Agricolan uutis- ja keskustelufoorumit

Jos NL olisi halunnut alueen Kannakselta Leningradin suojaksi rauhanomaisesti, sen olisi pitänyt toimia reilusti kaupalliselta pohjalta.
1. Asukkailta olisi pitänyt ostaa maat ja talot, olisi pitänyt tarjota rahaa sen verran että asukkaiden olisi kannattanut muuttaa uusille paikkakunnille. Sieltä he olisivat voineet ostaa tai rakentaa vastaavanlaiset talot ja hankkia tai raivata pellot.
2. Vastaanottaville kunnille olisi pitänyt maksaa niille aiheutuvat kunnallistekniikan lisäkustannukset, koulut, maantiet, yms.
3. Puolustuslaitokselle olisi pitänyt maksaa niin paljon että se olisi voinut rakentaa yhtä hyvät puolustusasemat mitkä se olisi menettänyt.

Mielestäni NL:n tarjous oli saman tasoinen kuin sanottaisiin Kulosaarelaisille että saatte jokainen perhe Kainuusta korpea hehtaarin sekä kuljetuksen sinne kuorma-autojen lavoilla.

Löysin netistä venäläisten kartan aluevaihdosta:



Stalin halusi Kannaksen eteläosan Leningradin suojaksi. Tilalle hän olisi antanut 700 km pitkän ja satakunta kilometriä leveän koko karjalaisen heimon asuttaman alueen Suomen itärajalta, koko Muurmannin radan länsipuolisen alueen Aunuksesta Kantalahteen.

Niin.

Siis tuo alue annettiin Suomen Kansanhallitukselle, jonka pää- ja ulkoministerinä toimi Kuusinen. Kansanhallitushan AY-sopimuksessa myöntyi kaikkiin vaatimuksiin, joita Neuvostoliitto oli Suomelle esittänyt syksyllä 1939.

J Kämäräinen kirjoitti:Niin.

Siis tuo alue annettiin Suomen Kansanhallitukselle, jonka pää- ja ulkoministerinä toimi Kuusinen. Kansanhallitushan AY-sopimuksessa myöntyi kaikkiin vaatimuksiin, joita Neuvostoliitto oli Suomelle esittänyt syksyllä 1939.

Ja tuota Terijoen hallitusta ei maaliskuussa 1940 Moskovan rauhaa allekirjoitettaessa lakkautettu, http://users.jyu.fi/~juklein/seminar_i.htm
sodassa ja Moskovan rauhassa saamansa alueet Neuvostoliitto liitti maaliskuussa 1940 perustettuun Otto W. Kuusisen johtamaan
Karelo-Finskaja Sovetskaja Sotsialistitshkaja Respublikaan. (3.1940 - 7.1956)

J:kylän yliopiston seminaarissa todetaan:
"Myöhemmin saatiin tietää, että O.W.Kuusinen ja joukko Terijoen hallituksen jäseniä jatkoivat toimintaansa maaliskuun lopussa 1940 perustetussa neuvostotasavallassa."
Kuusisen palatsi esiintyy kuitenkin monissa Äänislinnassa otetuissa valokuvissakin,
lienee ollut jokin hallintorakennus.
Tiedettiinkö Suomessa O.W.Kuusisen neuvostotasavallasta jo alkukesästä 1940?
Olisikohan
O.W.Kuusisen Kansanhallitus epävirallisesti lopetettu 1956?

Veikko Palvo

Ei lakkautettu, kun lakkautti itse itsensä rauhan tultua.

Karjalan sosialistisen neuvostotasavallan hallitus oli kyllä Kuusisen johtama, mutta ei sama kuin Suomen kansantasavallan hallitus.

J Kämäräinen kirjoitti:Ei lakkautettu, kun lakkautti itse itsensä rauhan tultua.

Koska ko. hallitus oli pantu pystyyn NL:n käskyllä ja oli siitä täysin riipuvainen, niin päätöksen lakkauttamisestakin teki NL. Käytännössä tämä tapahtui silloin kun NL tammikuun lopussa tunnusti uudelleen Suomen laillisen hallituksen.

No ei.

Kuusisen hallitus jatkoi toimintaansa maaliskuun puoliväliin. Kun rauha Suomen ja Neuvostoliiton välillä oli solmittu, hallitus lakkautti itsensä, koska sen tavoite (rauha) oli täytetty. Molotov viittasi hallitukseen rauhanneuvottelujen yhteydessä, kun Paasikivi & kumpp. yrittivät tinkiä vaatimuksista.

Asiaintila näkyy esim. sellaisessa pikku yksityiskohdassa, että internoitujen suomalaisten asutuskeskuksissa (=metsätyöleireillä) käytettiin Suomen markkoja maaliskuun puoliväliin. Kun kansantasavalta lakkasi olemasta, siirryttiin ruplakantaan.

