Virolla oli sellainen, mutta se karkasi Ruotsiin sodan aikana.jsn kirjoitti:Baltian maat ottaisivat innolla ruotsalaisen vähemmistön jos sellaisen saisivat.
Virolla oli sellainen, mutta se karkasi Ruotsiin sodan aikana.jsn kirjoitti:Baltian maat ottaisivat innolla ruotsalaisen vähemmistön jos sellaisen saisivat.
Se ei ollut virolaisten vika, että näin kävi. Suomenruotsalaisiin verrattuna kyse oli varsin pienestä vähemmistöstä.Vetehinen kirjoitti:Virolla oli sellainen, mutta se karkasi Ruotsiin sodan aikana.
Totta.jsn kirjoitti:Se ei ollut virolaisten vika, että näin kävi.Vetehinen kirjoitti:Virolla oli sellainen, mutta se karkasi Ruotsiin sodan aikana.
Näille kahdelle väitteelle odotan sinun esittävän historiallisesti kestäviä perusteluja tai tunnustavan ne omiksi arvailuiksesi.jsn kirjoitti:Baltian maat ottaisivat innolla ruotsalaisen vähemmistön jos sellaisen saisivat. Stalinkin olisi kyllä vallannut Suomen, ellei hän olisi joutunut pohtimaan mitä hän tekee sen jälkeen Ruotsin kanssa.
Kuten jo sanoin, ei suhteiden luominen vaadi sitä, että yksi kansa nuoleskelee toista puhumalla tämän äidinkieltä – englanti on jo lähes globaali yleiskieli, ja se riittää erittäin hyvin suhteiden luomiseen. Jos Ruotsi/ruotsalaiset kokee sympatiaa Suomea/suomalaisia kohtaan, se ei suinkaan ole kielestä riippuvainen taso. Vai kuvitteletko, että Ruotsissa sanottaisiin lapsellisesti: ”Totta kai me puhuisimme teidän puolestanne lännen isoille pojille, jos te vain osoittaisitte sen verran nöyryyttä että pyytäisitte apua meidän äidinkielellämme!” Täysin naurettava oletus.jsn kirjoitti:Ruotsalaiset saavat äänensä kuuluville lännessä aivan toisella tavalla kuin suomalaiset ja heidän suhtautumisensa vastaavasti on hyvin toinen, jos heille puhuu englannin sijasta ruotsia. Suomeen ja suomalaisiin on paljon vaikeampi kohdistaa repressiivisiä toimenpiteitä Venäjän taholta, jos maalla on vahvoja sidonnaisuuksia naapurustoonsa. On mitä suurinta tyhmyyttä ryhtyä hajottamaan näitä jonkun lapsellisen ideologian nimissä.
En voi uskoa, että sääntöjen laatijoiden tarkoituksena oli täydellisesti kieltää kansanryhmien menneisyyden teoista negatiiviseen sävyyn puhuminen. Esimerkiksi saksalaisten toisen maailmansodan aikana harjoittamasta joukkotuhonnasta ei saisi puhua, koska se olisi saksalaisten syyttelyä?Klaus Lindgren kirjoitti:Siis paitsi herjaaminen ja vihankylvö, myös syyttely. En todellakaan pidä millään tavoin asiallisena minkään kansanryhmän julistamista epäsisänmaalliseksi.
Kun tuollaisia mielipiteitä lukee, ei enää ihmettele, että suomalaisilla on vaikeuksia luoda suhteita ja myydä tuotteitaan ulkomailla, kun kohteliaisuutta (ml. kohdemaan kielen osaaminen ja kulttuurin tuntemus) kutsutaan nuoleskeluksi.Jaakko Häkkinen kirjoitti: ei suhteiden luominen vaadi sitä, että yksi kansa nuoleskelee toista puhumalla tämän äidinkieltä – englanti on jo lähes globaali yleiskieli, ja se riittää erittäin hyvin suhteiden luomiseen.
