Sotavangit ry / Arkistot

[Veikko Palvo]

Topi Vaaran kirjan sivuilla 70-71 kerrotaam Mäen kaatumisesta 19.9.1941 yöllisessä kahakassa. Jonkun oman miehen kerrottiin ampuneen Mäen. .

Ahtiaisen kirjassa ( s. 173-174 ) sanotaan Valpon etsivien Kuosmasen ja Laakson seuranneen sotilasvirkapuvuissa ErP.21.:stä Riihimäeltä rintamalle ja myöhemminkin Valpolla oli raportoija pataljoonassa.
Raportissa Valpolle kirjoitetaan 19.9.-41 "omien miesten ampuneen vänr. Mäen etulinjan takana ja vänr. Engblomin kadonneen."
Tämän jälkeen "ryömäläiset" erottiin pataljoonasta taakse, otettiin aseet ja päällystakitkin pois.
"Valpon papereihin on jäänyt lyijykynämerkintä: Koski ampui vänr. Mäen."

sivut 231-233.:
"Kaarlo Kivilahti, ( ei loikkareita, P.:sta pois siirretty ) toimi 4.1947-31.12.1948 PunaValpon apulaispäällikkönä, Yrjö Jaakkola Valpon etsiväksi 28.5.1945 ja
6.1945 oikeusministeriö nimitti d e s a n t t i n a Suomeen tulleen Reino Kosusen Sotavankileirien tutkimuskeskuksen kuulustelijaksi luutnanttina ja myöhemmin Kosunen siirrettiin Sisäministeriöön rikostutkijaksi."
"Syksyllä 1945 Erkki Hautojärvi ( Pataljoonasta 1941 pois siirretty ) nimitettiin Valpon kuulustelijaksi ja keväällä 1946 Passitoimiston päälliköksi ja 1948 Hautojärvi toimi
Liikkuvan Poliisin päällikkönä."
"Desantti Eino Laakso 1945 PunaValpon kuulustelijaksi, sittemmin esittelijäksi ja
sotilastoimiston apulaispäälliköksi."

Ja monia muitakin ent. "pärmiläisiä ryömäläisiä", yliloikkareita ja desanttinakin palautettuja ja Aunuksen työleirillä halkotöissä olleita toimi Sisäasiainministeriössä,
Liikkuvassa Poliisissa ja PunaValpossa.

Kun
puhutaan esim. "Huhtiniemi-tarusta", niin eivätköhän nämä ryömäläiset ole aikanaan
1945 - 1948 saaneet runsaasti ilmiantojakin ja heiltä tuskin olisivat jääneet salaisiksi
mm. väitetyt joukkoteloitukset?

Veikko Palvo

[heehak]

Topi Vaaran kirjan sivuilla 70-71 kerrotaam Mäen kaatumisesta 19.9.1941 yöllisessä kahakassa. Jonkun oman miehen kerrottiin ampuneen Mäen. .

Ahtiaisen kirjassa ( s. 173-174 ) sanotaan Valpon etsivien Kuosmasen ja Laakson seuranneen sotilasvirkapuvuissa ErP.21.:stä Riihimäeltä rintamalle ja myöhemminkin Valpolla oli raportoija pataljoonassa.
Raportissa Valpolle kirjoitetaan 19.9.-41 "omien miesten ampuneen vänr. Mäen etulinjan takana ja vänr. Engblomin kadonneen."
Tämän jälkeen "ryömäläiset" erottiin pataljoonasta taakse, otettiin aseet ja päällystakitkin pois.
"Valpon papereihin on jäänyt lyijykynämerkintä: Koski ampui vänr. Mäen."

Ahtiainen kirjoittaa myös (s. 174) "Tapaus vänrikki Mäki ei koskaan selvinnyt lopullisesti". Lyijykynämerkintä on vain oletus, ei tieto, kuten aiemmin väitit. Valpon mies pataljoonassa oli ltn. Tauno Nieminen (2./Er. P 21).

Toimittaja Ahtiaisen kirjoittamiseen on suuri vaikutus sillä, että Nikke Pärmi oli hänen isoisänsä.

[Veikko Palvo]

Ahtiainen kirjoittaa myös (s. 174) "Tapaus vänrikki Mäki ei koskaan selvinnyt lopullisesti". Lyijykynämerkintä on vain oletus, ei tieto, kuten aiemmin väitit. Valpon mies pataljoonassa oli ltn. Tauno Nieminen (2./Er. P 21).

