Agricolan uutis- ja keskustelufoorumit

Tulipa mieleeni vähemmän käsitelty aihe eli erilaiset pilkkalaulut ja -sanonnat viime sotiimme ja sen johtomiehiin, ja tietenkin kotirintamankin tapahtumiin, liittyen.

Laitan malliksi yhden ja kysynkin, että onko tämä "värssy" tuttu kenellekään muulle?

Pilkkalaulu sotaan syyllisinä tuomituista Suomen johtomiehistä.

Erään henkilön kertoman mukaan tämä pilkkalaulu, jota hän kuuli nuoruudessaan melko pian sodan jälkeen laulettavan, meni näin:

"Nyt linnassa istuu
Ryti ja Tanneririi,
Istuu linnassa Linkomies Rangelilii.
Suur-Suomesta kun haaveiltiin,
-tuhatvuotisesta vallasta"

Näin siis lauloi eräs työmies heinäpellolla. Hän oli eräs V. Koppinen Karjalasta, Lumivaarasta, ja laulun kirjoitti muistiin naapurini, H. V. , joka kertomansa mukaan isänmaallisena nuorukaisena kihisi kiukusta. Koppinen oli juuri sodasta palannut mies ja suhtautui sotasyyllisinä tuomittuihin maan johtohenkilöihin nähtävästi laulamansa laulun sanoin.

Vieraan maan soturi on pilkkalaulu saksalaisista sotilaista ja suomalaisista naisista vuodelta 1942. Luultavasti juuri tähän lauluun viitataan joissain sotakirjoissa kun kerrotaan Turussa laulettavasta pilkkalaulusta koskien saksalaisia aseveljiä. Sanat on tulleet vastaan vain tässä yhdessä kirjassa.

Faforin, Heinonen: Kotirintama 1941-1944, 1972 Tammi, sivulla 115

21.2.1942 Turun laivaston keskuudessa levinnyt pilkkalaulu


Vieraan maan soturi

Siell´ lempivät lehdoissa saksalaiset
alppikengistä jäljet vain jää.
Siell´ uinuvat naisemme sankarien
käsivarsilla saksalaisten.
Jalkavaimoiksi tekivät naisemme
on muistoissa suloiset yöt.

He kaatuivat hetkeksi vesakkoihin
sydän suruihin jäi Suomen mies.
Kotimökillä vanhukset huokailevat
missä viipyvät tyttömme taas.
On hiuksensa surusta harmaantuneet
ja silmissä kyynelten veet.

Naiset lempensä uhrasi saksmanneille
pikku peipit vain jäljellä on.
Lapsi isätön orvoksi kai tänne jää
isä maailmalle jo häipynyt on.
Hän oli vain soturi vierahan maan
ja naistemme lemmen nyt saa.
Kun soturit urheat palaavat taas,
naistemme rintama murtunut on.

Niitä sun näitä kirjoitti:Vieraan maan soturi on pilkkalaulu saksalaisista sotilaista ja suomalaisista naisista vuodelta 1942. Luultavasti juuri tähän lauluun viitataan joissain sotakirjoissa kun kerrotaan Turussa laulettavasta pilkkalaulusta koskien saksalaisia aseveljiä. Sanat on tulleet vastaan vain tässä yhdessä kirjassa.

Faforin, Heinonen: Kotirintama 1941-1944, 1972 Tammi, sivulla 115

21.2.1942 Turun laivaston keskuudessa levinnyt pilkkalaulu

Vieraan maan soturi

Vertaa sanoitusta tähän:

Pienet kukkivat kummut

Säv. ja san. Ragnar Nyholm, sov. Eero Lindroos (= Eero Lauresalo).

http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/i ... edia=18569

On päättynyt päivä, jo yö yllättää
Tykit tuokioks taas vaienneet.
Nuoret soturit hetkeksi rauhan nyt saa
Vie kotihin taas aatokset.

Kotimökillä äiti jo niin väsynyt.
Mitä aatelleekaan siellä nyt?
On surusta hiuksensa harmaantuneet
Ja silmissä kyynelten veet.

Vain kukkivat kummut nuo kalmistoineen
Lie kaikki mi jäljellä on.
Siell' lepää nyt sankarit Suomussalmen,
Summan, Raatteen ja Kollaan joen.

Vaan vapaaksi maaksi he Suomemme loi,
On muistossa kumpujen yö.
Ei unhoittua muistot nuo talviset voi,
Ei poikaimme sankarityöt.

Ei unhoittua muistot nuo talviset voi
Ei poikaimme sankarityöt

---

Laulusta tulee mieleen, että minne jäi Taipaleen sankarit? Entäs Tolvajärven, Sallan tai Kuhmon urhot? Viipurista, Lemetistä ja Pitkärannasta puhumattakaan.

Minne jäi Taipaleen sankarit tuossa Pienet kukkivat kummut -laulussa, vai onko sittenkin niin kuin Pekka Parikan Talvisotaelokuvassa sanottiin eräässä junakohtauksessa. Siinähän näyttelijä Taneli Mäkelä sanoi repliikissään, että kaikki Taipaleen sankarit ovat kaatuneet! Talvisota -elokuvahan perustui Antti Tuurin samannimiseen romaaniin vuodelta 1984.

Pienet kukkivat kummut -laulu kertoo hyvin tunnelmista Talvisodan jälkeen.

Pienet kukkivat kummut syntyi säveltäjä Ragnar Nyholmin käytyä katsomassa Talvisodan sankarihautoja. Levyn soittamista rajoitettiin Jatkosodan aikana, koska se palautti liikaa ikäviä asioita kuulijoiden mieliin.


Täältä löytyvät ne pienet, joskus kukkivatkin, kummut:

Saivo Pirkko (toim.): Sankarivainajiemme muisto
Otava 1955 Painos: 1 Sivuja: 232

Kirjassa on liki kaikki Suomen sankarihautausmaat kuvattuna.

Toinen väkevä kirja samasta asiasta on Tarmo Metsälän kirja ISÄNMAAN PUOLESTA 1939-1945

Olen kuullut äänilevyltä laulun josta muistan joitakin pätkiä:

On hyökkäys
taasen torjuttu vaarallinen
On Suomen mies
vaaran poistanut taistellen.

Eestä maan hän iskee oikeaan ja vasempaan

Syöksyi päin kuin leijona
Suomen poika urhea.
On hyökkäys...

Sen lentokoneet meitä kuin hullut pommitti
ja kivillä myös meitä nakkeli.
On hyökkäys...