Tulipa taas katsottua tuo "pläjäys", jota ei oikein kehtaisi dokumentiksi nimittää.
Historia: Hitlerin kätyrit (12) Jakso 12/13
12/13. Suomi. Stalinin hyökkäys Suomeen aiheutti voimakasta suuttumusta maailmalla. Miten Suomessa suhtauduttiin yhteistyöhön natsien kanssa ja kuinka asiat muualla Euroopassa nähtiin?
http://areena.yle.fi/tv/1320650
Kesto: 50 min
Katsottu: 9044 kertaa
Esitetty: Ti 1.1.2013 klo 20.00 Yle Teema
Katseltavissa vain Suomessa
28 pv jäljellä
Laaksosen Lassekin näytti lopputekstien mukaan olleen "aasintuntijana". Toki ne sarjan tekijähän sen määrännee, että millaisen "pläjäyksen" tekee, eikä avustajat... nyt näytti tulleen aika tarkoitushakuinen ohjelma.
Kovin oli tarkoitushakuinen monessakin kohtaa. Aika sutjakkaasti ohitettiin Jatkosodan alku ja se kuka sen aloittikaan. Samoin en tainnut kuulla sanaakaan kauttakulkusopimuksesta. Suomen hyökkäys itään kyllä tuotiin reilusti esiin. Olisihan ollut aika kummallista, jos Suomessa olleista noin 200 000:sta Saksan sotilaasta, osa ei olisi ollut natseja tai natsipuolueen jäseniä.
Ei kait Hitleri tullut Suomeen 1942 sen takia, että noin 1000 suomalaista sotilasta saisi jatkaa taistelua Saksan joukoissa... Ja mahtoikohan se AH M:n 75v -päivillä käydessään pyytää suomalaisia hyökkäämään Leningradinkaan kimppuun? Siis vielä tuolloin... toki Suhon saaren taistelu käytiin syksyllä 1942 ja sitä on sanottu yritykseksi saartaa Leningrad siltäkin suunnalta.
http://heninen.net/laatokka-war/suomeksi.htm
Tuossa samaisessa linkissä tuli tuo Jatkosodan alkukin ihan sopivasti esiin...
Minua kiinnostaisi tietää, että kuinka monta suomalaista tuomittiin rikoksista ihmisyyttä vastaan sodan jälkeen? Ohjelmassa taidettiin tuoda sellainenkin termi esille.
Samoin huvitti kohta, jossa Rytiä nimitettiin 1946 petturiksi. Kuvassa taisi kylläkin olla Rangel. Sitä ei oikein kerrottu, että kenen mielestä Ryti oli petturi.
Lopputuloksena minusta tuntui, ettei suomalaisista oikein saatu natsien kätyreitä, eikä edes kunnollisia hang a round -jäseniäkään tuossa ohjelmassa.
Nevanlinnasta unohtivat kertoa, että juuri hän kehitti Talvisodan aikana, matriisilaskentaa hyväksikäyttäen, ne laskentakaavat, joilla tykistön ammusten ratalaskut suoritettiin loppuun. Nenonen oli tuolloin Amerikassa tykkikaupoilla ja hänen malliensa mukaisesti ratalaskentaa olisi riittänyt vuosiksi eteenpäin. Nenonen taisi olla siellä Amerikassa lähes koko Talvisodan ajan. Liekkö syynännyt joka tykin erikseen...
Lisäksi Nevanlinna suoritti muistelmiensa mukaan "hirmuisen urotyön" laukaisemalla 1. suomalaistykin Hangon venäläisjoukkoja vastaan. Hän näet oli sielläpäin käymässä ja tuollaine tehtävä tälle "tykistön" miehelle sitten annettiin. Siviilivaatteissa kuulemma kuitenkin oli koko sodan ajan.
Nevanlinna siis ampui 1. suomalaisen tykinlaukauksen 1941 Hangon rintamalla Jatkosodan alussa. Tai oikeammin laukaisi tykin. Hän kertoo kirjassaan MUISTELTUA olleensa asialla, mutta ei kuulemma tiennyt mitä laukaus mahdollisesti aiheutti Hangon venäläisille asemille. Mutta sinne se tiettävästi siis kuitenkin meni. Se oli kuulemma Helsingin yliopiston rehtorina tunnetun RN ainoa suoranainen sotatoimi.
Tarkentamalla tykistön ammusten lentoratalaskelmat hän kyllä oleellisesti vaikutti sotatoimiin lähes jokaisella ammutulla laukauksella!
Oliko Nevanlinnan saksalaismielisyys juuri tästä syystä tikunnokassa?
Nevanlinna Rolf Muisteltua, Otava, 1976, 244 s
Rolf Nevanlinna, siis laski ja lasketti tykistön ampumataulukot uusiksi. Työtä tehtiin Talvisodasta alkaen, Nenosen ollessa Amerikassa ostoksilla koko Talvisodan ajan. Työtä jatkettiin Jatkosodan aikana (sodan kuluessa lienee tullut paljonkin uusia ammustyyppejä ja tykkejäkin, joten laskettavaa riitti). Valtavasta työstä annettiin kunniamitalinkin, mutta kenraalia eivät sentään tehneet.
Kun oli ollut puhetta sotilasarvosta ja kun RN tiesi jonkun tuttunsa saaneen suoraan majurin arvon, hän kysyttäessä ehdotti "joku kenraali kai" arvoa, niin tulematta sellainen jäi. Siviiliasussa Nevanlinna erottuu sotapamppujen seasta kuin hukkakaura pellossa.