Novgorod - Venäjä

[V Palvo]

3.1609
26-vuoden ikäisen ylipäällikkö Jakob de la Gardien päällystöön Evert Hornin, Christer Somen, Anders Boijen tavoin, kirj. Gennadij Kovalenko
http://www.slav.su.se/polopoly_fs/1.371 ... ty_Pt1.pdf N o v g o r o d i a n a ......... S t o c k h o l m i e n s i a s s a 2005.

Viipurissa maaliskuun 1609 alussa näytetään solmitun sopimus Kaarle IX:n Ruotsin ja tsaari Vasilij Shuiskij´n kesken: Shuiskij on luopunut kaikista vaateista Suomenlahden rannoilla ja luovuttanut Ruotsille Käkisalmen ja Ruotsi on luvannut Vasilij Shuiskij´lle 5000 sotilasta avuksi Sigismund III:tta vastaan. Sotilaiden sanotaan olleen ruotsalaisia ja suomalaisia, sekä palkkasotilaita saksanmaalta, englantilaisia, skotlantilaisia ja ranskalaisia.

Ja
Jakob de la Gardie on joukkoineen ( 6 - 7000 ? ) marssinut Moskovaan 12.3.1610, mutta lähtenyt Vasilij Shuiskijkin joukkojen ( n. 30 000 ) kanssa Smolenskia piirittämään ryhtynyttä Puola-Liettuan armeijaa vastaan.
Puolalainen n. 6 - 7000:n vahv. ratsuväki on Klushinon taistelussa 4.7.1610 lyönyt Vasilij´n armeijan hajalle ja osan sanotaan siirtyneen Sigismundin puolelle.
Jakob de la Gardiekin
lienee joutunut vetäytymään ja puolalaiset ovat marssineet Moskovaan 8.10.1610 vetäytyen 1612 loppuun mennessä Moskovasta.
Klushinon tappio
on mitätöinyt Viipurin sopimuksen ja 7.1611 Jakob de la Gardie on aloittanut Novgorodin miehityskauden, taistelutta. Novgorodin Sovet vsej zemli- neuvoston sanotaan päättäneen asettua Puolan Sigismund III:n poikaa Wladyslaw´a vastaan..

Vale- Dmitrejä näyttää olleen kolmekin ja ensimmäistä sanotaan joskus numero kakkoseksi. Ivan IV Julman Rurik-sukuinen poika http://en.wikipedia.org/wiki/Dmitry_of_Uglich on surmattu 8-vuotiaana, Dmitrij 1.?
Tsarevitsh Dmitrij Ivanovitsh.
Feodor I:n
kirjoitetaan olleen nimellinen tsaari Ivan Julman kuolemasta vuoteen 1598 ja todellisen hallitsijan Boris Godunovin, joka näyttäisi olleen "virallinen tsaari"
1598 - 1605 välisen ajan kuolemaansa asti?
Ja
Fedor II Borisovitsh Godunov murhattiin ehdittyään olla tsaarina pari kuukautta ja
kolme vale-Dmitriä näyttäisivät arveluiden mukaan olleen munkkeja ja kirkonmiehiä?
Ja
patriarkka Filaretin kirjoitetaan hallinneen poikansa tsaari Mihail Godunovin sijaan?

Veikko palvo

[Hankikanto]

Novgorodin perustamisen aikaan liittyvää uutta tietoa näyttää yhä kertyvän.
Linkitetty Samuel Edqvistin teos kertoo sivulla 75, että Roslagenin Darsgärdessä tehdyissä kaivauksissa löydettiin " vahvasti itäisiä" viitteitä rautakauden ja pronssikauden taitteessa. Björn Ambrosiani katsoi löytöjen liittyvän Suomeen tai Eestiin, pohjoisbalttilaiseen kulttuuriin pitkällä jaksolla kivikaudesta alkaen. Arkeologian ohella antropologiakin viittasi baltteihin.
Myös C.F Meinander ja Carl-Axel Moberg näkivät lounaisessa Suomessa ja Keski-Ruotsin itärannikolla yhteisiä piirteitä.
Tuo sinänsä luo pohjaa sille, että Roslagen olisi ollut aktiivinen idässä, ja Ruotsissa alue jossa esiintyi N1c-haplotyyppiä.

