Agricolan uutis- ja keskustelufoorumit

Suomen kaamos on tunnettu juttu, mutta Pakistanissa vietetty kaamosjuhla lienee aika tuntematon.

Pakistanin vuoristossa asuu kansa nimeltä Kalash. Kalasheja on vain muutama tuhat henkilöä ja heidän kielensä kuuluu indo-arjalaiseen kieliryhmään. Ehkä kalashit avaavat jotain uutta mietittäessä suomalaiskielten arjalaisia ja iranilaisia lainasanoja.

Kalashien alkuperäksi on arveltu kreikkalaisia tai Aleksanteri Suuren armeijaa, vaikka geneettinen yhteys kreikkalaisiin lienee lähes olematon. Omasta mielestään kalashien kotimaa on myyttinen Tsyam. Villi heitto: baltian zeme->suomi ja tsyam samaa sanastoa?

Kalashien uskonto ja myytit ovat lähellä naapuriensa vedalaista ja iranilaista uskontoa ja myyttejä.

Kolasheilla on kuitenkin suomalaisittain mielenkiintoinen talven pimeimpään aikaan vietettävä juhla, jonka nimi on Chaumos (Chawmos (cawmōs, ghona chawmos), joka lausuttaneen aivan kuten suomen kaamos.

Suomen kaamos on vuoden pimeinpään aikaa, kuten kalashien chaumoskin.

Kalashien kaamosjuhlan päärituaali tapahtuu Tok-puun luona. Juhlassa shamaanit heiluttavat havupuun oksia miesten puhdistamiseksi.

Tok-puu ja havunoksista tulee yhteys suomalaiseen joulukuuseen.

Suomen kaamos-sanan sanotaan olevan lainaa saamesta. Ehkä se ei olekaan oikein, vaan kaamoksella on muu alkuperä ja sana kaamos on vain säilynyt suomessa ja saamessa kuten ilmeisesti moni muukin iranilainen tai arjalainen lainasana.

Kalashipojan kuva:



Kalasheista
http://www.newworldencyclopedia.org/entry/Kalash
http://en.wikipedia.org/wiki/Kalash_people

Vetehinen kirjoitti: Tok-puu ja havunoksista tulee yhteys suomalaiseen joulukuuseen.

Ei joulukuusi ole suomalainen keksintö. Se sai alkunsa Saksassa ja Liivinmaalla 1500-luvulla:

http://en.wikipedia.org/wiki/Christmas_tree

The Christmas tree, also known as a Yule tree, is a decorated evergreen coniferous tree, real or artificial, and a tradition associated with the celebration of Christmas. The tradition of decorating an evergreen tree at Christmas started in Livonia and Germany in the 16th century.[

Suomeen joulukuusi tuli vasta 1800-luvulla:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Joulukuusi

Perinne joulukuusen hankkimisesta saapui Suomeen ensin 1800-luvulla säätyläiskoteihin, sitten talonpoikaisiin tupiin 1870- ja 1880-lukujen tienoilla. Joulukuusi yleistyi kuitenkin vasta 1900-luvun alussa.

Erinomaisen mielenkiintoinen avaus Vetehiseltä!

Vetehinen kirjoitti:Kalashien uskonto ja myytit ovat lähellä naapuriensa vedalaista ja iranilaista uskontoa ja myyttejä. Kolasheilla on kuitenkin suomalaisittain mielenkiintoinen talven pimeimpään aikaan vietettävä juhla, jonka nimi on Chaumos (Chawmos (cawmōs, ghona chawmos), joka lausuttaneen aivan kuten suomen kaamos.
Suomen kaamos on vuoden pimeinpään aikaa, kuten kalashien chaumoskin.

Mielenkiintoista kyllä, “It marks the end of the year's fieldwork and harvest. It involves much music, dancing, and the sacrifice of many goats.”
http://en.wikipedia.org/wiki/Kalash_people

Eli vuodenvaihteen juhla, jossa on musiikkia, tanssia ja vuohi(pukki?)en uhraamista. Kiehtovia yhtäläisyyksiä kyllä, mutta:

1. ensinnäkin se lausutaan suunnilleen [tsaumoos]
2. toiseksi se palautuu arjalaiseen sanaan joka ei enää muistuta kaamos-sanaa:
cawmōs < *cāturmāsya
3. kaamos-sanan etymologia on saamen sanassa skabma, joka puolestaan tulee norjan sanasta skamtid ’lyhyt aika’. Tässä ei siis ole tilaa arjalaiselle selityksille.

Vetehinen kirjoitti:Kalashien alkuperäksi on arveltu kreikkalaisia tai Aleksanteri Suuren armeijaa, vaikka geneettinen yhteys kreikkalaisiin lienee lähes olematon. Omasta mielestään kalashien kotimaa on myyttinen Tsyam. Villi heitto: baltian zeme->suomi ja tsyam samaa sanastoa?

Ei ihan kalasheilta mutta läheisiltä pathaneilta on löytynyt kreikkalaisperäistä isälinjaa E3b1, joten legenda Aleksanterin sotilaista pitänee paikkansa:
http://www.nature.com/ejhg/journal/v15/ ... 1726a.html

Suomi ei nykykäsityksen mukaan tule tuosta baltin sanasta; siitä sen sijaan voi tulla sanue saame ~ häme. Periaatteessa kanta-arjassa tuon baltin 'maa'-sanan vastine olisi *ćam-alkuinen [tsjam]. Kalashissa affrikaatat ja sibilantit ovat säilyneet hyvin, joten teoriassa tuo voisi olla kantaindoeuroopasta periytyvä 'maa'-sana.

Kallio, Petri 1998: Suomi(ttavia etymologioita)
http://www.google.fi/url?sa=t&source=w ... t53dJfN7LA

Jaakko Häkkinen kirjoitti:1. ensinnäkin se lausutaan suunnilleen [tsaumoos]
2. toiseksi se palautuu arjalaiseen sanaan joka ei enää muistuta kaamos-sanaa:
cawmōs < *cāturmāsya
3. kaamos-sanan etymologia on saamen sanassa skabma, joka puolestaan tulee norjan sanasta skamtid ’lyhyt aika’. Tässä ei siis ole tilaa arjalaiselle selityksille.

1. Ok

2. Arjalainen *cāturmāsya (rekonstruktio) vain sanskriitin cāturmāsya? Cāturmāsya tarkoittaa neljää sadekauden kuukautta kesällä.

3. Tiedän selityksen, joka löytyy SSA:sta. Skam tarkoittaa norjassa ja ruotsissa häpeää.

---

Kirjoitin ko sisältöisen vastauksen jo aiemmin, mutta se on hävinnyt.

Samalla kertaa hävisivät vastaukset jsn:n Suomi-nimisestä tanskalaisesta, Klaus Lindgrenille papiston kielestä ja Sami Raniselle kansallisuudesta.

Mahtaako tämäkin poistua?

Eilinen viestien katoaminen ei johtunut siitä, että minä tai Tapio Onnela olisimme poistelleet Vetehisen viestejä. Kyseessä oli jokin tekninen häiriö, jonka takia muiden muassa minäkään en koko palstalle päässyt ja joka näkyy syöneen minunkin viestini. Hienoinkin tekniikka saattaa joskus pettää. Pahoittelumme.