Toimittaja Ahtiaisen kirjoittamiseen on suuri vaikutus sillä, että Nikke Pärmi oli hänen isoisänsä.

Aiemminkin olen lainannut Ahtiaisen kirjan tietoja, en ole itse olettanut mitään ja
Valpon arkistoista löytynyt lyijykynämerkintä :"Koski ampui vänr. Mäen" on kenties
jonkun Valpon etsivän oletus. Mutta kuka oli Koski, oliko hän vihollisen puolelle loikanneita?
Er.P 21:stä pikimmiten erotetut siirrettiin metsätyöleirille ja marssitettiin kesällä 1944 Värtsilään, mm. Eero Hautojärvi.

Ja sodan jälkeen Eero Hautojärvelle monien muiden ryömäläisten tavoin avautui uusia tehtäviä laillistetussa äärivasemmistolaisessa SKP:ssä. ( IKL lakkautettiin )
Eero Hautojärvi
toimi PunaValpossa ja Liikkuvassa Poliisissa 1948, äärivasemmiston vaalitappioon saakka.
SKP:n riveissä Eero Hautojärvi esiintyy mm. Kemin kapinan 8.1949 yhteydessä Fagerholmin I hallituksen aikana. E.Hautojärvi pidätettiin Kemissä 19.8.1949
klo 01.10.
Juhani Salminen, Kemi elokuussa 1949, Gummerus 1995

Sotakorvaustoimitukset
olivat tuolloin käynnissä ja ilmeisesti siksi Kemin kapina oli kohdistettava Länteen tuotteensa vievään metsäteollisuuteen, lakon seuraukset eivät välittömästi häirinneet sotakorvausteollisuutta?

Mauri Ryömä oli 1949 SKP:n poliittisen jaoston jäsen ja SKDL:n kansanedustaja.
Ja 19 pv.n yleislakon ja Fagerholmin II hallituksen aikana maaliskuussa 1956
Eero Hautojärven nimi esiintyy jälleen SKP:n kiertelevänä AgitProp-toimijana.
Tomi Mertanen, Yleislakko 1956, WSOY 2006 ( väitös )

Yleislakko alkoi 1.3.1956 ja
jo 3.3. Mauri Ryömä jätti eduskuntakyselyn väittäen STT:n ja YLEn uutisoivan SKP-SKDL -vihamielisesti.
Kapinalain perusteella useita tuomittiin ja pres. U.Kekkonen armahti 8.1960 viimeisimmän vankilaan tuomituista.
Mauri Ryömän lakialoitteessa 9.2.1957 "Kaikki yleislakon seurauksena nostetut syytteet olisi tullut jättää raukeamaan ja annetut tuomiot kumottava."
ErP.21.:n ryömäläisten sodanjälkeinen toiminta näyttäisi olevan niukasti kirjoitettua ja sivuutettua historiaa?
Ja
olisikohan SKP:n ryömäläisten toiminnalla ollut oma osuutensa Fagerholmin III:n
hallituksenkin aikana 8.1958 - 1.1959 - "yöpakkashallituksen"?

Veikko Palvo

[heehak]

Eeva-Kaisa Ahtiainen, Mies ja pirut - Nikke Pärmin elämä, Otava 2005 mukaan
s.171. "Stm Lauri Mäkinen,´ryömäläinen´, viivytteli penkoessaan kaatuneen vihollissotilaan taskuja ja jäi kiinni joutuen kenttäoikeuteen, teloitettiin 1.11.1941."
Veikko Palvo

Ahtiaisen kirjoittaa tapauksen yhteydessä komppanian ryhmäpäälliköstä, joka osoittaa hänen puutteellisen tietämyksensä sotilasorganisaatiosta.

Topi Vaaran mukaan Mäkinen yritti karata (kiväärinsä jätettyään) vihollisen puolelle tupakanhimossaan, jolloin muuan pk-mies pysäytti hänet parilla suihkulla.Mäkinen palasi takaisin. Pk-mies toi Mäkisen ltn Malmin puheille, joka lähetti Mäkisen erään alikersantin saattamana ja kirjoittamansa tapauselostuksen kanssa komppanian komentopaikalle. Vaara ei kirjoita myöhemmistä vaiheista.

Lindstedtin teloitettujen luettelon mukaan Mäkinen teloitettiin karkurina. Ei siis sotarosvona, johon sopinee kuvaus taskujen penkomisesta. Vaaran kirjoittaa kaatuneiden vihollissotilaiden taskujen tyjentämisestä parikin kertaa, mutta silloin ei ketään syytetty. Karkureina teloitettuja on Lindstedtin mukaan vain kolme, mikä vaikuttaa yllättävän pieneltä.