Torsten Edgren on tarkastellut Suomen oloja viikinkiaikana Smithsonian Instituten ja Lontoon luonnonhistoriallisen museon mahtavassa kokoomateoksessa Vikings ( 2000 ).
Edgren toteaa, että suomalaiset osallistuivat mm. turkisten ja raudan tuottajina. Sen sijaan ei voida sanoa, olivatko he mukana retkillä, koska miesten aseiden ja vaatetuksen perusteella heitä ei voida erottaa skandinaaveista.
Joka tapauksessa Suomi vaurastui , ja yhteyksiä oli myös pohjoisessa Norjaan ja Vienanmerelle. Suomesta kuljettiin Ruotsin pohjoisen osan yli Norjaan, ja Norjasta Pohjois-Suomen yli Vienanmerelle. Vepsäläisalue Laatokan-Äänisen tuntumassa saattoi ehkä olla yhteyksissä sekä ruotsalaisiin että norjalaisiin.
Suomalaisilla oli käytössä polttohautaus, myös veneen kanssa polttaminen. Tämä vastaa Ibn Fadlanin kertomuksen hautajaisia, jossa vene poltettiin. Skandinaavit hautasivat veneessä polttamatta sitä.
Veneen polttaminen vainajan mukana tukee sekin käsitystä, että Ibn Fadlanin kuvaamat rusit olivat Volgan suomalaisheimoja. Jostain syystä Edgren kuitenkin esittää, että Ibn Fadlanin kuvaamat rusit olivat " epäilemättä viikinkejä". Mutta ehkä ańglosaksien vanhoja käsityksiä oli noin arvokkaassa teoksessa pakkokin mukailla.
Hillary Clintonin esipuhekin, ja pohjoismaiden kuninkaat ja Tarja Halonen "suojelijoina".
Silti Faruk Abu-Chakran käännöksen pohjalta tuntuu selvältä, että kuvatut rusien tavat vastaavat Volgan ja Siperian tyyliä, eivät skandinaavien. Skandinaavit kasvomaalauksissa ja tatuoinneissa, palvelemassa toteemia, kääntymässä islamiin 5000-päisinä laumoina Bolgarissa ? Ja nuo maailmanmiehet tyhmiä kuin aasit? Tyhmät eivät olisi edes osanneet perille niin kauas.

[Vetehinen]

Linkitetty Samuel Edqvistin teos kertoo sivulla 75, että Roslagenin Darsgärdessä tehdyissä kaivauksissa löydettiin " vahvasti itäisiä" viitteitä rautakauden ja pronssikauden taitteessa. Björn Ambrosiani katsoi löytöjen liittyvän Suomeen tai Eestiin, pohjoisbalttilaiseen kulttuuriin pitkällä jaksolla kivikaudesta alkaen. Arkeologian ohella antropologiakin viittasi baltteihin.
Myös C.F Meinander ja Carl-Axel Moberg näkivät lounaisessa Suomessa ja Keski-Ruotsin itärannikolla yhteisiä piirteitä.
Tuo sinänsä luo pohjaa sille, että Roslagen olisi ollut aktiivinen idässä, ja Ruotsissa alue jossa esiintyi N1c-haplotyyppiä.

Ambrosiani ajoittaa Darsgärden kansainvaellusaikaan eli noin 500-luvulle. Tuolloin Roslagenin alue oli vuonoista, kun merenpinta oli ilmeisesti 10 metriä ylempänä.

Jostain luin, että Uppsalaan pääsi vesitse aikoinaan pohjoisesta.

Yhden mahdollisen vesireitin varrella on paikka nimeltä Gimo. Sama nimi esiintyy myös Luulajassa.

