Vetehinen
Posts: 2704
Joined: 18.06.07 23:35

Matkapassin historiasta

22.12.11 21:20

Olen löytänyt matkapassin historiasta muutamia hajatietoja, osin ristiriitaisiakin, mutta kokonaiskuva puuttuu.

Matkapassi tarvittiin joidenkin tietojen mukaan muutettaessa tai lähdettäessä käymään toisella paikkakunnalla. Toisten tietojen mukaan mentäessä toiseen lääniin.

Joskus matkapassin myönsi pappi ja toisinaan taas nimismies.

Esimerkiksi talonpojan aikoessa matkustaa Tukholmaan valittamaan aatelistosta, paikallinen nimismies ei olisi antanut matkapassia, joten talonpoika meni Turkuun, josta sai matkapassin. Kuitenkaan ei olisi ilmeisesti matkapassitta saanut mennä sinnekään.

Eräs pappi oli myöntänyt matkapassin verorästejä omaavalle talonpojalle, jonka matkustettua Venäjälle, verorästejä alettiin periä papilta.

Kievarin palvelujen käyttö edellytti matkapassia.

Joskus matkapassiin saattoi olla kirjattuna tietoja henkilön ammattipätevyydestä.

Vaikutelma matkapassista on aika kirjava ja vuotava käytäntö. Tarkoitus oli tietenkin kontrolloida ainakin talonpoikien matkustamista. Ehkä porvarien ja säätyläistenkin.

Matkapassiin oli kirjattu asuintalo, joten sen ilmentymä tänä päivänä lienee talonkirjat. Jokaisen on rekisteröidyttävä tiettyyn asuntoon Suomessa. Varsinkin anglo-saksisissa maissa asunnon rekisteröintiä ei ole.

Koska matkapassista luovuttiin?

jsn
Posts: 2059
Joined: 08.02.09 19:24

Re: Matkapassin historiasta

24.12.11 08:59

1800-luvulla oli olemassa kolmenlaisia passeja, passi ulkomaille, passi Venäjälle ja sitten mainitsemasi ”kotimaanpassi”. Muuttajan tuli esittää se muuttoseurakunnan papille, joka antoi muuttodistuksen. Muuttotodistukset olivat painettuja lomakkeita, joissa on lyhyt kuvaus henkilöstä ja hänen terveydentilastaan. Mm. se, että ei sairasta sukupuolitautia, on mainittu ainakin 1800-luvun alussa.

Vuoden 1809 jälkeen Venäjällä oleskelu yleistyi ja 1830-luvulla Pietari taisi olla suurin suomalainen kaupunki väestön perusteella.

Venäjän vuonna 1832 uusittu kirkkolaki muuttajilta todistuksen kotiseurakunnasta. Seurakunnat ylläpitivät muuttokirjoja. Käytäntö oli hieman sekava, kun osa jäi kirjoille kotiseurakuntaan, osa ei. 1848 ja 1850 haluttiin vallankumousvaaran takia kontrolloida Venäjälle muuttajia, joten heidät määrättiin keisarillisilla julistuksilla pidettäväksi aina kotiseurakunnan kirjoissa, samoin muuttajan tuli kirjautua Venäjällä toimivaan luterilaiseen seurakuntaan. Käsite ns. Venäjänsuomalaiset syntyi tätä kautta, sillä myös Venäjällä syntyneet suomalaiset tuli rekisteröidä Suomessa olevaan kotiseurakuntaan. Pietarissa toimi Suomen passivirasto aina vuoteen 1918 asti, joka hoiti siellä passilla oleskelevien suomalaisten asioita. Syynä oli se, että he pysyivät Suomen kansalaisina.

Käsittääkseni kotimaan passi on sama asia kuin papin antama muuttokirja, joka myöhemmin muuttui virkatodistukseksi, jota vielä 1900-luvun lopulla tarvittiin lukuisissa hakemusasioissa. Eli se ei koskaan poistunut?

Varsinaista passikontrollia ei rajoilla ollut siinä mielessä kuin 1900-luvulla.

Passiasia oli kuuma kysymys kunnille, koska passilla matkustavista uhkasi tulla niille isoja kuluja. Ne halusivat kontrolloida, kuka saa matkustaa ja kuka ei. Ylemmät säädyt, jotka kykenivät elättämään itse itsensä eivät niitä kiinnostaneet.

Tämän vuoksi rahvasta koskivat eri säännöt. Kunta tahtoi estää, että se olisi joutunut kustantamaan varattoman kerjäläisen kuljettamisen kotimaahan ”konsulinkyydillä”.

Muualla Euroopassa passien anto liittyi feodalismiin eli siihen, kuka oli kenenkin alamainen, ei niinkään valtioihin. Feodaalijärjestelmään kuului olennaisesti muuttamisen ja oleskelun kontrolli. Feodaalijärjestelmässä ei ollut valtion paikallishallintoa, joten maanomistaja huolehti myös valtiovallasta. Ranskan vallankumous poisti passit, mutta pari vuotta myöhemmin palautti käytännön. Tästä kenties alkaa valtiollisten passien historia Euroopassa?

Pohjoismaat tietysti poikkeavat Keski-Euroopasta. Tietysti kirkko ja paikallishallinto hoitivat aiemminkin julkista tehtävää.
Passien historia on hyvin kiinnostava, eikä sitä taida olla Suomessa kattavasti tutkittu.