[Veikko Palvo]

Karkureina teloitettuja on Lindstedtin mukaan vain kolme, mikä vaikuttaa yllättävän pieneltä.

Niinpä, Ahtiainen kirjoittaakin ( s. 182-183 ) outona voitavan pitää sitä, että
"huolimatta kymmenistä karkureista itään ( vihollisen puolelle ) otettiin kiinni vain yksi ja tämäkin vain yli-intoisen ryhmänjohtajan takia."
Ja
Ahtiainen sanoo "ikkunan itään olleen avoinna viikon ajan." Ahtiainen esittääkin ryömäläisistä halutun päästä eroon, mutta kaikki eivät karanneetkaan vihollisen puolelle ja nämä poistettiin etulinjasta ja sijoitettiin metsätyöleirille Aunukseen.
Ja
nämähän sodan jälkeen toimivat mm. PunaValpossa yrittäen selvittää asekätkentääkin.
Ja
esim. Eero Hautojärven nimi esiintyy punavalpon jälkeen Hangon ja Turun satamalakkojen yhteydessä kesällä 1949 ja Hautojärvi pidätettiin Kemin kapinassa loppukesästä 1949, minkä tuomion lienee saanut jos sai?
Ja
E.Hautojärven nimi tulee esiin vielä 1956 yleislakonkin yhteydessä SKP:n toimijana.

ErP. 21:n
Aunuksen leirillä olleita oli myöhemmin useita eduskunnassakin,
mm. SKP-SKDL:n Lauri Myllymäki ja Ahtiainenkin viittaa kirjansa loppupuolella tähän sodanjälkeiseen toimintaan.
Kostonhaluistakin vallankumousaatetta "ryömäläisillä" lienee riittänyt, mutta tyrmäys
pyrkimyksille taisi tulla Neuvostoliitosta, jolle sotakorvaustoimitukset olivat merkittävämpiä "vaaran vuosina"?

Veikko Palvo

[heehak]

Ahtiainen esittääkin ryömäläisistä halutun päästä eroon, mutta kaikki eivät karanneetkaan vihollisen puolelle ja nämä poistettiin etulinjasta ja sijoitettiin metsätyöleirille Aunukseen.
Ja
nämähän sodan jälkeen toimivat mm. PunaValpossa yrittäen selvittää asekätkentääkin.
Ja
esim. Eero Hautojärven nimi esiintyy punavalpon jälkeen Hangon ja Turun satamalakkojen yhteydessä kesällä 1949 ja Hautojärvi pidätettiin Kemin kapinassa loppukesästä 1949, minkä tuomion lienee saanut jos sai?
Ja
E.Hautojärven nimi tulee esiin vielä 1956 yleislakonkin yhteydessä SKP:n toimijana.

ErP. 21:n
Aunuksen leirillä olleita oli myöhemmin useita eduskunnassakin,
mm. SKP-SKDL:n Lauri Myllymäki ja Ahtiainenkin viittaa kirjansa loppupuolella tähän sodanjälkeiseen toimintaan.
Kostonhaluistakin vallankumousaatetta "ryömäläisillä" lienee riittänyt, mutta tyrmäys
pyrkimyksille taisi tulla Neuvostoliitosta, jolle sotakorvaustoimitukset olivat merkittävämpiä "vaaran vuosina"?

Veikko Palvo

Taitaa olla yleinen ilmiö, että poliittiset vangit saavat tämänkaltaisia työpaikkoja yhteiskunnan valtasuhteiden muuttuessa.

Wikipedian mukaan Mauri Ryömä valittiin eduskuntaan 1936 SDP:n edustajana, mutta hänen toimensa lakkautettiin 1937, koska hän ei ollut suorittanut asevelvollisuutta. Siviilipalvelus on tullut hyväksytyksi osittain näiden aseellisesta palveluksesta kieltäytyneiden henkilöiden ansiosta. Tämähän on asiallinen ja humanistinen vaihtoehto eikä nykyään kerro mitään siviilipalvelusmiesten poliittisesta ideologiasta.

[Veikko Palvo]

Taitaa olla yleinen ilmiö, että poliittiset vangit saavat tämänkaltaisia työpaikkoja yhteiskunnan valtasuhteiden muuttuessa.

