Hus, Burgh ja Linna.

[ekyto]

900-luvulla Tallinna oli skandinaavisten ja venäläisten kauppiaiden satama ja kauppapaikka, ja sen suojaksi rakennettiin puinen linnoitus:

http://www.tallinn.info/?page=overview;2.1

By the 10th century ancient Tallinn was known as a port and marketplace among Scandinavian and Russian merchants. To protect the port a wooden fortress was built on the limestone cliff.

Luultavasti skandinaaveilla oli jo tuolloin joku ei-itämerensuomalainen nimi tuolle puiselle linnoitukselle. Ehkä se oli linn-päätteinen tuon keskustan järven mukaan annettuna. Ehkä paikalliset sitten omaksuivat siitä linn-sanan tarkoittamaan yleensäkin kaupunkia tai linnaa. Kun Tanskalaiset 1200-luvulla rakensivat paikalle uuden kivimuurein ympäröidyn kaupungin, paikalliset alkoivat luonnollisesti kutsua tuota uutta linnaa/kaupunkia taanien linnaksi, eli Tallinnaksi.

[Klaus Lindgren]

Ihan vain Wikipediaa, lähinnä englannin- ja vironkielisiä, katsomalla löytyi tieto, että termi Reval tulee Revalan/Rävalan maakunnasta, jossa tuo kaupunki sijaitsee. Henrik Liivinmaan kronikassa paikkaa kutsutaan nimellä Lindanise (tanskalaisittain Lyndanisse), joka on myös säilynyt taistelupaikan nimenä. Sinne tanskalaiset rantautuivat mukaan vuonna 1215 ristiretkellään ja vallloittivat paikalla olleen linnoituksen, joka sittemmin sai latinankieliseksi nimekseen Castrum Danorum, tanskalaisten linna. Tarinan mukaan taistelun ratkaisevilla hetkillä taivaasta tipahti puna-valkoinen lippu tanskalaisten mieliä nostattamaan, siis Dannebrog, sama lippu, joka tanskalaisilla on edelleenkin käytössään. Vanhoissa venäläisissä lähteissä paikan nimi on ollut Kolyvan, oisko viroksi Kolõvan, ja varsinaissuomalaiset ovat kutsuneet paikkaa Kesoniemeksi.

[Toni Selkala]

Hämeenlinna tunnetaan sekä Kronoborgina että Tavastehus slottina, ja nämä nimitykset ovatkin loistava esimerkki siitä, kuinka saman paikan/rakennuksen nimessä ovat sekä borg, hus että slott. Kun nimityksiä on käytetty samaan aikaan, aikalaiset eivät selvästikään ole kokeneet, että eri termit tarkoittaisivat olennaisesti erityyppistä linnaa.

Asiantuntija en ole, mutta yhden lingvistin kanssa juttelin, ja hän piti hyvin epätodennäköisenä, että samalla paikalla olisi samoina aikoina ollut päällekkäisiä kohteen ominaisuuksia kuvaavia nimiä.

Koska itsekään en ole missään nimessä lingvistiikan ammattilainen en rupea asiasta enempää peistä vääntämään, mutta tämä väite kuulostaa vain niin kovin chomskylaiselta kielen isoloinnilta, etten voi olla huomauttamatta. Kieltä varmaan kuitenkin varsin harva enää nykyään pitää sellaisena itsenäisenä apparaattina, joka kykenisi itse itseään analysoimaan, on kyse sitten sanoista tai kieliopista. Näin väite ominaisuuksista päällekkäisinä tarkoittaa itse asiassa sitä, että kaikki näkisimme nuo ominaisuudet samoin.