Gimo taitaa olla suomen sanasta kymi. Ruotsissa usein suomen k:ta vastaa g. Esimerkiksi kun suomalainen nimi mäki on ruotsalaistunut se voi olla muodossa Ahomägg tai Megeskär, joka on Norrtäljessä lähellä Darsgärdeä ja Gimoa.

Valitettavasti paikannimistön tutkimusperinne on nolla. Ruotsalaiset eivät osaa suomea ja suomalaiset keskittyvät selittämään suomalaisnimien selittelyyn saksalaisiksi, joten he eivät ehdi.

[Hankikanto]

Uudet tiedot ovat heilutelleet vanhan skandinaavitulkinnan tukipilareita kuten arkeologiaa, hopealöytöjä ja Ibn Fadlanin kertomusta ruseista. Tulkintoja on aiemmin ehkä tehty hätäisesti ja sovitettu Nestorin kronikkaan.
Onkin hyvä tarkastella Nestorin kronikan mahdollisia taustoja. Tiedot ovat vähäisiä, mutta olosuhteet tunnetaan.
Nestoria ( joka oli tai ei) arvellaan noin v. 1050 perustetun Kiovan luolaluostarin munkiksi, jolla oli osin valmiita kirjoituksia käytettävissään. Vuosisadan alkupuolella hallinnut Jaroslav Viisas vakiinnutti Kiovaan kristinuskon. Hänen ruotsalainen vaimonsa Ingegerd oli kristitty jo Ruotsissa. Hänen isänsä oli Ruotsin kuningas ja äitinsä länsislaavilainen prinsessa.
Jaroslavin ja Ingegerdin tyttäristä yhdestä tuli Ranskan ja toisesta Unkarin kuningatar, kolmannesta kuninkaallinen Englannissa.
Tälläiselle valtakunnalle ja perheelle tarvittiin edustava taustakertomus. Novgorodin perustamiseen osallistuneita tsuudiheimoja ei olisi voitu asettaa korkealle jalustalle. Ne olivat pakanallisia ja metsäläisiä, kuten suomalaiset, eestiläiset ja liettualaiset naapurinsakin. Kutsumalla kolme ulkopuolista sankaria tästä ongelmasta selvittiin.
Ingegerd oli tarmokkaasti mukana hallitsemisessa, mutta meni lopuksi luostariin, jossa hän yleni Pyhäksi Annaksi. Luostarissa oli tilaisuus munkkien neuvomiseen, kuten Jaroslavin nimittämällä Kiovan metropoliitallakin.
Oletettu Nestor saattoi siis saada valmista käsikirjoitusta. Skandinaavisten nimien yksi selitys voisikin olla se, että Ingegerd valitsi ne. Toisaalta ne olisivat voineet välittyä Itämeren piirissä monin tavoin- myös Ilmajärven sloveeneilta. Sloveenit olivat kai samaa Elben ja Oderin välillä asunutta wendiväestöä, johon Ingegerdin äitikin kuului.
Ingegerd sai Jaroslavilta lahjaksi juuri Vanhan Laatokan alueen, joka oli tärkeä siemen Novgorodin synnyssä. Skandinaavitausta Novgorodin perustajille oli omiaan vahvistamaan Ingegerdin Laatokanomistusta.
Kronikassa sanotaan Novgorodin asukkaiden olleen aiemmin slaaveja ( sloveeneja) mutta nyttemmin varjageja.Tämä voisi olla huomionosoitus Ingegerdin äidille.
Tosin suomalainen arkeologiakin taitaa katsoa, ettei Olhavan varrella ollut paljonkaan tsuudiasutusta. Heillähän oli isompiakin jokia ja järviä kalapaikoiksi.
Roslagen on kyllä mahdollinen tausta rurikideille , koska tyypillisestä N1c väestöstä on siellä arkeologisia jälkiä. Muitakin selityksiä rus-nimelle tosin löytyy.
Slaavien ja tsuudien välinen iso riita koski Stangin mukaan turkiskauppaa. Hänen mukaansa varjagit olisivat olleet eräänlainen Laatokan tsuudien apujoukko, jonka avulla he voittivat slaavit. Sotaretki jatkui sitten yhteisenä Kiovaan, josta kasaarit ja unkarilaiset olivat lähteneet.

