Agricolan uutis- ja keskustelufoorumit

Kurkijoella Laatokan luoteisnurkassa oli pieni ryhmä ruotsinkielisiä. Heillä oli oma kansakoulu Sorjos svenska folkskola vielä ennen talvisotaa. Kurkijoelta oli myös tasavallan presidentti Relander kotoisin. Olisiko Relander ollut näitä ruotsinkielisiä?

Relanderin suku on vanha pappis- ja virkamiessuku. Alkuaan suku on peräisin Hirvensalmelta, ja säätyläistöön noustuaan Relandereita oli runsaasti eri puolilla Itä-Suomea. Säätyläistö ei muuten edes yleensä käynyt kansakoulua ennen 1930-lukua, joten heilä ei tuon Kurkijoen koulun kanssa liene juurikaan tekemistä. Muuten tämä tieto Kurkijoen ruotsinkielisistä on kiintoisa. Kertoisitko, Starikku, lisää?

Kurkijoen (ru. Kronoborg) ruotsalaiset ovat tuttuja Kurkijoen kotiseutuharrastajille. Heistä on kirjoittanut Pekka Åberg pari artikkelia "Kurkijokelainen"-lehteen (42-43/2005 ja 11/2009), ja myös "Kurkijoki kylästä kylään"-kirjassa mainitaan Sorjon ruotsinkieliset ja heidän koulunsa (tämän kirjan tietoja on julkaistu verkossa Kurkijoen pitäjäsivuilla http://www.kurkijoki.fi, Historia-osiossa).

Itse asiassa Sorjossa oli kylänosa "Ruotsinkylä", joka oli Asemakylän ja Salokylän välissä. Ruotsinkylässä asui 1939 mm. Haglundeja (2 taloa), Björklundeja (4 taloa) sekä Granöja (2 taloa), Asemakylässä Elgsbackoja ja Forsbackoja.

Sorjon ruotsalaisesta kansakoulusta on kuva tuolla:

http://www.kurkijoki.fi/dia/m1dm1/_1869.jpg

Minun isäni kävi tuota Sorjon ruotsinkielistä kansakoulua ja isoisoisäni oli koulun johtokunnassa. Minulla on tallella jopa yksi kirja, joka oli päätynyt isoisäni kirjastoon, kun koulu evakuoitiin talvisodan päätyttyä.