Itse en kuitenkaan usko merkin ja merkityksen suhteeseen absoluuttisena vaan näen suhteessa vaikuttavan myös monet tiedolliset premissit, joita omaamme puhujina. Osoittihan jo Gottlob Frege että huolimatta merkityksen ykseydestä (tässä tapauksessa 'linna', 'asumus', 'linnoitus', 'muurattu rakennelma' tms.) tätä samaa merkitystä vastaavilla merkeillä ei ole välttämättä sama tiedollinen arvo. Näin siis Aamutähti = Iltatähti sisältää sellaista tietoa, mitä Aamutähti = Aamutähti tai Iltatähti = Iltatähti ei sisällä, huolimatta siitä, että molemmat sanat viittaavat samaan objektiin. Näin siis on aivan mahdollista, että samana aikana esim. paikkakuntalaiset, ulkopaikkakuntalaiset lähiseutulaiset, muut ulkopaikkakuntalaiset, aateliset, papit, palvelija jnejne. ovat käyttäneet samasta havaittavasta objektista toisistaan poikkeavaa nimitystä, johtuen erilaisista tiedollisista premisseistä joita he ovat omanneet.

Ystävällisin terveisin,
Toni Selkälä

[ekyto]

Ihan vain Wikipediaa, lähinnä englannin- ja vironkielisiä, katsomalla löytyi tieto, että termi Reval tulee Revalan/Rävalan maakunnasta, jossa tuo kaupunki sijaitsee. Henrik Liivinmaan kronikassa paikkaa kutsutaan nimellä Lindanise (tanskalaisittain Lyndanisse),

Tuo Lindanise sopisi mielestäni hyvin siihen selitykseen Dublinin nimestä, joka väittää sen olevan skandinaavista alkuperää oleva djúp lind (syvä lampi):

http://en.wikipedia.org/wiki/Dublin#Name

Some sources doubt this derivation, and suggest that 'Dublin' is of Scandinavian origin, cf. Icelandic: djúp lind ('deep pond')

[Jouppe]

Tanskaksi Tallinnan nimi oli Reval.

Tallinn (historically known by the German and Danish name Reval or the Polish name Rewal,

http://en.wikipedia.org/wiki/Tallinn

Niin, keskiajalla, jolloin se oli Reval myös Saksaksi ja Rewal puolaksi. Luultavasti Hansa-liiton antama nimi. Tallinna oli Hansakaupunki. Mikään ei estä, että se ennen 1300-lukua olisi ollut Tallinn tai jotain sen kaltaista. Olihan Pietarikin välillä Leningrad ja sitten taas Pietari. Ja Vaasa oli välillä Nikolainkaupunki ja sitten taas Vaasa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Hansa

Nimi Reval on poistumassa ruotsin kielestä vasta minun sukupolvessani. Poikana katsoin jääkiekon MM-kisoja kanavalta joka kulki nimellä "Revals TV". Kun vanhemmat veivät Tapiolaan tornirakennukseen katsomaan maisemia tähysteltiin kovasti näkyisikö Revalista edes jokin masto horisontilla. Kun viina- ja farkkumatkailu alkoi sen määränpää oli nimenomaan kaupunki nimeltä "Reval". Hämmästys oli uusmaalaisten ruotsinkielisten joukossa suurta kun ukaasi kävi 1990-luvulla Tukholmasta, että tuhatvuotinen nimi Reval oli syrjäytettävä virolaisen lainasanan Tallinn eduksi. Kyse oli ilmeisesti siitä, että Reval oli jäänyt käytöstä etäisessä Ruostin maassa. Myöskään virolaiset eivät enää osanneet mieltää nimen ruotsinkieliseksi vaan saivat mielenyhtymiä saksan kieleen. Joten mukauduimme kiltisti uuteen käytäntöön pienen mutta myrskyisän debatin jälkeen HBL:n palstoilla. Nyt nimi esiintyy enää purjehtijoiden kielessä, jossa Tallinn madal on edelleen Revals sten.

Nimet Reval ja Tallinna ovat varmaan eläneet rinnan kaikki nämä vuosisadat sulassa sovussa eri kielissä. Paradoksaalista on että suomensukuisissa kielissä on käytetty Tanskaan viittaavaa nimeä kun germaanisissa kielissä on käytetty puhtaasti vironkielisen kylänimen väännöstä.