[Vetehinen]

Tälläiselle valtakunnalle ja perheelle tarvittiin edustava taustakertomus. Novgorodin perustamiseen osallistuneita tsuudiheimoja ei olisi voitu asettaa korkealle jalustalle. Ne olivat pakanallisia ja metsäläisiä, kuten suomalaiset, eestiläiset ja liettualaiset naapurinsakin. Kutsumalla kolme ulkopuolista sankaria tästä ongelmasta selvittiin.

Syntytarinat tarvitaan. Onhan kansoillekin omat syntytarinansa ja sama tuntuu koskevan hallitsijoiden alkuperää. Hallitsijan alkuperämyytti on rakennettava eikä sitä pidä jättää sattuman varaan niin, että rahvas keksii omanlaisen alkuperän hallitsijan suvulle.

Nestorin kronikassa on kolme sankaria - Rurik, Truvor ja Sineus - jotka kutsuttiin "meren takaa", mutta joita verrataan sveoneihin, angleihin ja norjalaisiin, joten kutsuttuja ei haluttu pitää sveoneina. Annettiin kuva, että jostain tuntemattomasta paikasta meren takaa hallitsijan suku tuli.

Toinen merentakaa tullut sankarihallitsija on Rangvaldiksi sanottu Polotskin hallitsija. Polotsk taitaa kuulua Valko-Venäjään nykyään.


As for the origin of Rahvalod, the “Tale of the Bygone Years” chronicle specifies it in a brief way, i.e. “Rahvalod came from across the sea, and he had his own domain back in Polatsk…”. In compliance with the Moscow Chronicle Code of the end of the 15th century, “in the reign of Sviatoslav Igorevich, a father of Grand Duke Vladimir, some prince came from across the sea, whose name was Rahvalod and who became the grand duke of Polatsk”. Rahvalod was also known to have a daughter Rahneda and, possibly, a brother Turi or Tur.

Tuli meren takaa. Sen perusteella tyyppi selitetään ruotsalaiseksi Rangvaldiksi.

Nimi on kuitenkin Rahvalod, joka palautuu suoraan itämeren suomen sanaan rahvas eli kansa ja lodigu on ainakin karjalassa nimitys suurelle miehelle.

Rahvalod on mielestäni "Kansan suuri mies", joka sopii mainiosti hallitsijan nimen selitykseksi. Jos hän tuli meren takaa ja nimi on suomalainen, niin lienee hän jostain Suomesta tai suomalaisalueelta Ruotsissa.

Upplannista löytyy pari riimua, jotka hämäläiset ovat pystyttäneet.

U 467 (U467) - Tibble
Tafæist[r] ... [ræi]sa stæin þenn[a] ... Guð hi[al]pi and [ha]ns. Þorbiorn risti. 

Tafeistr ... this stone raised ... May God help his spirit. Thorbjǫrn carved.  
http://abdn.ac.uk/skaldic/db.php?if=srd ... s&id=17291

U 722 (U722) - Löts k:a
Tafæistr let ræisa stæin at ... roður sinn. Guð hiælpi sial hans. 

Tafeistr had the stone raised in memory of ... his brother. May God help his soul.  
http://abdn.ac.uk/skaldic/db.php?if=srd ... s&id=17539

Ensimmäinen on Tibblestä Tukholman ja Uppsalan välistä ja toinen Tukholman ja Enköpingin välissä.

[Jaakko Hakkinen]

Vetehisen fiktio etenee jouhevasti! Joko on kustannussopimus tehty pseudohistoriallisesta seikkailuromaanista?

