Uppsalan kuningaskumpujen salaisuuden verho raottuu
Lähetetty: 15.06.11 23:15
Kuningaskumpuja pidetään Vanhan Uppsalan merkittävimpinä historiallisina kohteina. Kuva: Wikimedia Commons.
Vanhan Uppsalan aluetta pidetään yhtenä Ruotsin historian tärkeimmistä paikoista. Siellä sijaitsevat mystiset kuningaskummut sekä tuhansia historiallisia hautoja. Suurilta osin merkitys perustuu kuitenkin arvauksille, koska alueen historiasta tiedetään todellisuudessa hyvin vähän. Uusien arkeologisten tutkimusten myötä on toiveita, että siihen saataisiin lisävalaistusta.
Alueella on tehty arkeologisia kaivauksia tiiviiseen tahtiin viimeisen viidentoista vuoden ajan. Tänäkin keväänä käynnistyi kaksi eri projektia, joista toinen on jo saatu päätökseen. Ne on toteutettu yhteistyössä Uppsalan yliopiston, Upplannin muson sekä Uppsalan arkeologiseuran kanssa. Yksi keväisistä löydöistä on valtavan talon jäänteet, jotka ovat peräisin noin 700-luvulta jKr.
Mahtava rakennus on ollut lähes 50 metriä pitkä, 12 metriä leveä sekä lähes kuusi metriä korkea. 1300 vuotta sitten paikalla sijainneesta talosta on jäljellä vain savinen kuoppa. Siihen arkeologit ovat merkinneet puisilla kepeillä kantavien pylväiden paikat. Rakennuksen kohdalta on löydetty myös rautaisia spiraaleja, joiden arvellaan olleen jonkinlaisia koristeita. Arkeologien mukaan tämä on hyvin poikkeuksellista 700-luvun talojen kohdalla. Rakennuksen valtavan koon ja hienojen yksityiskohtien vuoksi tutkijat arvelevatkin sen kuuluneen mahtavalle ja vaikutusvaltaiselle henkilölle, ehkä itselleen kuninkaalle. Käyttötarkoitus toivottavasti selviää kaivausten edetessä. Rakennuksen jäänteitä on tutkittu aiemminkin, mutta vasta tänä vuonna sen todellinen koko paljastui. Suuren palatsin lisäksi tutkijat ovat löytäneet kahdentoista pienemmän ja alkeellisemman talon jäänteet.
Kuningaskumpujen arvellaan olevan peräisin 500-luvulta. Vanhan Uppsalan alue oli muinoin hyvin merkittävä uskonnollinen kokoontumis- ja hautakeskus. Yhteen aikaan uskottiin, että kuningaskummut olivat Odinin, Torin ja Freijan hautapaikkoja. 1600-luvulla puolestaan professori Olof Rudbeckin mukaan kadonnut Atlantis sijaitsi kumpujen alueella. Myöhempien tarinoiden mukaan Vanhaa Uppsalaa pidettiin Svean maan rikkauksien kehtona. Mitä enemmän arkeologisia tutkimustuloksia alueelta saadaan, sitä paremmin voidaan päästä irti vanhoista uskomuksista ja teorioista. Uuden teknologian apuvälineet ovat mullistaneet arkeologisen tutkimuskentän ja ne ovat olleet avuksi myös Vanhan Uppsalan kaivauksilla.
Toisen arkeologiryhmän löydös on todellinen sensaatio sillä se on suoraan yhteydessä Kuningaskumpuihin. Arkeologi Jonas Wikborgin työryhmä löytänyt kumpujen viereiseltä kentältä 18 kivillä täytettyä kuoppaa, jotka on kaivettu viivasuoraan linjaan aina viiden metrin välein. Löytö ei välttämättä kuulosta niin merkittävältä, mutta Wikborg uskoo, että kuopat ovat vihje jostakin tärkeästä. Hän arvuuttelee, että niillä olisi saatettu merkitä väylä hautapaikoille. Myös Ruotsin museovirasto teki paikalla tutkimuksia maatutkalla sekä magnetometrillä. Niiden mukaan kuoppia olisi vielä paljon lisää, siten, että kivikuoppien rivistö olisi lähes 500 metriä pitkä. Tähänkin arvoitukseen löydetään toivottavasti vastauksia tutkimusten valmistuttua.
Lähde:
"Fynd avslöjar högarnas hemlighet" (Svenska Dagbladet 14.6.2011)
Lisätietoja:
Valokuvia Uppsalan kuningaskummuista (Remains.se)
Tietoa uusien kaivausten löydöksistä (Gamla Uppsala Museum)