[Jouppe]

Ihan vain Wikipediaa, lähinnä englannin- ja vironkielisiä, katsomalla löytyi tieto, että termi Reval tulee Revalan/Rävalan maakunnasta, jossa tuo kaupunki sijaitsee. Henrik Liivinmaan kronikassa paikkaa kutsutaan nimellä Lindanise (tanskalaisittain Lyndanisse),

Tuo Lindanise sopisi mielestäni hyvin siihen selitykseen Dublinin nimestä, joka väittää sen olevan skandinaavista alkuperää oleva djúp lind (syvä lampi):

http://en.wikipedia.org/wiki/Dublin#Name

Some sources doubt this derivation, and suggest that 'Dublin' is of Scandinavian origin, cf. Icelandic: djúp lind ('deep pond')

Ensinnäkään muinaistanskan -lind- ei lainautuisi muinaissuomen asuun linna vaan linti. Uskon että vielä 1000-vuotta siten muinaisviroon sääntö olisi sama. Tietääkö joku?

Sana linna voitaneen joka tapauksessa palauttaa myöhäiskantasuomeen, jollloin siihen kuuluu -a pääte.

Toisekseen lainautumistie lind 'syvälampi' > **Danlind 'Tanskan lampi' => Tallinn 'Tanskan kaupunki' > linna 'kaupunki' on aivan keinotekoinen, ellei mahdoton, semanttisesti.

Lopuksi Dubhlinnin nimessä jälkiliite on kelttiläinen, jos wikipediaan on uskomista. Kuten ylemmän linkin alla lukee nimi oli jo olemassa kuin viikingit saapuivat. Eli jos Lindanes viittaisi lampeen se olis itsenäinen muodoste.

Huom. että tanskan ja ruotsin etymologiset sanakirjat eivät tunnista tuota lind 'syvä lampi' sanaa, joten se lienee leimallisen länsiskandinavinen tai erittäin varhain käytöstä jäänyt. Lähellä olisi ajatus että Lindanes viittaisi etelärannikon jalopuustoon ('tammeinniemi'), joka on voinut olla silmään pistävää sen jälkeen kun on purjehtinut karun Saaristomeren läpi.

[ekyto]

Ensinnäkään muinaistanskan -lind- ei lainautuisi muinaissuomen asuun linna vaan linti. Uskon että vielä 1000-vuotta siten muinaisviroon sääntö olisi sama. Tietääkö joku?

Mihin asuun lainautuisi muoto linn, olettaen että se olisi ollut skandinaavien käyttämä sana (jotain alueellista murretta ehkä)?

Toisekseen lainautumistie lind 'syvälampi' > **Danlind 'Tanskan lampi' => Tallinn 'Tanskan kaupunki' > linna 'kaupunki' on aivan keinotekoinen, ellei mahdoton, semanttisesti.

Kuten aiemmin kerroin, paikalla oli ennen Tanskan valtaa puinen linnoitus, Dublin oli myös alussa skandinaavinen linnoitus. Ei minusta ole lainkaan keinotekoista, jos skandinaavinen lampea tarkoittava linn olisi siirtynyt paikallisten suussa tarkoittamaan ensin sen lähellä sijaitsevaa linnoitusta ja myöhemmin sen ympärille kasvanutta kaupunkia. Ei ainakaan sen keinotekoisempaa tai mahdottomampaa kuin, että nykyenglannissa tuotemerkki Xerox on siirtynyt tarkoittamaan kopiointia tai kopiokonetta ja tuotemerkki Hoover siirtynyt tarkoittamaan imurointia tai pölynimuria.

[ekyto]

Huom. että tanskan ja ruotsin etymologiset sanakirjat eivät tunnista tuota lind 'syvä lampi' sanaa, joten se lienee leimallisen länsiskandinavinen tai erittäin varhain käytöstä jäänyt. Lähellä olisi ajatus että Lindanes viittaisi etelärannikon jalopuustoon ('tammeinniemi'), joka on voinut olla silmään pistävää sen jälkeen kun on purjehtinut karun Saaristomeren läpi.