Toivo Heikkilän, Paasikivi peräsimessä, Otava 1965 mukaan Pekkalan hallituksen ministereiden yhteenlaskettu vankeustuomioiden määrä oli runsaasti yli 100 vuotta.
Mutta
T.Heikkilän, Paasikiven ja Pekkalan hallitusten pääministerien sihteerin muistelmienkin mukaan ministerit kutsuttiin ja hoitelivat asioitaan useinkin suoraan valvontakomission
polit.kenr.ltn G.Savonenkovin kanssa, joka oli sittemmin NL:n suurlähettiläänäkin vuoteen 1950 saakka.

Savonenkov näyttäisi olleen äreä ja yksioikoinen persoonallisuus.
Äreä
oli Paasikivikin, mutta Heikkilän muistelmista saa sen vaikutelman että Juho Kusti
tietoisestikin "sai kiukunpuuskia ja ärähteli" saadakseen jonkin asian nopeammin etenemään, sekä harjoitti yksinpuhelua ruokailutauoillakin.

Heikkilän mukaan Valtioneuvosto joutui tuohonkin aikaan ratkaisemaan energiakysymyksiä, Suomeen saadut kivihiilimäärät olivat vähäisiä.
Ja
puunjalostusteollisuuden taholta tuotiin esille se seikka, että jollei teollisuus saa kivihiiltä elintärkeitä vientituotteita ei pystytä valmistamaan.
Ja toiset sanoivat puunjalostusteollisuuden tuotteiden jäävän rannalle, elleivät laivat saa kivihiiltä.
T.Heikkilä kirjoittaa: "Syntyi taas hallitustoiminnalle tyypillinen kompromissiratkaisu,
jaettiin hiilitonnit tasan ja oletettiin uusia hiilentuontimahdollisuuksia syntyvän tulevaisuudessa."

Poliittisista vangeista
Hella Wuolijoki nimitettiin YLE:n pääjohtajaksi ja pari vuotta sodan jälkeen kevyen luokan konserteissa esitettiin Heikkilän mukaan:
"Jotakin minussa on
en ole niin kuin kaikki muut.
Hyväksyn radion ohjelman
ja kannatan kansanhuoltoa.
Jotakin minussa on,
en ole niinkuin kaikki muut."

Veikko Palvo

[Veikko Palvo]

Mistä muusta julkaisusta tai tietolähteestä on löydettävissä Tsherepovetsin vankileiriä käsittelevää informaatiota ?

Pentti Syrjä, Raskas jotos, wsoy 1987 , mm. sivut 150 - 152:

"Lähes kaikille sotavankeudessa olleille suomalaisille tuli tutuksi Tsherepovetsin
´sotavankikaupunki´ Volgan latvoilla suuren tekojärven rannalla."
( Vologdan läh. Moskovasta länteen )
"Siellä kerrotaan olleen 14 leiriä vuonna 1944, vankeja on ollut kymmeniätuhansia,
suomalaiset muodostivat pienen vähemmistön."
Pentti Syrjän
kirjan kartassa huomattavimmista vankileiripaikkakunnista NL:ssa on 11. vankileirialuetta, kaukaisimmat Moskova, Kazan ja Uralin takana Siperiassa Karaganda.

Pentti Syrjä sanoo suomalaisten sotavankien määrän olleen hämmästyttävän pienen:

Talvisodassa katosi 3273 sotilasta ja NL palautti 825 ja tuntemattomalla tavalla kadonneiden määräksi jäi n. 800.
( siviilisotavangit eivät ole luvuissa mukana )

Jatkosodan aikana katosi 4483 sotilasta ja NL palautti 1954 ja NL:ssa on varmasti kuollut 381 sotavankia, lopullisesti rintamalla kadonneita 2150 sotilasta.

Yhteensä 2950 kadonnutta rintamasotilasta, osa on viety leireille ja osa tietystikin jäänyt kentälle.

Veikko Palvo

[heehak]

Toivo Heikkilän, Paasikivi peräsimessä, Otava 1965 mukaan Pekkalan hallituksen ministereiden yhteenlaskettu vankeustuomioiden määrä oli runsaasti yli 100 vuotta.

Veikko Palvo

Onkohan tähän laskettu mukaan myös tuomiot, jotka mahdollisesti ovat perustuneet kiduttamalla saatuihin tunnustuksiin? Turun yliopiston historian professori Kimmo Rentolan (mm. Supo-tutkija) mukaan kidutus ilmaistiin Valpon asiakirjoissa termillä "kehottaminen".

[Veikko Palvo]

Onkohan tähän laskettu mukaan myös tuomiot, jotka mahdollisesti ovat perustuneet kiduttamalla saatuihin tunnustuksiin? Turun yliopiston historian professori Kimmo Rentolan (mm. Supo-tutkija) mukaan kidutus ilmaistiin Valpon asiakirjoissa termillä "kehottaminen".

