Agricolan uutis- ja keskustelufoorumit

YLE:n elävän arkiston sivulla mainitaan, että sisällisota päättyi punaisten 5. toukokuuta 1918 toukokuun 2. päivänä alkaneeseen punaisten joukkoantautumiseen. Valtiorikosylioikeuden pöytäkirjojen mukaan isoisäni isä, joka noin kuukausi aiemmin oli päässyt pakoon Pispalasta ennen Tampereen antautumista jäi vangiksi Kausalassa (Lahden ja Kouvolan välillä) 3. tai 4. päivä toukokuuta. Onko jollain tietoa,mikä aiheutti tuon punaisten joukkoantautumisen tai mitä tapahtui Kausalan tienoilla 2.-5. toukokuuta 1918?

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1 ... 573&a=4969

Vuoden 1918 sisällissota päättyi punaisten antautumiseen toukokuun alkupäivinä. Lahteen Fellmanin pellolle kerättiin yli 20 000 punavankia.

Punaisten joukkoantautuminen alkoi 2. toukokuuta. Vangituista suurin osa oli pakoon pyrkiviä siviilejä, naisia ja lapsia. Paikalla kuvatussa filmissä kenttä on täynnä purettuja muuttokuormia, rattaita ja hevosia.

Vangitut viettivät Fellmanin pellolla useita päiviä avoimen taivaan alla. Osa heistä teloitettiin, mutta useimmat kuljetettiin Hennalan kasarmialueelle ja muihin vankileireihin. Leireillä kuoli yhteensä yli 13 000 ihmistä.

Sisällissota loppui 5. toukokuuta, kun viimeisetkin aseissa olleet punaiset antautuivat Kymenlaaksossa.

Parista historiasta tehdyn pikaisen tarkistuksen perusteella Kausalan seudulla ei tapahtunut mitään erityisesti muistiin merkittyä. Alue näyttäisi jääneen Lahden
suunnassa toimineen ja ainakin Uuteenkylään edenneen saksalaisen Brandensteinin prikaatin ja koillisesta Tuohikotin - Vuohijärven suunnasta hyökänneen kenraali Linderin komentaman Savon Ryhmän väliin. Se valtasi Kouvolan 3.5. taistelutta eversti Londenin komentaman Etelä-Savon rykmentin voimin. Luultavasti nämä joukot etenivät joillain osin myös Kausalaan, joskin päätehtävä oli vallata Kymenlaakso.Isoisäsi isän ovat voineet vangita myös paikalliset valkoiset, jotka yleensä hyvin nopeasti ryhtyivät puhdistamaan aluettaan heti kun hallituksen joukoista oli vähänkään tietoa.

Jos Kausalasta on pitäjähistoria, niin se saattaa kertoa asiasta tarkemmin.

Kiitos tiedoista. Olen myös pohtinut, että miten hän pääsi pakoon Pispalasta. Valtioylioikeuden kuulustelupöytäkirjassa lukee:

"Kertoo, että enimmäkseen on ollut Pispalassa vahtimiehenä, oli kumminkin kerran pari viikkoa Lylyssä rataa vartioimassa. Oli Pispalassa silloin kuin Tamperetta ja Pispalaa pommitettiin sekä lähti sieltä aseettomana ennenkuin kaupunki valloitettiin, Kangasalan kautta Valkeakoskelle, missä punaset hänet vangitsivat.
Kivääri jäi Pispalaan asevarastoon.
Punakaartilaiset veivät hänet Walkeakoskelta Toijalaan ja vapauttivat kuulustelun jälkeen. Toijalasta tuli Hämeenlinnaan. Oli siellä pari viikkoa toimien m.m. vahtimiehenä. Lähti Hämeenlinnasta valkoisten lähetessä kaupunkia ja ennen kuin asemarakennus oli poltettu.
Tuli hevosella Kosken ja Lammin kautta Lahteen.
Kertoo Pispalassa eräältä esikunnan jäseneltä saaneensa Brauningin lainaksi ja kantoi sitä muutaman viikon. Brauningi jäi esikuntaan."