Viikinkiajan katsotaan alkaneen v. 793 hyökkäyksestä Lindisfarnen luostariin. Lindisfarnen sanotaan tarkoittavan maankolkkaa (Lands's corner).

http://en.wikipedia.org/wiki/Lindisfarne

Lindisfarnessa oli runsaasti kalkkikiviteollisuutta:

Lindisfarne had a large lime burning industry and the kilns are among the most complex in Northumberland. There are still some traces of the jetties by which the coal was imported and the lime exported close by at the foot of the crags

Tallinnan ensimmäisen linnoituksen sanotaan olleen kalkkikivikalliolla:

http://www.tallinn.info/?page=overview;2.1

By the 10th century ancient Tallinn was known as a port and marketplace among Scandinavian and Russian merchants. To protect the port a wooden fortress was built on the limestone cliff.

Dublinilla näyttää olevan ihan oma kalkkikivilajikin:

http://gsa.confex.com/gsa/2002AM/finalp ... _41285.htm

The Dublin Port Tunnel on the Irish East Coast allows an opportunity to study the hydrological properties of the Dublin Limestone, classified as a Carboniferous (Chadian - Asbian) turbiditic limestone, as well as the overburden tills, sands, and gravels. Little has been published on the Dublin Limestone (Lucan Formation) also known as the Calp.

Voisikohan kalkkikivi liittyä jotenkin lind/linn-sanoihin (lind/linn <-> lime)?

Suomessa kalkkiveä on kutsuttu vironkiveksi:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kalkkikivi

Vironkivi

Kalkkikivi tunnettiin ensin vironkivenä. Suomessa on historiallisesti tunnettu vain niukalti kalkkikiviesiintymiä. Paikalliset kivet olivat usein hankalia rakennuskiviksi muun muassa kovuutensa vuoksi, joten kalkkikiveä alettiin jo keskiajalla tuoda Virosta rakennuskiveksi.

[Klaus Lindgren]

Virolaisen Maalehtin sivuilla on artikkeli sanasta Lindanise. Valiettavasti en osaa viroa, joten virontaitoiset, tulkitsisitteko artikkelin pääkohdat? Onko nimi skandinaavista alkuperää? Vaikuttaako artikkeli pätevältä? Osoite on tässä: http://www.maaleht.ee/?old_rubriik=4552 ... ld_num=757

[ekyto]

Virolaisen Maalehtin sivuilla on artikkeli sanasta Lindanise. Valiettavasti en osaa viroa, joten virontaitoiset, tulkitsisitteko artikkelin pääkohdat? Onko nimi skandinaavista alkuperää? Vaikuttaako artikkeli pätevältä? Osoite on tässä: http://www.maaleht.ee/?old_rubriik=4552 ... ld_num=757

Sen verran sain selvää, vaikken viroa osaakaan, että Kesa+neem = Linda+näs = Lindanise.

Eesti-englanti sanakirja antaa viron sanalle merkityksen fallow:

fallow
adj. kesas või söötis olev; kasutamata; lie fallow kesas olema; n. kesa, sööt

, joka taas on määritelty seuraavasti:

fal·low1 Audio Help /ˈfæloʊ/ Pronunciation Key - Show Spelled Pronunciation[fal-oh] Pronunciation Key - Show IPA Pronunciation
–adjective 1. (of land) plowed and left unseeded for a season or more; uncultivated.
2. not in use; inactive: My creative energies have lain fallow this year.
–noun 3. land that has undergone plowing and harrowing and has been left unseeded for one or more growing seasons.
–verb (used with object) 4. to make (land) fallow for agricultural purposes.

Eli kesa on kesanto tai muu viljelemätön maa ja nimi Kesaneem olisi Kesantoniemi. Kalkkikiven ei ainakaan luulisi olevan kovin hyvää viljelyyn.

[ekyto]

Voisikohan kalkkikivi liittyä jotenkin lind/linn-sanoihin (lind/linn <-> lime)?

Suomessa kalkkiveä on kutsuttu vironkiveksi:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kalkkikivi

Googlelta kysyn ja Google vastaa:

http://www.answers.com/topic/lime

lime2 (līm)
n.
See linden.

[Alteration of Middle English lind, line, from Old English lind.]

