Pro gradu naisurheilijoiden kuvista Suomen Urheilulehdessä 1945-1969

[Jyrki Ilva]

Seuraava Turun yliopistossa hyväksytty pro gradu -työ on nyt luettavissa verkossa:

Maria Rantala: Ruumis objektina ja subjektina. Naisurheilijoiden valokuvat Suomen Urheilulehdessä vuosina 1945–1969.
Turun yliopisto, Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, Suomen historia.
URL: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201108312318

Opinnäytteen tiivistelmä:
"Tutkimuksen kohteena ovat Suomen Urheilulehdessä vuosina 1945–1969 julkaistut
naisurheilijakuvat kuvateksteineen. Tutkimuksen tarkoitus on luoda monipuolinen
ja historialliseen todellisuuteen sidottu kuva naisurheilijoiden ja urheilumedian
välisestä suhteesta. Naisurheilijaa ei tarkastella pelkästään katseen kohteena
vaan myös itsenäisenä historiallisena toimijana. Keskeinen tavoite on verrata
saatuja tuloksia aikaisempiin, yleensä naistutkimuksen näkökulmasta ja otannalla
tehtyihin tutkimuksiin. Lehtiä ilmestyi tutkittavana ajankohtana 2041 kpl ja
naisurheilijakuvia niissä 2281 kpl. Tutkin aineistoa sekä määrällisesti että
sisältöanalyysin keinoin.

Sitoakseni työn aikaisempaan tutkimukseen tuon toisessa luvussa esiin
kuvatutkimuksen teoriaa, naisurheilun historiaa ja naistutkimuksen näkökulmia
naisten näkymisestä urheilumediassa. Tutkimuksen kolmannessa luvussa
pureudun aineistoon määrällisen analyysin keinoin. Aineiston kuvista 9 % oli
otettu naisurheilijoista. Muut kuvat esittivät miehiä, lapsia, poliitikkoja ja
stadioneita yms. Naisurheilijakuvien osuus kuvastossa oli pienempi kuin suurten
urheilujärjestöjen (SVUL ja TUL) harrastajamääristä olisi voinut suoraan päätellä.
1960-luvulla naisurheilijakuvien osuus lehden kuvamateriaalista oli yli 10 %, mikä
on kansainvälisestikin tarkasteltuna merkittävän suuri osuus. Kuvatuimpia lajeja
olivat uinti, naisvoimistelu ja hiihto. Lajit, joiden katsottiin soveltuvan kaikille
naisille, olivat selvästi eniten esillä lehden sivuilla, kun taas naisille sopimattomaksi
katsotut lajit häivytettiin lähes täysin kuvastosta.

Neljännessä luvussa tutkin aineistoa sisältöanalyysin keinoin ja tarkastelen naisia
sekä kuvan objektina että subjektina. Eniten kuvissa haluttiin nähdä menestyneitä
suomalaisia, jotka harrastivat naisille sopivaksi katsottua lajia. Nuoret, hymyilevät
ja kauniina pidetyt naisurheilijat esiintyivät verrattain usein kuvissa. Naisurheilun
tuli näyttää helpolta. Neidit, rouvat ja äidit saivat osakseen erilaista kohtelua
kuvateksteissä. Naiset esiintyivät kuvissa aktiivisesti ja passiivisesti. Suomalaiset
olivat kuvissa lähes aina passiivisia subjekteja. He esiintyivät kuvissa hillitysti.
Aktiivisimpia kuvissa esiintyjiä ja soveliaisuuden rajojen rikkojia olivat
ulkomaalaiset taitoluistelijat, tenniksen pelaajat ja alppihiihtäjät, jotka toivat
urheilumaailmaan muotia, glamouria, paheita ja aistillisuutta. He hyödynsivät
urheilumenestystään ja suosiotaan taloudellisesti ja nostaakseen yhteiskunnallista
asemaansa. Vaikka tutkimus tuo esiin paljon numeerista faktaa naisurheilun
alisteisesta asemasta urheilumediassa, suhtauduttiin Suomen Urheilulehdessä
naisurheiluun silti myönteisesti. Miestoimittajat toivat esiin naisten suorituksista
ja ominaisuuksista ajassaan positiivisena pidettyjä piirteitä."