Lähinnä ihmetyttää tuo "Kangasalan kautta Valkeakoskelle". Pispalasta pääsi Aatto Koivusen johdolla pakenemaan suuri joukko punaisia Näsijärven yli sen länsipuolelta koukaten Vesilahdelle:

http://www.pispala.fi/historia/punainen ... d=8&id2=16

Muistan kuitenkin lukeneeni, että tuota edeltävänä yönä noin 400 punaista yritti paeta Pyhäjärven yli, mutta valkoisten tulitukseen jouduttuaan joutunut palaamaan takaisin. Muistaakseni noin 70 punaista oli kuitenkin päässyt läpi.

Toki hän on saattanut valehdellakin reittinsä, ettei häntä yhdistettäisi mihinkään punakaartilaisjoukkoon. Ainakin hän itse väitti toimineensa lähinnä vahtimiehenä ja kieltäytyneensä tarjotusta komppanianpäällikön tehtävästä, vaikka valkoisten keräämät dokumentit ja ilmiannot kertoivat hänen toimineen Pispalan punakartin 2. komppanian päällikkönä mm. Vilppulan rintamalla. Lisäksi ilmiantajat väittävät hänen kuuluneen Pispalan punakaartin perustajajäseniin ja toimineen kiihottajana punakaartiin. Myös kuulustelupöytäkirjan lausunnossa mainitaan: "Tekee epäedullisen vaikutuksen. Oli luultavasti myös kuulustelussa valehdellut".

Heikki Ylikankaan "Tie Tampereelle" -kirjassa sivulla 466 mainitaan, että yksi komppania Pispalasta Pyhäjärven kautta lähti epäonnistuneen yrityksen jälkeen uudelleen ja pääsi läpi. "Päästyään omiensa joukkoon pakolaiset laskettiin Hämennlinnaan toipumaan koettelemuksistaan." Lähdeviittenä on K.A. 6B, Jokinen.

MM kirjoitti:Heikki Ylikankaan "Tie Tampereelle" -kirjassa sivulla 466 mainitaan, että yksi komppania Pispalasta Pyhäjärven kautta lähti epäonnistuneen yrityksen jälkeen uudelleen ja pääsi läpi. "Päästyään omiensa joukkoon pakolaiset laskettiin Hämennlinnaan toipumaan koettelemuksistaan." Lähdeviittenä on K.A. 6B, Jokinen.

Kiitos tiedosta. Tuota en tiennytkään.

Ilmo Kekkonen kirjoitti: Jos Kausalasta on pitäjähistoria, niin se saattaa kertoa asiasta tarkemmin.

Kausala on näköjään Iitin kuntakeskus/kylä. Iitin historiasta ainakin löytyy tuota aikaa (teollistumisesta toiseen maailmansotaan) käsittelevä teos Iitin historia II. Täytynee yrittää etsiä käsiini.

MM kirjoitti:Heikki Ylikankaan "Tie Tampereelle" -kirjassa sivulla 466 mainitaan, että yksi komppania Pispalasta Pyhäjärven kautta lähti epäonnistuneen yrityksen jälkeen uudelleen ja pääsi läpi. "Päästyään omiensa joukkoon pakolaiset laskettiin Hämennlinnaan toipumaan koettelemuksistaan." Lähdeviittenä on K.A. 6B, Jokinen.

Ylikankaan kirjan sivulla 469 mainitaan myös, että kaupungista lähti myös pienempiä ryhmiä ja yksittäisiä yrittäjiä. Kuulustelupöytäkirjan maininta, että isoisän isäni joutui Valkeakoskella punaisten vangiksi ja kuulustelemaksi saattaa ehkä viitata siihen, että hän oli yksin tai pienessä ryhmässä. Monikymmen- tai monisatapäinen joukko varmasti uskottiin punaisiksi vangitsematta ja kuulustelematta.