"Kehottikohan" PunaValpo esim. asekätkijöitä kiduttamalla tunnustuksiin?
Ja saikohan punainen Valpo kaikki asekätköt ja asekätkijät selvitettyä?
FT Pekka Nevalainen:
http://www.genealogia.fi/genos/68/68_146.htm
mm.: EK alkoi 1930-luvun alusta lähtien valvomaan äärioikeistolaisiakin ja usein esitetty väite, että EK ja vanha Valpo tarkkailivat vain ja ainoastaan vasemmistoa, ei näin ollen pidä paikkaansa."

Valkoinen Valpo hävitti aineistoaan 1944 syksyllä ja samoin teki punainen Valpo 1948.
"Kesällä 1997 kirjoitettiin lehdistössä punaisen Valpon Sotilastoimiston muodostamasta henkilökortistosta, joka tuli ilmoille vuosikymmeniä tuntemattomilla teillä harhailtuaan, mutta jo tätä ennen oli tiedossa, että tavaraa hävisi."
"Osan on huhuttu kulkeutuneen Moskovaan saakka."

EK:n ja vanhan Valpon ja punaisen Valpon aineistot ovat salaisia, Opetusministeriö on myöntänyt käyttölupia tutkimustyötä varten.
Millaisiakohan tutkimustietoja punaisen Valpon toiminnasta on julkaistu?

Veikko Palvo

[heehak]

Mistä muusta julkaisusta tai tietolähteestä on löydettävissä Tsherepovetsin vankileiriä käsittelevää informaatiota ?

Mainitsemassasi Frolovin väitöskirjassa "Sotavankina Neuvostoliitossa"... on sivulla 38 teksti: Timo "Malmi tutki sotavankien muonitusta ja lääkintähuoltoa, heidän käyttämistään työvoimana , heihin kohdistettua fasisminvastaista agitaatiota sekä heidän kotiuttamistaan käyttäen esimerkkinä Tserepovitsin leiriä".

Frolov tarkoittaa Malmin lisensiaattityötä Tampereen yliopistossa v. 1995 "Jatkosodan suomalaiset sotavangit neuvostojärjestelmässä". Hän kirjoitti 2001 myös teoksen "Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa 1941- 1944."

[heehak]

Timo Malmin mukaan yliloikkareita oli yhteensä ( v a i n ) 289.

Yliloikkarit lienevät pääosin olleet Pärmin pataljoonassa rintamalle 1941 lähetettyjä
kommunisteja turvasäilöistä Riihimäelle aluksi koottuna?

Dmitri Frolovin väitöskirja "Sotavankina Neuvostoliitossa"... 2004 s. 129: loikkarit 1941 (98, ml. Pärmin osasto); 1942 (32); 1943 (42); 1944 (119), yhteensä 291.

[heehak]

"Kehottikohan" PunaValpo esim. asekätkijöitä kiduttamalla tunnustuksiin?

Se taisi jäädä valkoisen Valpon yksinoikeudeksi. Eeva-Kaisa Ahtiainen olisi ehkä maininnut punaisen Valpon "kehotuksista" Pärmi-kirjassaan, jos sellaista olisi tapahtunut.

[Veikko Palvo]

Se taisi jäädä valkoisen Valpon yksinoikeudeksi. Eeva-Kaisa Ahtiainen olisi ehkä maininnut punaisen Valpon "kehotuksista" Pärmi-kirjassaan, jos sellaista olisi tapahtunut.

Eipä tainnut EK, vanha Valpo ja PunaValpokaan käyttää kidutusta.
Mutta
EK ja Vanha Valpo toimivat Suomen valtion alaisuudessa ja sen lakien mukaisesti ja
PunaValpo noudatti henkilöstönsä ideologiaa ja Valvontakomission määräyksiä ja
Suomessa oltiin pakotettuja säätämään taannehtivia lakejakin mm. asekätkentää varten.
Suomeen tullut neuvostokansalainen Tuure Lehén kirjoitti myös
"vallankumoushölmöilystä", PunaValpoa oli harhautettu, ja melkoisen vaivattomastihan
PunaValpo 1948 lakkautettiin.
"Leino- lakkoja" kylläkin järjestettiin sisäministerin paikan säilyttämiseksi SKP:llä ja Hertta Kuusinen pääsikin pariksi kuukaudeksi salkuttomaksi ministeriksi.

Veikko Palvo