Tuossa se kyllä tarkoittaa lime-puuta, jonka synonyymi linden on. Mutta ilmeisesti joko puu on saanut nimensä kalkkikiven värisistä kukistaan tai päinvastoin.

http://www.answers.com/topic/linden

Meaning #2: any of various deciduous trees of the genus Tilia heart-shaped leaves and drooping cymose clusters of yellowish often fragrant flowers; several yield valuable timber
Synonyms: linden tree, basswood, lime, lime tree

[Vetehinen]

Nimet Reval ja Tallinna ovat varmaan eläneet rinnan kaikki nämä vuosisadat sulassa sovussa eri kielissä. Paradoksaalista on että suomensukuisissa kielissä on käytetty Tanskaan viittaavaa nimeä kun germaanisissa kielissä on käytetty puhtaasti vironkielisen kylänimen väännöstä.

Suomessa on muutamia Rääveleitä, Räveleitä ja Revaleita.

Ruotsin puolella on yli sata Rävel-alkuista luonnonkohdetta. Tässä listassa ovat nimet, jotka ovat tarkalleen Räveln. Loput yli sata rävel-alkuista jätän pois luettelon pituuden vuoksi.

Namn Län Kommun Namntyp
1 Räveln Dalarnas län Falun Naturobjekt
2 Räveln Dalarnas län Falun Naturobjekt
3 Räveln Gotlands län Gotland Naturobjekt
4 Räveln Gävleborgs län Hudiksvall Naturobjekt
5 Räveln Gävleborgs län Hudiksvall Naturobjekt
6 Räveln Gävleborgs län Ockelbo Naturobjekt
7 Räveln Gävleborgs län Söderhamn Naturobjekt
8 Räveln Jönköpings län Eksjö Naturobjekt
9 Räveln Jönköpings län Nässjö Naturobjekt
10 Räveln Värmlands län Karlstad Naturobjekt
11 Räveln Värmlands län Säffle Naturobjekt
12 Räveln Västerbottens län Robertsfors Naturobjekt
13 Räveln Västerbottens län Skellefteå Naturobjekt
14 Räveln Västerbottens län Skellefteå Naturobjekt
15 Räveln Västerbottens län Skellefteå Naturobjekt
16 Räveln Västerbottens län Skellefteå Naturobjekt
17 Räveln Västerbottens län Vindeln Naturobjekt
18 Räveln Västernorrlands län Kramfors Naturobjekt
19 Räveln Västernorrlands län Kramfors Fastighetsnamn
20 Räveln Västra Götalands län Herrljunga Naturobjekt
21 Räveln Västra Götalands län Lidköping Naturobjekt
22 Räveln Västra Götalands län Tibro Naturobjekt
23 Räveln Västra Götalands län Åmål Bebyggelse
24 Räveln Västra Götalands län Åmål Fastighetsnamn

SEO selittää Rävel/Revel-nimiä:
revel, -å- Bib. 1541 osv., ännu Weste
1807 jämte -e-, jfr refla Serenius 1741
= ä. da. revel, da. revle; väl di min. till
rev 3, Sandrev. Enl. Noreen V. spr. 3:
187 är rävel snarast ett annat ord,
motsv. isl. refell, remsa, avledn. av rafr,
strimla av flundrekött. - Härtill, enl.
Karsten Germ.-finn. Lehnw. s. 215, möjl.
det estl. stadsn. Reval (fin. Räåueli),
fsv. Rceflc 1335, til Re ff la 1365; i så
fall egentl, svenskt namn; dock mycket
ovisst.

Karstenin mielestä rävel olisi suomalainen lainsana. Näin ainakin tulkitsen tuon selityksen.

[ekyto]

Nimet Reval ja Tallinna ovat varmaan eläneet rinnan kaikki nämä vuosisadat sulassa sovussa eri kielissä. Paradoksaalista on että suomensukuisissa kielissä on käytetty Tanskaan viittaavaa nimeä kun germaanisissa kielissä on käytetty puhtaasti vironkielisen kylänimen väännöstä.

Suomessa on muutamia Rääveleitä, Räveleitä ja Revaleita.

Ruotsin puolella on yli sata Rävel-alkuista luonnonkohdetta.