Mainittakoon objektiivisemmille lukijoille, että Rahvalod-nimen selityksistä Ragnvald on uskottavampi, koska sellainen nimi oli olemassa - Vetehisen "karjalan jätti"-nimeä ei ole koskaan ollut olemassa.

Ja hämäläisiä Ruotsissa?
1. Miten kummassa hämäläiset olisivat käyttäneet jotain muuta nimitystä itsestään kuin "hämäläinen"?
2. Tavast-nimi ei ole itämerensuomea.
3. Suomen Tavast-sukuiset kuuluvat N1c1-haploryhmän skandinaaviseen haaraan aivan kuten Rurikiditkin, joten eiköhän Tavast-nimitys ole skandinaavista alkuperää.

Vetehinen on tunnetusti liiaksi lumoutunut wettenhovi-aspailustaan ottaakseen mitään jakeluun, mutta tässä vähän järkipuhetta kaikille muille satunnaisille lukijoille.

[Vetehinen]

Häkkinen sitten palasi vittuilemaan...

Rahvalod oli tietenkin olemassa. http://en.wikipedia.org/wiki/Rogvolod
Rogvolod (Russian: Рогволод, Rogvolod; Belarusian: Рагвалод, Rahvałod)

Rogvolod lausutaan Rahvalod. Sitä ei kuitenkaan ameeba eikä Häkkinen tajua. Kummallakin yhtä hyvä kielipää, mutta toisella on kandin tutkinto humanistisesta tiedekunnasta.

Itse kirjoittaisin kiveen ruotsiksi Jag är tavast jos olisin hämäläinen. Häkkinen kirjoittaisi Jag är hämäläinen. Typerää. Mutta eivät ne olleet noin typeriä ennen.

Vastikään Hämäläinen väitti, että ruotsalaiset kutsuivat itseään suomen sanalla ruotsalaisiksi frankkeja tavatessaan.

Häkkisen ullakolla ei valot pilkahtele.

Tavast on ruotsalaisten hämäläisistä käyttämä nimitys, joka ei kuitenkaan ole ruotsia alkuaan ja kun kyse on hämäläisistä, nimitys tullee suomalaissanasta.

Gs 13 (Gs13) - Söderby
Brusi let retta s[tæin þenna] æf[ti]R Ægil, broður sinn. En h[a]nn varð dauðr a Tafæistalandi, þa Brusi førði læiðang(?) lands æftiR broður sinn. Hann for meðr FrøygæiRi. Guð hialpi hans salu ok Guðs moðiR. Svæinn ok Asmundr þæiR markaðu. 
§P Brúsi had this stone erected in memory of Egill, his brother. And he died in Tafeistaland, when Brúsi brought (= led?) the land's levy(?) (= army) in memory of , his brother. He travelled with Freygeirr. May God and God's mother help his soul. Sveinn and Ásmundr, they marked. §Q Brúsi had this stone erected in memory of Egill, his brother. And he died in Tafeistaland, when Brúsi bore long-spear (=battle standard) after his brother. He travelled with Freygeirr. May God and God's mother help his soul. Sveinn and Ásmundr, they marked.  
http://abdn.ac.uk/skaldic/db.php?if=srd ... s&id=18358

Nimessä Tafæistalandi on Tafæi etuosa, joka on hämärä. Sta merkitsee asuinpaikkaa ja on nykyajan stad - kaupunki ja landi tarkoittaa maata.

Alkuperäinen teksti kuuluu tafstalonti. Taf on siis se sana tuon perusteella.

Nimi tulee luultavasti jostain suomalaissanasta, joka on lainautunut Tafæiksi tai jopa mahdollisesti keltistä, jossa sana tavas merkitsee kieltä. Kelttiläiset valkoista merkitsevät sanathan ovat myös nimitysten finn ja kven alkuperänä. Myös vendien nimitys on ilmeisesti kelttiläinen, mutta eri keltin kielestä kuin finn ja kven.

[lentava kirvesmies]

Älkääs pojat riidelkö!