Olen Häkkisen kanssa samaa mieltä, että se on nuoleskelua, mistä jsn kirjoitti. Käyttäisin ehkä jopa samaa sanaa, koska asenne on niin ruskeankielen meininkiä ja voi olla, että syy on, ettei jsn ole koskaan luonut minkäänlaisia suhteita mihinkään maahan. En minä muutakaan syytä keksi, koska jos olisi luonut tietäisi, että Ruotsi loppuu Kattegattiin tai jopa aikaisemmin, koska ruotsalaiset eivät yleensä osaa kirjakieltä.Emma-Liisa kirjoitti:Kun tuollaisia mielipiteitä lukee, ei enää ihmettele, että suomalaisilla on vaikeuksia luoda suhteita ja myydä tuotteitaan ulkomailla, kun kohteliaisuutta (ml. kohdemaan kielen osaaminen ja kulttuurin tuntemus) kutsutaan nuoleskeluksi.Jaakko Häkkinen kirjoitti: ei suhteiden luominen vaadi sitä, että yksi kansa nuoleskelee toista puhumalla tämän äidinkieltä – englanti on jo lähes globaali yleiskieli, ja se riittää erittäin hyvin suhteiden luomiseen.
Väitän omaavani kansainvälistä kokemusta huomattavan paljon jo ammatin puolesta ja sen perusteella voin kertoa sinulle että kansainvälinen yhteistyö vaatii aina kompromisseja ja kärsivällisyyttä eikä kiihkoilua. Jos kansainvälinen yhteistyö on "ruskeakielisyyttä", niin tällaiset puheet riittävät hyvin jo osoittamaan sen, ettet tiedä yhtään mistä puhut.Vetehinen kirjoitti:asenne on niin ruskeankielen meininkiä ja voi olla, että syy on, ettei jsn ole koskaan luonut minkäänlaisia suhteita mihinkään maahan. En minä muutakaan syytä keksi, koska jos olisi luonut tietäisi, että Ruotsi loppuu Kattegattiin tai jopa aikaisemmin, koska ruotsalaiset eivät yleensä osaa kirjakieltä
Veikkaanpa vaan, en toki tiedä, että kansainväliseksi kokemukseksi tai yhteistyöksi kutsumasi on lähinnä ja pääasiassa vain muutama käynti Tukholmassa ja lomamatkat etelän aurinkoon siihen päälle. Et ehkä kuitenkaan osaa itse edes tyydyttävästi ruotsia, ehkä et osaa juuri lainkaan. Tuon arvelun osaan esittää siitä syystä, että olen törmännyt lukuisiin ruotsia nuoleskeleviin, jotka itse eivät kuitenkaan osaa kieltä. Luulen että olet samanlainen.jsn kirjoitti:Väitän omaavani kansainvälistä kokemusta huomattavan paljon jo ammatin puolesta ja sen perusteella voin kertoa sinulle että kansainvälinen yhteistyö vaatii aina kompromisseja ja kärsivällisyyttä eikä kiihkoilua. Jos kansainvälinen yhteistyö on "ruskeakielisyyttä", niin tällaiset puheet riittävät hyvin jo osoittamaan sen, ettet tiedä yhtään mistä puhut.
Silloin kun ei tiedä, joutuu todellakin rajoittumaan luuloihin ja arvailuihin.Vetehinen kirjoitti:Veikkaanpa vaan, en toki tiedä, että kansainväliseksi kokemukseksi tai yhteistyöksi kutsumasi on lähinnä ja pääasiassa vain muutama käynti Tukholmassa ja lomamatkat etelän aurinkoon siihen päälle. Et ehkä kuitenkaan osaa itse edes tyydyttävästi ruotsia, ehkä et osaa juuri lainkaan. Tuon arvelun osaan esittää siitä syystä, että olen törmännyt lukuisiin ruotsia nuoleskeleviin, jotka itse eivät kuitenkaan osaa kieltä. Luulen että olet samanlainen.
Totta. Kyllä niitä käpykaartilaisia oli enemmän suomenkielisissä, ainakin lukumääräisesti, vaikka ei välttämättä suhteellisesti. Samalla on hyvä muistaa, että ruotsinkielisten osuus upseeristossa oli suurempi kuin heidän osuutensa koko väestöstä.jsn kirjoitti:Se, että esittää suomenruotsalaisten käyttäytyneen epäisänmaallisesti täyttää mielestäni kyllä jossain määrin leimaamisen tunnusmerkit. Se ei ole "tasapuolista esiintuomista" tai menneisyyden toimijoiden ymmärtämistä, vaan yhden ryhmän tuomitsemista etnisellä perusteella. Onko meillä tosiaankin jokin tarve tuomita, huutaa ja haukkua, kun voimme yhtä hyvin ottaa etäisyyttä ja käyttää harkintaa.Jaakko Häkkinen kirjoitti:Historian pitäisi kuitenkin olla objektiivista, sekä positiivisia että negatiivisia seikkoja tasapuolisesti esittelevää. Se, että perustelee suomenruotsalaisten käyttäytyneen epäisänmaallisesti, ei minusta täytä syyttelyn määritelmää vaan on pelkästään menneisyyden seikkojen tasapuolista esiintuomista.