Kaisa Kyläkoski
Posts: 591
Joined: 01.12.05 08:46
Location: Helsinki
Contact: Website

Re: Matkapassin historiasta

24.12.11 10:39

Kuva 1700-luvun matkapassista näkyy tässä: http://vardagstryck.kb.se/?p=4679 . En saa käsialasta aivan tolkkua, mutta annettu käsittääkseni köyhälle sotilaanleskelle eikä suinkaan miehelle, jonka nimi on suurella ylle painettu. Vaikka oheistekstistä voisi vaikutelman saadakin.

Ruotsalaisessa radio-ohjelmassa Släktband oli nyt syksyllä aiheena matkustus ja eräässä jaksossa mainittiin nämä sisäiset passit todeten, että käytäntöä tiukennettiin vuonna 1812 eli kun Suomi oli jo toista maata. Aiemmassa ohjelmassa vuonna 2008 oli myös keskitytty 1800-lukuun, mutta todettu 1700-luvun käytäänöistä ainakin
... det gamla svenska passystemet. Det fungerade i princip likadant från 1500-talet ändra fram till slutet av 1800-talet – men orsakerna till att myndigheterna ansåg att det behövdes var olika vid olika tider, berättar hon.
-Under 15- och 1600-talen var man främst orolig för att spioner och andra skulle sprida information som man inte ville få ut – det var ju krigstider. På 1700-talet handlade det i hög grad om att man ville behålla människor kvar i landet så att de inte skulle försvinna till andra länder och andra krigsmakter. Det blev mycket svårt att få pass för att resa utomlands vid den här tiden, det krävdes att man lämnade panter eller borgensförbindelser, berättar Anna Brita Lövgren, och fortsätter.
Skjutsningssystemet var givetvis en viktig del i resandet. Med jämna mellanrum fanns ju utefter vägarna så kallade skjutshåll där man kunde byta hästar. Det här systemet missbrukades tidvis och genom det noggranna passystemet kunde man hålla bättre ordning på det. Det stod ibland antecknat i passen om den resande personer skulle få lov att utnyttja skjutssystemet eller ej. Anna-Brita Lövgren visar ett gammalt pass från 1723, utfärdat av Länsstyrelsen i Kalmar. Det gäller länets skarprättare som ska lånas ut till Växjö. I passet anmodas gästgivarna på vägen att ”…prompt låna ut tvenne hästar mot kontant betalning, så att han därigenom icke på uppehållas.”

Vetehinen
Posts: 2704
Joined: 18.06.07 23:35

Re: Matkapassin historiasta

28.12.11 21:15

Kiitokset Kaisalle ja jsn:lle vastauksista.

Tuolla Ruotsin puolella on joitakin, jotka yhdistävät matkapassin Ruotsin feodaaliseen järjestelmään. Siellä on mm mainintoja, että joku karkasi yöllä Amerikkaan.

Googlausmaininnat matkapassista Suomessa tuntuvat pääasiassa liittyvän sukututkijoiden löydöksiin.

Mahtoiko Suomessa esiintyä "karkuruutta" Amerikkaan yön selkään?

jsn
Posts: 2059
Joined: 08.02.09 19:24

Re: Matkapassin historiasta

28.12.11 23:46

Vetehinen wrote:Mahtoiko Suomessa esiintyä "karkuruutta" Amerikkaan yön selkään?
Eräs hyvin feodaalinen instituutio on aina ollut armeija, erityisesti Venäjän. Niinpä sotilaspassi onkin vielä yksi tärkeä passin historiallinen muoto. Kun Venäjä määräsi Suomen oman sotaväen lakkautetuksi ja aloitti vuonna 1901 kutsunnat, huomattavan moni katsoi paremmaksi lähteä maasta. Juuri tätä pidetään yhtenä syynä todelliseen siirtolaispiikkiin 1900-luvun alkuvuosina. Tosin siirtolaisissa oli paljon myös naisia. Tilanne jäi lyhytaikaiseksi kun kutsunnoista luovuttiin mm. kutsuntalakkojen ja mellakoiden vuoksi. Suomen kansalaiset korvasivat asevelvollisuuden kulut Venäjälle verovaroista ja Venäjä säästyi epäluotettavalta sotilasainekselta.

https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/han ... sequence=4

Oheinen tuore, Oulun seutua käsittelevä gradu tuo esiin s. 15 tiedon, jonka mukaan passitta poistuneita olisi ollut paljon. Tarkempia tietoja ei ole, koska vielä tuossa vaiheessa monet viranomaiset olivat lähtijöiden puolella. Kaikki eivät hakeneet passia, eikä oikeastaan ollut mitään passikontrolliakaan. Varsinkin Pohjois-Suomessa rajan yli pääsi helposti, samoin veneellä Pohjanlahden yli, todennäköisesti juuri "yön selkään". Sama kuvio toistui I maailmansodan aikaisessa jääkäriliikkeessä. Ruotsista pääsi Amerikkaan kätevästi.

Ao. sivulla kerrotaan, että vasta vuonna 1903 määrättiin passin hakemiseen asevelvollisuustodistus, jonka sai nimismieheltä, mutta että näitä passeja lähetettiin sitten jopa postissa ja lainailtiin kaverille hädässä. Eli ne eivät vielä tuolloinkaan olleet kuvallisia.

Return to “Puheenvuoroja historiasta”