Mutta tuohikirjeiden kertomaa. Novgorod.

Ensimmäisen kerran esiintyy sana Rusj (роусь) vuodelle 1180 ajoitetussa kirjeessä.
Sana Varjas esiintyy ensimmäisen kerran v 1160.
Litva Karel (korel) ensimmäisen kerran v 1050.


Kirje joka arkistoitu numerolla 794. Pikaisesti tehty käännös. Jonkinlainen ohje Pjotrilta Marille " jos ruhtinas tulee jakamaan kauppoja, niin muistuta keitä tuleekaan mereltä, paljon miehiä kuten viime talvenakin".

Käännös pikaisesti aamukahvilla, joten pienellä varauksella, mutta sinne päin.

[Jaakko Hakkinen]

Häkkinen sitten palasi vittuilemaan...

Onpas sinulla ruskeat linssit silmillä - minähän vain rohkaisen suomenkielisen kertomakirjallisuuden julkaisemiseen!

Rahvalod oli tietenkin olemassa. http://en.wikipedia.org/wiki/Rogvolod
Rogvolod (Russian: Рогволод, Rogvolod; Belarusian: Рагвалод, Rahvałod)

Et näköjään lukenut viestiäni:
"Mainittakoon objektiivisemmille lukijoille, että Rahvalod-nimen selityksistä Ragnvald on uskottavampi, koska sellainen nimi oli olemassa - Vetehisen "karjalan jätti"-nimeä ei ole koskaan ollut olemassa."

Eli tietenkin Rahvalod/Rogvolod-nimi oli olemassa, ja se lainattiin olemassaolevasta skandinaavisesta nimestä Ragnvald. Sinun selityksesi, että se olisi lainattu jostain itse keksimästäsi karjalaisnimestä, on täysin tuulesta temmattu, koska sellaista karjalaisnimeä ei ole eikä ole ollut olemassa.

Rogvolod lausutaan Rahvalod. Sitä ei kuitenkaan ameeba eikä Häkkinen tajua. Kummallakin yhtä hyvä kielipää, mutta toisella on kandin tutkinto humanistisesta tiedekunnasta.

Tuuttuikot meidän pikkuinen tiinä, hellanlettat? (<-- Riittääkö kielipääsi tuon dekoodaamiseen?)
Onko lemmikkiameeballasi kandin tutkinto? Ilmeisesti, koska minulla ei sellaista ole.

Itse kirjoittaisin kiveen ruotsiksi Jag är tavast jos olisin hämäläinen. Häkkinen kirjoittaisi Jag är hämäläinen. Typerää. Mutta eivät ne olleet noin typeriä ennen.

Aika hauskaa, että kun kukaan ei usko selityksiäsi että riimukivissä olisi suomenkielistä tekstiä, niin nyt sinulle riittää ruotsinkielinenkin teksti (jossa on pelkästään ruotsalaisten käyttämä nimitys) todisteeksi suomalaisten läsnäolosta! Voi tuota sokean uskon määrää...

Hämäläiset eivät käyttäneet itsestään nimeä tavast; vasta ruotsalaiset käyttivät sitä heistä. Nimi on todennäköisesti siirtymänimi Ruotsista, koska Tavast-suvun isälinjakin tulee Ruotsista. Vasta Suomessa Tavast-nimi siirtyi skandinaavien käytössä viittaamaan hämäläisiin.

Vastikään Hämäläinen väitti, että ruotsalaiset kutsuivat itseään suomen sanalla ruotsalaisiksi frankkeja tavatessaan.

Aika jännää, kuka Hämäläinen tällaista väitti?

Häkkisen ullakolla ei valot pilkahtele.

Juu ei, ne joko palavat kunnolla tai ovat pimeinä - muutenhan olisi sähkövika kyseessä. Sitä paitsi nykyisessä asunnossani ei ole ullakkoa.

Tavast on ruotsalaisten hämäläisistä käyttämä nimitys, joka ei kuitenkaan ole ruotsia alkuaan ja kun kyse on hämäläisistä, nimitys tullee suomalaissanasta.