Ruotsinkielisisillä ja ruotsalaisilla oli tärkeä, ehkä jopa ratkaiseva osuus valkoisten voitossa vuonna 1918. Koulutettuja suomenkielisiä upseereja ei kovin montaa ollut. Jos punaiset olisivat voittaneet, olisi Suomi jossain vaiheessa voinut jopa vapaaehtoisesti liittyä Neuvostoliittoon.Vetehinen kirjoitti:
Kerta kaikkiaan eräs hämmästyttävimmistä käsityksistä mitä tällä areenalla olen koskaan lukenut ja täällä on todella esitetty melkoisia rimanalituksia ennenkin, mutta kun noin vakaasti uskot ruotsinkielen, ja ilmeisesti suomenruotsalaisuudenkin, Venäjältä pelastavaan vaikutukseen, niin lienee historian valossa pakko kysyä, miten ne pelastivat Suomen 1939-1945, 1918 ja 1809, koska tunnut uskovan vakaasti, että joskus tulevaisuudessa mahdollisesti pelastavat.
Ensinnäkin asiaa pitää tutkia useilla muuttujilla, jolloin saattaisi käydä niin, että taustatekijänä on tietyntyyppinen uskonnollisuus. Tai jokin muu pikemmin kuin kieli.ekyto kirjoitti:Totta. Kyllä niitä käpykaartilaisia oli enemmän suomenkielisissä, ainakin lukumääräisesti, vaikka ei välttämättä suhteellisesti. Samalla on hyvä muistaa, että ruotsinkielisten osuus upseeristossa oli suurempi kuin heidän osuutensa koko väestöstä.jsn kirjoitti:Se, että esittää suomenruotsalaisten käyttäytyneen epäisänmaallisesti täyttää mielestäni kyllä jossain määrin leimaamisen tunnusmerkit. Se ei ole "tasapuolista esiintuomista" tai menneisyyden toimijoiden ymmärtämistä, vaan yhden ryhmän tuomitsemista etnisellä perusteella. Onko meillä tosiaankin jokin tarve tuomita, huutaa ja haukkua, kun voimme yhtä hyvin ottaa etäisyyttä ja käyttää harkintaa.Jaakko Häkkinen kirjoitti:Historian pitäisi kuitenkin olla objektiivista, sekä positiivisia että negatiivisia seikkoja tasapuolisesti esittelevää. Se, että perustelee suomenruotsalaisten käyttäytyneen epäisänmaallisesti, ei minusta täytä syyttelyn määritelmää vaan on pelkästään menneisyyden seikkojen tasapuolista esiintuomista.
Kyseessä ei tosiaan ollut kieli, vaan poliittinen idealismi:Emma-Liisa kirjoitti: Ensinnäkin asiaa pitää tutkia useilla muuttujilla, jolloin saattaisi käydä niin, että taustatekijänä on tietyntyyppinen uskonnollisuus. Tai jokin muu pikemmin kuin kieli.
Toiseksi epäisänmaallisuus-väitteitä ei jostain syystä käytetä esim. Jehovan todistajien kohdalla. Ja harvemmin esim. Törnin kohdalla, vaikka hän palveli Suomen silloista vihollista. Joten kyseessä on selvästi valikoiva historian käyttö nykyisten poliittisten tarkoitusperien hyväksi.
Munsalan radikalismi, Munsalan sosialismi tai munsalalaisuus[1][2] (ruots. munsalaradikalismen, munsalasocialismen) oli poliittis-idealistinen liike, joka vaikutti ruotsinkielisellä Pohjanmaalla, erityisesti Munsalan kunnassa, 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa.[2] Munsalan radikalismiin liittyi myös sotilaskarkuruusilmiö etenkin jatkosodan viimeisenä vuonna 1944, jolloin munsalalaisia pakeni taisteluista ensin kotipitäjään ja sieltä Pohjanlahden kautta Ruotsiin.[3][4][5]
Munsalan radikalismi on monisyinen ja epäyhtenäinen ilmiö, johon kuului sekä poliittista idealismia että vaikuttamista, ja joka yhdisti erilaisia poliittisia radikaaleja. Yhtenäisenä piirteenä voidaan pitää sitä, että munsalalaiset pyrkivät yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen ja yksilönvapauteen, tavoittelivat yhteiskunnallisia uudistuksia ja vastustivat monia perinteisiä instituutioita, kuten valtiokirkkoa.[6]