Tuosta hallituksesta tarkemmin esim. Rentola väitöskirjassaan.

J Kämäräinen kirjoitti:No ei.

Kuusisen hallitus jatkoi toimintaansa maaliskuun puoliväliin. Kun rauha Suomen ja Neuvostoliiton välillä oli solmittu, hallitus lakkautti itsensä, koska sen tavoite (rauha) oli täytetty. Molotov viittasi hallitukseen rauhanneuvottelujen yhteydessä, kun Paasikivi & kumpp. yrittivät tinkiä vaatimuksista.

Asiaintila näkyy esim. sellaisessa pikku yksityiskohdassa, että internoitujen suomalaisten asutuskeskuksissa (=metsätyöleireillä) käytettiin Suomen markkoja maaliskuun puoliväliin. Kun kansantasavalta lakkasi olemasta, siirryttiin ruplakantaan.

Tuosta hallituksesta tarkemmin esim. Rentola väitöskirjassaan.

Pääministeri Risto Rytin johtama delegaatio lienee olettanut maaliskuussa 1940 tulleensa Moskovaan neuvottelemaan uusista rajoista. Rintamalinjat olivat niin kaukana nykyisestä rajasta, että Mannerheim katsoi armeijan ja siviiliväestön siirtoon uudelle rajalle tarvittavan kuukauden, Molotov antoi 10 päivää aikaa.
Petsamon palauttaminen Molotov-Ribbentrop -sop. johdosta lienee ollut suomalaisdelegaatiolle yllätys?

Ja rauhanteon jälkeen maaliskuun 1940 lopulla Karjalan Autonominen Sosialistinen Neuvostotasavalta muutettiin Karjalais-Suomalaiseksi Sosialistiseksi Neuvostotasavallaksi, jonka päämieheksi määrättiin O.W.Kuusinen.

Kemijärven ratakin näyttäisi osoittaneen, ettei Stalin ollut ollut luopunut MR-sopimuksen mukaisen etupiirinsä valloittamisaikeista, sekä Ruotsin rautamalmialueen
uhkaamisaikeesta?
Olisikohan Suomi ollut tarkoitus liittää Otto Wille Kuusisen johtamaan neuvostotasavaltaan?

Veikko Palvo

J Kämäräinen kirjoitti: Asiaintila näkyy esim. sellaisessa pikku yksityiskohdassa, että internoitujen suomalaisten asutuskeskuksissa (=metsätyöleireillä) käytettiin Suomen markkoja maaliskuun puoliväliin. Kun kansantasavalta lakkasi olemasta, siirryttiin ruplakantaan.

Milläköhän tavoin Kuusisen hallitus toimi, jos toimi, joulukuussa 1939 evakuoimatta jääneiden keskuudessa.
Ja käyttikö ja pakoittiko Neuvostoliitto 1940 alussa internoituja toimimaan sotapropagandassaan millään tavoin?
Veikko Palvo

Veikko Palvo kirjoitti:

J Kämäräinen kirjoitti: Asiaintila näkyy esim. sellaisessa pikku yksityiskohdassa, että internoitujen suomalaisten asutuskeskuksissa (=metsätyöleireillä) käytettiin Suomen markkoja maaliskuun puoliväliin. Kun kansantasavalta lakkasi olemasta, siirryttiin ruplakantaan.

Milläköhän tavoin Kuusisen hallitus toimi, jos toimi, joulukuussa 1939 evakuoimatta jääneiden keskuudessa.
Ja käyttikö ja pakoittiko Neuvostoliitto 1940 alussa internoituja toimimaan sotapropagandassaan millään tavoin?
Veikko Palvo

ENkö minä näistä ole jauhanut näilläkin sivuilla jo ihan tarpeeksi?

Kuusisen hallitus hallinnoi puna-armeijan valtaamia alueita, joilla siviilejä oli. Käytännössä toiminta oli melko vähäistä, mutta periaatteellisella tasolla merkittävää oli, että evakuoimatta jääneet lähtivät mukaan toimintaan melkoisen kattavasti. Samalla tavalla tapahtui tietenkin kaikilla Euroopan miehitetyillä alueilla, väestöstä tai miehittäjästä riippumatta.

Selvin yksittäinen toiminnan muoto oli kyläkomiteoiden perustaminen. Ne huolehtivat sosiaalihuollosta yms. Suomussalmella perustettiin myös itsepuolustusryhmiä.

Sotapropaganda ei käsittääkseni interoituihin juuri viitannut. Heidän osansa oli näytelty helmikuun suurhyökkäyksen alkaessa. Silloin Kuusisen hallitus jäi syrjään Neuvostoliiton toiminnassa ja huomio keskitettiin lähinnä sotilaalliseen ratkaisuun. Kuusinen ministereineen tietysti valmistautui vallan vastaanottoon, kuka mitenkin. Se legenda siitä "hiihtelystä Terijoen hangilla" taitaa olla siloiteltua muistelua.