Isoisäni isä oli Lappeenrannan vankileirillä. Olisikohan hän ollut näiden joukossa, jotka Lahden Fellmannin pellolta siirrettiin Lappeenrantaan, vai vietiinköhän tuolta seudulta vankeja myös muuta kautta Lappeenrantaan?

http://www.jormanmaailma.fi/index.php?j ... rjamaailma

Punaisten antautuessa Lahden Fellmannin pellolle koottiin yli 20 000 vankia. Sieltä heitä ryhdyttiin siirtämään Hennalan kasarmialueelle. Kun kaikki vangit eivät mahtuneet kasarmeihin, osa heistä siirrettiin Hämeenlinnaan, Santahaminaan ja Lappeenrantaan.

Lammin historiasta kertovasta kirjasta löysin lisää tuohon kuulustelupöytäkirjassa kuvattuun pakoreittiin liittyviä tietoja. Kirjan mukaan saksalaiset valtasivat Hämeenlinnan 24.4., jolloin punaisia joukkoja alkoi vetäytyä Leppäkoskelta Turengin kautta Lammille ja toinen suuri joukko punaisia suoraan Hämeenlinnasta Tuuloksen kautta Lammille.

Hämeenlinnan rautatieasema paloi 26.4. saksalaisten kranaatin osuessa punaisten ammusjunaan, joka räjähtäessään sytytti aseman tuleen. Koska kuulustelupöytäkirja kertoo isoisäni isän lähteneen Hämeenlinnasta Lammin ja Kosken kautta Lahteen valkoisten lähestyessä ja ennen kuin asema oli poltettu, hän on luultavasti lähtenyt Lammille viimeistään 26.4. Tarkoittaakohan tuo "valkoiset" saksalaisia?

Nyt olisi mielenkiintoista tietää kumpaa kautta hän kulki Lammille. Suoraan Tuuloksen kautta lähteneet joutuivat Tuuloksen Syrjäntakana 28-29.4. saksalaisten kanssa taisteluun, mistä Väinö Linnakin kertoo Täällä Pohjantähden alla -kirjassaan.
Lammin historia kertoo heidän kulkeneen suorinta tietä Tanttila-Kilparisti-Jahkola-Koski ja siitä edelleen kohti Lahtea, mutta samaa reittiä lienevät käyttäneet myös Turengin kautta Lammille kiertäneet.

Lahdessa oli ilmeisesti 2.5. joku "vankimotti", mihin suurin osa itään yrittäneistä punaisista jäi, eikä lopuista juuri ollut jatkamaan sotaa. Pispalan punakaartin päällikkö Aatto Koivunen näköjään selvisi tuosta vankimotista ja jäi kiinni vasta Voikkaalla, joka on Kausalasta noin 20 km itään.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Aatto_Koivunen

Koivunen pakeni Tampereen taistelun jälkeen itään, selvisi myös Lahden vankimotista, mutta jäi kiinni Voikkaalla ja joutui vankileiriin.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Lahden_taistelu

Syrjäntaan läpi punaisia tuli ilmeisesti kahtena suurempana joukkona. Ensimmäinen joukko pääsi suoraan läpi, mutta myöhemmin tulleet joutuivat taisteluun saksalaisten kanssa, jotka olivat sillä välin miehittäneet Syrjäntaan:

http://www.geocaching.com/seek/cache_de ... cf37c18571

Tampere oli menetetty huhtikuun alussa. Sisällissota alkoi olla hävitty. Punakaartit, ne mitä oli jäljellä, alkoivat vetäytyä itään. Pääreitti oli Hämeenlinna – Syrjäntaka – Lammi. Sekin väylä sulkeutui saksalaisten valloitettua Hämeenlinnan 26.4. Sitten piti mennä Alvettulan kautta Hauholle ja sieltä Lammin suuntaan.