Todella kaukaa haettua.
1. Et osaa esittää yhtäkään uskottavaa suomalaista selitystä Tavast-nimitykselle.
2. Tavast-nimitys on vanhempi Ruotsissa.
3. Tavast-suvun isälinja tulee Ruotsista.

Laskepa siitä, jos kapasiteettisi riittää kolmen perustelun käsittelemiseen.

Kelttipuppusi ei vaadi edes kommentointia; odotellaan vain, milloinkohan alat selittää kaiken sumerin avulla?

Älkääs pojat riidelkö!

Ei me riidellä, isi, me vain huvitellaan.

[Hankikanto]

Prof.Matti Klingen vanhat huomiot kannattaa ehkä ottaa tässä esille.
"Itämeren maailman" v.2007 painos esittää,että mm. Rugenin saarella asuneet slaavilaiset vendit olivat varhaisia kaukomatkailijoita.
Äskettäin Pommerista löytynyt rahalöytö liittynee heihin. Vanhin raha oli v. 610 mallia, ja koko löytö olisi riittänyt neljän härän ostamiseen.

http://www.spiegel.de/international/ger ... 16001.html

Klinge esittää myös sivuilla 18-19, että rugit olivat mm. saaneet haltuunsa Ruijan turkiskaupan. Saarenmaan, Lounais-Suomen ja Perämeren rannikon kautta kulkenut reitti olisi muodostanut valtapiirin. Rugen-Rugia-Ruija olisi jopa samaa sanaa.
Perämeren jokisuut olivat varhain tärkeitä kauppapaikkoja. Rugenille ominaisia nelikasvoisia jumalapatsaita on löytynyt Riiasta ja Kiovasta.
Ehkä rugenilaiset kulkivat Dneprille Väinäjoen kautta, mutta alkoivat siirtyä sieltä Ilmajärvelle. Tämä ehkä johti lopulta törmäykseen laatokkalaisten kanssa. Ilmajärvellä noita slaaveja sanottiin sitten sloveeneiksi.
Jos sloveeneilla oli alunperin vahva yhteys Jäämerelle, herää pari kysymystä. Novgrodin kronikan mukaan Sveit olivat saaneet liittolaisikseen Nevan retkellä v. 1240 muurmaneja, jotka mainittiin ennen suomalaisia ja hämäläisiä.Suurin voimin ruhtinaansa ja piispojensa johdolla tulleet Sveit hävisivät perusteellisesti, ja myös heidän voivodinsa Spiridon tapettiin.
Novgorodin perustamisen yhteydessä mainitaan termi Varangians . Varjagit voi olla myöhempi pallkkasotureita tarkoittava sana.
Ehkä muurmanit ja varangians liittyvät nykyisiin pohjoisessa tavattaviin paikannimiin. Vepsäläisillä oli vanha kauppapaikka Varanginiemellä. Varangians olisivat saattaneet olla Jäämeren rannikolta kutsuttu apujoukko. Mutta ilmeisesti Rugenin seudun slaavien kauppa ja merenkulku kosketti myös Roslagenia.

[Tapio Onnela]

Asiattomuuksia sisältävät viestit poistettu ketjusta.
Voisitteko ystävällisesti pysyä asiassa ja jättää henkilökohtaisuuksiin menevät sättimiset pois.
Parhain terveisin:
Tapio Onnela

[Vetehinen]

Kelttipuppusi ei vaadi edes kommentointia; odotellaan vain, milloinkohan alat selittää kaiken sumerin avulla?

Sverigen nimen jälkiosa on keltistä. Samoin Ruotsin sadat ellei tuhannet tuna-paikannimet ovat lainaa keltin sanasta dun.

Uralin murteutumisen opiskelijan ei oikeastaan voi olettaakaan tietävän saati tajuavan noista asioista yhtään mitään.