Jos Suomen puolella on vain muutamia ja Ruotsin puolella satoja tällaisia nimiä, niin eikö silloin mieluummin olettaisi, että ne ovat lainautuneet ruotsista suomeen eikä päinvastoin? Räv tarkoittaa ruotsissa kettua, joka sopisi hyvin luontokohteiden nimiin. Tarkoittaako rääveli suomeksi jotain?

- Härtill, enl.
Karsten Germ.-finn. Lehnw. s. 215, möjl.
det estl. stadsn. Reval (fin. Räåueli),
fsv. Rceflc 1335, til Re ff la 1365; i så
fall egentl, svenskt namn; dock mycket
ovisst.

Karstenin mielestä rävel olisi suomalainen lainsana. Näin ainakin tulkitsen tuon selityksen.

Miten saat tästä lauseesta sellaisen käsityksen, että se olisi Karstenin mukaan suomalainen lainasana?

- Härtill, enl.
Karsten Germ.

Minusta tuo ilman lyhenteitä olisi: Härtill, enligt Karsten Germanisk. Eli suomeksi "Tämän lisäksi Karstenin mukaan germaaninen".

[ekyto]

Tässä sanotaan, että kalkkia louhitaan Paraisilla paikassa nimeltään Limberg:

http://saaristomeri.natureit.net/index. ... kalkkikivi

Keskiaikaisesta kalkkikiven louhinnasta ja kalkkilaastin valmistuksesta on hyvin vähän Suomessa varmoja tietoja. Voidaan ajatella, että kalkkikiveä on kerätty ja louhittu esimerkiksi Paraisten Limbergin kylän alueelta, sillä keskiaikaisen kylän nimikin jo viittasi kalkkivuoreen. Turun tuomiokirkon seinissä olevat kalkkikivilohkareet ovat myös kotimaista alkuperää.

Googlettamalla yhtäaikaa nimet Limberg ja Lindberg, huomasin ihmisten usein sekoittavan ne keskenään. Esimerkiksi tässä muistelossa:

http://www.wakkanet.fi/era-aimo/uusi_sivu_1.htm

Meillä asuivat Hilma Lindberg lastensa Irjan ja Oivan kanssa. Irja ja Oiva olivat jo pitkällä toisella kymmenellä.

Äiti ja Isä : "Sillo, ko Limperit ( Limberg ) Hilma, Irja ja Oiva assuit toises tuvas, Oiva ol joulupukkin. Tahvonapäivän käytii usjast Hirsaares ( muistan hyvin, kun laskin mäkeä Hirsaaren jyrkähköllä tiellä ). Kesäl mäntii Topila kautta venneel yli Torhojärve. Meikii venelato ol siel Sikopääsaare ja Mustanieme välis, mis ol se Yllö louheikko. Hevosil kärrilöi kans mäntii ens Toistalo ohi ja Rapanieme kautta".

[ekyto]

Kalkkikivi on näköjään Viron kansalliskivi ja sitä vietiin Tallinnasta ainakin jo 1300-luvulla:

http://www.einst.ee/Ea/2/TEXT/hallas.htm

The stonemasons' guild was one of the oldest of all professional unions emerging in the 14th century. The elaborately treated limestone quickly became a major export product. It is known, for instance, that in 1384, 29 gravestones were transported from Tallinn to Lubeck. The charter of the new stonemasons' guild in 1512 already had to set restrictions as to how much limestone to sell to foreign ships. In 1531, the town coffers received excise on no less than 11 000 treated limestones shipped away from the Tallinn harbour.

Eräs Viron rannikon kalkkikivikallio on ehdolla UNESCO:n maailmanperintölistalle:

http://www.visitestonia.com/index.php?page=732

Undoubtedly the biggest attraction in the area is the Ontika coastal limestone cliff that runs for more than 20 km between Saka and Toila. At its highest the cliff is 56 metres and presents breathtaking views of the Gulf of Finland. Valaste boasts the highest waterfall in Estonia. One can admire it on a special viewing platform which also offers an excellent view on the 470 to 570 million-year-old amazing layers of rock. Limestone is Estonia’s national stone and the Ontika coastal limestone cliff is a candidate for inclusion in the UNESCO World Heritage List.