Alvettulasta päästiin ohi vasta iltapäivällä 27.4, yön ja aamupäivän kestäneen tulituksen jälkeen. Saksalaiset miehittivät Syrjäntaan kylän viimeisten Hämeenlinnasta paenneiden tultua läpi. Toista reittiä Syrjäntaakse pyrkineet punaiset saapuivat kylän laitamiin illalla 28.4. Ammunta ja taistelu jatkui seuraavaan aamuun, jolloin tie avautui ja pysyi auki iltaan saakka. Tämän jälkeen valkoiset ja saksalaiset onnistuivat sulkemaan reitin ja punaisten jälkijoukko jäi vangiksi.

Syrjäntaan läpi murtautunut joukko pääsi Lammin ohi, kun kylää miehittäneet saksalaiset joukot vetäytyivät. Tie jatkui Koskelle ja siitä itään päin. Silloin alkoi sekä valkoisia että saksalaisia olla kaikkien mahdollisten pakoteiden varrella ja lopullinen antautuminen alkoi 2.5. aamulla. Iltaan mennessä ei suurempia punaisia aseellisia ryhmiä ollut enää tavattavissa ja sota päättyi Etelä-Hämeessä.

Veikkaisin, että isoisäni isä käytti tuotta Alvettulan ja Hauhon kautta mennyttä reittiä, jota käyttäneet pääsivät suoraan Syrjäntaan läpi, koska oli 3. tai 4.5 ehtinyt jo Lahden ohi Kausalaan. Tai sitten hän oli mennyt Turengin kautta, mistä pääsee Lammille menemättä Syrjäntaan kautta.

Isoisäni isän tuomio on näköjään julistettu 28.8.1918, mutta kuitenkin hän on mukana tässä 15.10.1918 päivätyllä Valtiorikosasioiden tiedusteluosaston Luettelossa C, missä on vapaina olevia tai vankileireiltä karanneita punaisia. Hän on siis joko karannut tai tieto vangitsemisesta ja tuomiosta ei ollut mennyt luettelon laatijalle saakka. Osaako joku neuvoa, mistä ehkä löytyisi tietoa Lappeenrannan vankileiriltä karanneista?

http://www.genealogia.fi/hakem/tiedustelucs.htm

Aikaisemman suunnitelmansa mukaisesti laskee Valtiorikosasiain Tiedusteluosasto, joka on kokonaisuudessaan perinyt Esikunnan Tiedusteluosaston toimintaohjelman, julkisuuteen valmistamansa Luettelon C vaarallisemmista, vielä toistaiseksi vapaalla jalalla olevista ja kesän aikana eri vankileireistä karanneista kapinallisista. Esillä oleva luettelo käsittää ne henkilöt ympäri maan, joiden saamamme aineiston perusteella voi olettaa erikoisen huomattavalla tavalla ottaneen osaa kapinaan tai sen valmisteluihin. Siten on päähuomio kiinnitetty punaisten keskusvirastojen jäseniin, takavarikoimiskomissaareihin, kaupunkien valtuutettuihin, vallankumousoikeuksien puheenjohtajiin ja syyttäjiin j. n. e. Luonnollisesti on myös luetteloon otettu Punaisen Kaartin päälliköt, kuitenkin etupäässä komppaniapäälliköt ja niitä korkeammat, samoin kuin henkilöt, jotka Punaisen Kaartin erikoisosastojen, kuten tiedusteluosastojen, panssarijunien ja A-komppanian, jäseninä ovat olleet kapinan aikana erittäin vastuunalaisessa asemassa. Varsinaisista punakaartilaisista on luettelossa ylipäänsä vain niiden henkilöiden nimet, joita on erittäin painavilla syillä voitu epäillä osallisiksi murhiin. ryöstöihin tai muihin Rikoslain alaisiin tekoihin.

Täydellinen ja virheetön ei tämäkään luettelo aineiston puutteellisuuden tähden voi tietysti olla. Kun aineiston luotettavuutta on ollut vaikea tarkistaa, on joukkoon voinut pujahtaa sellaistenkin henkilöitten nimiä, jotka ovat vangittuina. ehkäpä jo tuomitutkin, samoin on siitä voinut jäädä pois nimiä, joita siinä ehdottomasti kaivattaisiin.