Sen sijaan joulu- ja tammikuussa propaganda käytti evakuoimatta jääneitä hyväkseen.

Pahoittelut ylläpidon suuntaan nimimerkillä kirjoittamisesta, mutta en lempiaiheeni kyseessäollessa malta olla palauttamatta keskusteluun tätä Molotovin kantaa:

Kuusisen hallituksen viime päiviltä löytyy dokumenttitietoa. Ohto Manninen-Kauko Rumpunen, Murhenäytelmän vuorosanat, s. 154.

"Saksan diplomatia oli vältellyt puhumista Suomen puolesta. Lähettiläs Shulenburg huomautti kuitenkin 25. 1. Molotoville Moskovassa, että Saksaa kiinnosti Suomen kehitys, koska sillä oli Suomessa taloudellisia intressejä. Hän selitti, että Suomen hallituksella ei ollut enää mitään toivoa ja otaksui, ettei Neuvostoliitto vastustaisi rauhantekoa, jos ehdot olisivat Neuvostoliiton toiveiden mukaisia. Molotov vastasi, että Mannerheim-Ryti-Tannerin hallituksen kanssa ei sopimusta voitaisi tehdä; sille ei voitaisi antaa Karjalaa ja päästää sitä Muurmannin radan läheisyyteen - kuten Kuusisen kanssa oli sovittu. kuitenkin Molotov muistutti, että kansanhallitusta aikanaan täydennettäisiin."

MM kirjoitti:Pahoittelut ylläpidon suuntaan nimimerkillä kirjoittamisesta, mutta en lempiaiheeni kyseessäollessa malta olla palauttamatta keskusteluun tätä Molotovin kantaa:

Kuusisen hallituksen viime päiviltä löytyy dokumenttitietoa. Ohto Manninen-Kauko Rumpunen, Murhenäytelmän vuorosanat, s. 154.

"Saksan diplomatia oli vältellyt puhumista Suomen puolesta. Lähettiläs Shulenburg huomautti kuitenkin 25. 1. Molotoville Moskovassa, että Saksaa kiinnosti Suomen kehitys, koska sillä oli Suomessa taloudellisia intressejä. Hän selitti, että Suomen hallituksella ei ollut enää mitään toivoa ja otaksui, ettei Neuvostoliitto vastustaisi rauhantekoa, jos ehdot olisivat Neuvostoliiton toiveiden mukaisia. Molotov vastasi, että Mannerheim-Ryti-Tannerin hallituksen kanssa ei sopimusta voitaisi tehdä; sille ei voitaisi antaa Karjalaa ja päästää sitä Muurmannin radan läheisyyteen - kuten Kuusisen kanssa oli sovittu. kuitenkin Molotov muistutti, että kansanhallitusta aikanaan täydennettäisiin."

Miksi Molotov - Ribbentrop -sopimuksen juuri solminut Saksa olisi puhunut Suomen puolesta, omien etujensa puolesta tietystikin.
"Suomen Berliinin-lähettiläs Aarne Wuorimaa sai jopa joulukuun alkupäinä kuulla, että Saksa mahdollisesti tunnustaisi Kuusisen ´kansanhallituksen´". s.45:
Esko Vuorisjärvi,
Petsamon nikkeli kansainvälisessä politiikassa 1939-44, Otava 1990
Ja
"Saksan suurlähettiläs Schulenburg sai tehtäväkseen jo joulukuun alkupuolella esittää Molotoville, kuinka tärkeää olisi Suomen ja Saksan tavaranvaihdon mahdollisimman pikainen jatkaminen. Erityisen merkityksellistä olisi heidän mielestään säästää Outokummun ja Petsamon kaivokset sekä Vuoksenniskan rautatehdas sekä niihin kuuluvat voimalaitokset."

Eiköhän Saksa MR-sopimuksen etupiirijaon puitteissa ole ollut kiinnostunut intresseistään Suomessa, vaikkapa NL:n hyökkäys Suomeen 1939 olisi johtanut Suomen valloittamiseenkin?

Suomi ei ole kiitollisuudenvelassa kenellekään, vaikkakin mm. Portugal äskettäin ilmoitti toimittaneensa Suomeen sardiinipurkkeja Talvisodan jälkeen, mikä oli Suomessa tuntematon tieto.
( lis.: Ragnar Nordströmin Lovisa Ångfartygs AB:n S/S Gretan, 3150 t, sanotaan lähteneen 14.3.-40 Portugalista ja saapuneen Liinahamarin satamaan kuukausi Talvisodan päättymisen jälkeen 13.4.1940 )
Niitä sardiinejakin olisi ollut yksi purkki 20 sotilasta kohden.
Ja
usein kirjoitetaan avusta, vaikka Suomen oli maksettava tuo apu, josta merkittävän
osan Saksa esti toimittamasta Suomeen Talvisodan aikana.

Veikko Palvo