Tomppa kirjoitti:Kiinnittäisin huomion mainitsemiisi puurakennuksiin jotka ovat lähes ainoita merkkejä sivilisaatiosta ennen Venäjän ja suomalaisten voittoa Ruotsista v. 1809. Katso Tallinnan vanhaa kaupunkia, ihastele Tukholman vastaavaa ja mieti miksi Suomeen ei jäänyt kuin pari hirsi/lautarakennusta pystyyn Ruotsin vallan jäänteenä. Tiestön Suomeen rakensivat lehmät kulkemalla samoja latuja eikä ikä parantanut niitä mitenkään.ekyto kirjoitti:Kyllä moni tie on ollut olemassa jo Ruotsin vallan aikaan. Samaten linnoja on jäljellä. Pääkaupunki Turussa säilynyt jopa kivisiä asuinrakennuksia, jotka nyt on kaivettu esiin ja ovat näytteillä Aboa Vetus & Ars Novassa (Helsinkihän oli tuohon aikaan käpykylä). Käypä katsomassa.Tomppa kirjoitti: Et kuitenkaan ottanut mitään kantaa Ruotsiin ja sen vaikutukseen Suomelle ja suomalaisille, minä kuitenkin kiinnittäisin huomiota infrastruktuuriin joka Ruotsin jäljiltä Suomeen jäi, eli siihen ettei tänne juuri mitään jäänyt, lähinnä kivikasa Helsingin rannalla, Suomenlinna.
http://www.aboavetusarsnova.fi/
Puurakennukset taas eivät säily satoja vuosia ihan luonnollisista syistä.
Minä puolestani kiinnittäisin huomion siihen, että ilman menneisyyttä ei olisi nykyisyyttäkään, esim. nimim. Tomppaa. Et olisi olemassa ilman menneisyyttäsi. Onko olemassaolosi sitten positiivista tai negatiivista, sitä en tiedä. Lehmien tienrakentamisesta en liioin tiedä, mutten usko, että lehmien rakentamat tiet ovat olleet Suomen kansantaloudelle mitenkään oleellisessa asemassa, pikimmenkin päinvastoin. Mutta kysymyksestä lehmien vaikutuksesta esim. Lahti-H:ki välisen moottoritien korkoeroille voidaan tietysti väitellä. Miksi jätit muuten huomiotta ruotsalaiset lehmät, siis ne, jotka tallasivat maahamme tiestöä Ruotsin vallan aikoina, ennen kuin edes nimitystä "Suomi" oli lainkaan käytössä pitäen tuolloin "majaa" silloisen Ruotsin itäosissa (nyk. Suomen alueella) sijaitsevissa navetoissa tai muissa karjasuojissa.
Tuskin Tukholman tai Tallinnankaan nykyisestä varallisuudesta enin osa tai lähellekään sitä koostu vanhoista (ehkä keski-ajalta peräisin olevista) rakennuksista. Mutta toisalta, ne ovat vain todistusaiheita siitä, millasta täällä oli ennen. Ei niillä ole kansantaloudellista muuta merkittävää arvoa. Meidän lähihistoriassamme on tunnetusti Venäjä vuosina 1809-1917, jolta ajalta tietysti suuri osa vanhoista rakennuksista on.
Tulee mieleen, että josko Ruotsin vallan jäänteitä sanottaisiin yhteiseksi kultuuriperinnöksemme, jonka varaan rakennamme, meidän yhteisiksi tavoiksi, historiaksi ja lainsäädännöksi.
Täten, meillä on yhä edelleen jokamiehen oikeus (ruots. allemansrätt) - haluaisitko että se viedään - meillä on naisrauha ja kotirauha (kvinnofrid och hemfrid, mainitaan ensimmäisen kerran Magnus Erikssonin maanlaissa muistaakseni n. vuodelta 1250) - haluaisitko että olisit ilman näitäkin, meillä on vanhat säännökset rakennuskaaressa (byggninga balk), jotka ovat peräisin 1734-vuoden laista (ne ovat yhä voimassaolevia, jotkut ovat Kristofferin maanlaista vuodelta 1441), meillä on yhteiset tuomarinohjeet, meillä on yhteiseen perintöön rakentuva valtio- ja kunnallisorganisaatio, luterilainen kirkko ja yhteinen kirkkohistoria perinteineen, meillä vallassa oleva perhe- ja perintöoikeudella on yhteinen perusta (ns. parenteeliajattelu, parenteltänkandet), ym. tuntuu että loputtomiin.
Meillä on yhteinen historia Ruotsin kanssa, meillä on yhteiset hallitsijat joskus aikavälillä 1200-1809, meillä veisattiin yhteisen kuninkaamme puolesta, meillä oli yhteinen suurvalta-aika jne. Meidän kirkonkirjojamme on alettu pitää ja säilytetty Ruotsin vallan ajoilta, useimmilla sukututkijoilla on tiedossaan Ruotsin vallan ajoilla maatamme asuttaneita esi-isiään - haluaisitko, että Sinulta puuttuisi esi-isäsi, olisi vain lapset???.
Ei pidä kastroida itseään irti historiastaan. Ruotsin vallan aikana mainitsemanani aikavälillä tapahtuneet tapahtumat ovat tapahtuneet yhtä lailla meidän silloisessa massamme kuin jonkun muun Ruotsin maankolkan. Silloin olivat täällä asuneet esi-isämme ruotsalaisia jotka asuivat maamme, Ruotsin, itä-osassa - jollet sitten ole esim perua jostain vaikkapa 1600-luvulla maahan muuttaneesta saksalaisesta, sitähän ei koskaan tiedä.
.
Semmottii..