainoa jolla on sen verran viitseliäisyyttä että ottaa asioista selvää, havaitsee varsin selvästi mm. sen seikan että Neuvostoliitto teki kaiken mahdollisen jotta Suomen poliittinen johto lähti vuosina 1940-41 hakemaan sotilaallista turvaa siltä ainoalta mahdolliselta suunnalta mistä sitä oli enää saatavissa.