borg (ruots.) <
Burg (saks.), liittyy verbiin
bergen (pelastaa/kätkeä) ja on sukua sanalle
Berg (vuori)
Burgin alkuperäinen funktio on nimenomaan suojalinna, pakolinna (
Fluchtburg), ja alkujaan vaikeapääsyiset kukkulat ja vuoret ovat toimineet tällaisina suojapaikkoina paikalliselle väestölle. Termi lienee tarkoittanut jonkinlaista linnaa jo roomalaisajalla, koska latinaan lainattiin termi
burgus, jota on käytetty erityisesti rajalinnoituksista (mahdollisesti nimenomaan alueilla, joilla legionaalaisilla oli germaaninen etninen alkuperä).
slott (ruots.) <
Schloss (saks.), liittyy verbiin
schliessen (sulkea, lukita), rinnakkaismerkitys mm. "lukko".
Schloss kuvaa siis rakennusta, joka voidaan sulkea, tai joka sulkee (estää) pääsyn jonnekin.
hus (ruots.) <
Haus (saks.), "talo", tarkemmin erityisesti ihmisasumuksesti kunnolla rakennettua, ei ihan pientä rakennusta.
Kun kivi- ja tiilirakentaminen keskiajalla yleistyivät,
Haus alkoi tarkoittaa ensi sijassa näistä materiaaleista rakennettuja rakennuksia. Periaatteessa on vaikea erottaa toisistaan kunnolla rakennettua, useampi kerroksista kivitaloa ja linnaa, joten on hyvin ymmärrettävissä, että
Hausia käytettiin myös linnaa kuvaavana sanana.
Ne, jotka haluavat antaa fyysisiä merkityksiä eri linnaa merkitseville sanoille, ovat korostaneet, että
Burg on nimenomaan suoja/pakolinna ja
Schloss asuinlinna. Tällaisia eroja voidaankin havaita sydänkeskiajalta alkaen saksalaisella kielialueella, ja myöhemmin
Schloss oli nimenomaan moderni asuinlinna, jopa renessanssityyliin rakennettu palatsi.
Saksankielisessä linnatutkimuksessa olen törmännyt kuvauksiin, joissa saman linnan eri osia on kutsuttu
Burgiksi ja
Schlossiksi niiden erilaisten funktioiden (suoja tai asuminen) mukaan. En tiedä, onko käytäntö moderni, vai löytyykö sille aikalaistausta.
Kovin tarkkaa aikakausitusta on kuitenkin vaikea tehdä, ja omat tietoni eivät riitä Ruotsin valtakunnan ruotsinkielisten linnanimien kausittamiseen. Esim. Suomessa sijaitsevilla linnoilla on saattanut olla useita eri nimityksiä, joita on käytetty rinnakkain. Hämeenlinna tunnetaan sekä
Kronoborgina että
Tavastehus slottina, ja nämä nimitykset ovatkin loistava esimerkki siitä, kuinka saman paikan/rakennuksen nimessä ovat sekä
borg,
hus että
slott. Kun nimityksiä on käytetty samaan aikaan, aikalaiset eivät selvästikään ole kokeneet, että eri termit tarkoittaisivat olennaisesti erityyppistä linnaa.
Burg on merkinnyt saksankielessä myös kaupunkia, ja tällaista käsitteiden kerroksellisuutta voi olla mukana myös nimissä
Borgå ja
Uleåborg - kaupunkiasutuksissa, joiden historia ei mitenkään keskeisesti kietoudu linnoituksen ympärille.
Joten miten ja mistä löytää yksinäisten tornien ("torres"), keskustornien (Donjons), chateauitten, redouttien, pakolinnojen ja talojen (sekä kirkkojen) historian?
Siis nimitysten historian? Etymologiset sanakirjat ovat hyvä apu. Suomeen linnatermistö on tullut enimmäkseen ruotsin ja saksan kautta, joten ruotsalaisia ja saksalaisia etymologisia sanakirjoja lukemaan. Ja sitten ranskalaisia ja englantilaisia. Ja Klausin mainitsema kriittinen mieli on syytä pitää hereillä - nimietymologit kun eivät ole yleensä mitään linnaeksperttejä.
Mikä muuten oli arvoltaan Kuusiston "linna". Sen oma nimi on hävinnyt kartalta. Slott? Borg?
Ruotsalaisessa tekstissä aina
Kustö slott.
-ile