Pro gradu: "Siis ei muuta, kun seiso paikalla, ole kuin mies!" Kaunokirjallisuus ja tutkimuskirjallisuus naispunakaartilaisten kuvaajina 1990-2000 -luvulla
Lähetetty: 14.03.12 13:05
"Siis ei muuta, kun seiso paikalla, ole kuin mies!" Kaunokirjallisuus ja tutkimuskirjallisuus naispunakaartilaisten kuvaajina 1990-2000 -luvulla
Järveläinen, Elisa K
Itä-Suomen yliopisto, 2012 Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta / Historia- ja maantieteiden laitos Pro gradu, historia
Pysyvä linkki julkaisuun: http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20120028
Tekijä: Elisa Järveläinen
Tutkielman nimi: ”Siis ei muuta, kuin seiso paikalla, ole kuin mies!” Kaunokirjallisuus ja tutkimuskirjallisuus naispunakaartilaisten kuvaajina 1990–2000-luvulla
Tiedekunta/oppiaine: Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, Suomen historia
Sivumäärä: 132 Aika ja paikka: joulukuu 2011, Joensuu
Audiovisuaalinen pro gradu -tutkielmani käsittelee Suomen sisällissodan naispunakaartilaisten kuvaa 1990–2000-luvulla. Tutkielma jakaantuu kahteen osaan: tieteelliseen tutkimukseen ja dokumenttikäsikirjoitukseen. Ensimmäisessä osassa tutkitaan naiskaartilaisten historiakuvan rakentumista ja sen muutosta vuosikymmenten aikana kauno- ja tutkimuskirjallisuudessa. Toisessa osassa käsitellään kaunokirjallisuudesta nousevia naiskaartilaisten representaatioita ja niiden ilmestymisajankohdan yhteiskunnallista ja kulttuurista kontekstia.
Kaunokirjallisina lähteinä käytetään viittä teosta, jotka on julkaistu 1990- ja 2000-luvulla. Naiskaartilaisten kuvauksia on useissa muissakin teoksissa, mutta useimmiten ne ovat vain viitteellisiä. Lähteenä olevat kaunokirjalliset teokset on valittu kirjailijan naiskaartilaiselle antaman tilan perusteella. 1990–2000-luvulla julkaistun tutkimuskirjallisuuden, naiskaartilaista kertovien pro gradujen ja väitöskirjan avulla verrataan niissä esiintyvien naiskaartilaisten kuvaa kaunokirjallisuuteen. Aineistoa lähestytään laadullisen sisällönanalyysin kautta, aineistoa tutkitaan teemojen avulla ja tekstejä vertaillaan niiden samanlaisuuden ja erilaisuuden kautta.
Kaunokirjallisuuden ja tutkimuskirjallisuuden kuvaukset ja kerronta sisällissodan naiskaartilaisista ovat vaikuttaneet toisiinsa. Jotkut esiintyvistä teemoista ovat samoja, mutta niiden esiintymiseen on vaikuttanut myös aikakausi. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että kaunokirjallisuus on väylä, josta vaikeatkin aiheet ovat siirtyneet tutkimuksen mielenkiinnon kohteeksi. Tutkimusten ja romaanien välinen temaattinen yhteys on selvästi havaittavissa.
Järveläinen, Elisa K
Itä-Suomen yliopisto, 2012 Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta / Historia- ja maantieteiden laitos Pro gradu, historia
Pysyvä linkki julkaisuun: http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20120028
Tekijä: Elisa Järveläinen
Tutkielman nimi: ”Siis ei muuta, kuin seiso paikalla, ole kuin mies!” Kaunokirjallisuus ja tutkimuskirjallisuus naispunakaartilaisten kuvaajina 1990–2000-luvulla
Tiedekunta/oppiaine: Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, Suomen historia
Sivumäärä: 132 Aika ja paikka: joulukuu 2011, Joensuu
Audiovisuaalinen pro gradu -tutkielmani käsittelee Suomen sisällissodan naispunakaartilaisten kuvaa 1990–2000-luvulla. Tutkielma jakaantuu kahteen osaan: tieteelliseen tutkimukseen ja dokumenttikäsikirjoitukseen. Ensimmäisessä osassa tutkitaan naiskaartilaisten historiakuvan rakentumista ja sen muutosta vuosikymmenten aikana kauno- ja tutkimuskirjallisuudessa. Toisessa osassa käsitellään kaunokirjallisuudesta nousevia naiskaartilaisten representaatioita ja niiden ilmestymisajankohdan yhteiskunnallista ja kulttuurista kontekstia.
Kaunokirjallisina lähteinä käytetään viittä teosta, jotka on julkaistu 1990- ja 2000-luvulla. Naiskaartilaisten kuvauksia on useissa muissakin teoksissa, mutta useimmiten ne ovat vain viitteellisiä. Lähteenä olevat kaunokirjalliset teokset on valittu kirjailijan naiskaartilaiselle antaman tilan perusteella. 1990–2000-luvulla julkaistun tutkimuskirjallisuuden, naiskaartilaista kertovien pro gradujen ja väitöskirjan avulla verrataan niissä esiintyvien naiskaartilaisten kuvaa kaunokirjallisuuteen. Aineistoa lähestytään laadullisen sisällönanalyysin kautta, aineistoa tutkitaan teemojen avulla ja tekstejä vertaillaan niiden samanlaisuuden ja erilaisuuden kautta.
Kaunokirjallisuuden ja tutkimuskirjallisuuden kuvaukset ja kerronta sisällissodan naiskaartilaisista ovat vaikuttaneet toisiinsa. Jotkut esiintyvistä teemoista ovat samoja, mutta niiden esiintymiseen on vaikuttanut myös aikakausi. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että kaunokirjallisuus on väylä, josta vaikeatkin aiheet ovat siirtyneet tutkimuksen mielenkiinnon kohteeksi. Tutkimusten ja romaanien välinen temaattinen yhteys on selvästi havaittavissa.