Finn, kven ja miksei venditkin ovat aivan hyvin kelttiläistä alkuperää. Gwynneth Palthrown ja Gwen Stefanin etunimissä näkyy sama vanha kelttiläinen sana, joka merkitsee valkoista, josta nimi kven. Irlannissa ja Englannissa tunnetaan finn-nimisiä henkilöitä ja kansoja (Herefinnas). Nimet tunnetaan myös Skandinaviassa henkilöniminä, kansan ja paikan niminä.

Kun kven on laina keltistä ja merkitsee valkoista niin on luultavaa myös, että kainu(u) sanan alkuperäinen merkitys on ollut kainoon yhteydessä ja merkitys ollut kalpea.

[Klaus Lindgren]

Sverigen nimen jälkiosa on keltistä. Samoin Ruotsin sadat ellei tuhannet tuna-paikannimet ovat lainaa keltin sanasta dun.

Uralin murteutumisen opiskelijan ei oikeastaan voi olettaakaan tietävän saati tajuavan noista asioista yhtään mitään.

Finn, kven ja miksei venditkin ovat aivan hyvin kelttiläistä alkuperää. Gwynneth Palthrown ja Gwen Stefanin etunimissä näkyy sama vanha kelttiläinen sana, joka merkitsee valkoista, josta nimi kven. Irlannissa ja Englannissa tunnetaan finn-nimisiä henkilöitä ja kansoja (Herefinnas). Nimet tunnetaan myös Skandinaviassa henkilöniminä, kansan ja paikan niminä.

Kun kven on laina keltistä ja merkitsee valkoista niin on luultavaa myös, että kainu(u) sanan alkuperäinen merkitys on ollut kainoon yhteydessä ja merkitys ollut kalpea.

No nyt karkasi mopo Vetehisen käsistä ihan tykkänään! Pyydän nyt aluksi ihan kiltisti, ettei näin mielikuvituksellisia ja perustelemattomia teorioita jatkossa esitettäisi.

[Vetehinen]

Sverigen nimen jälkiosa on keltistä. Samoin Ruotsin sadat ellei tuhannet tuna-paikannimet ovat lainaa keltin sanasta dun.

Uralin murteutumisen opiskelijan ei oikeastaan voi olettaakaan tietävän saati tajuavan noista asioista yhtään mitään.

Finn, kven ja miksei venditkin ovat aivan hyvin kelttiläistä alkuperää. Gwynneth Palthrown ja Gwen Stefanin etunimissä näkyy sama vanha kelttiläinen sana, joka merkitsee valkoista, josta nimi kven. Irlannissa ja Englannissa tunnetaan finn-nimisiä henkilöitä ja kansoja (Herefinnas). Nimet tunnetaan myös Skandinaviassa henkilöniminä, kansan ja paikan niminä.

Kun kven on laina keltistä ja merkitsee valkoista niin on luultavaa myös, että kainu(u) sanan alkuperäinen merkitys on ollut kainoon yhteydessä ja merkitys ollut kalpea.

No nyt karkasi mopo Vetehisen käsistä ihan tykkänään! Pyydän nyt aluksi ihan kiltisti, ettei näin mielikuvituksellisia ja perustelemattomia teorioita jatkossa esitettäisi.

Mielestäni sinun tulee käyttäytyä paremmin moderaattorille sopivammalla tavalla eikä provosoida riitelyä.

Sinua paljon paremmin tunnetut ja arvostetut henkilöt ovat esittämieni ajatusten keksijöitä ja tuomitset heidät kaikki perättömyyksistä täysin perustelemattomasti, hyökkäävästi ja riitaa provosoiden.

Sinun nimelläsi en ole koskaan mitään tähän asiaan liittyvää nähnyt. Martti Haavion, Kustaa Vilkunan, Kyösti Julkun ja monen muun myös ulkomaalaisten olen.

Mikä sinun historiatuomarin perustasi on? Millä kompetenssilla tuomaroit keltin kielisiä kansan- ja paikannimiä?

MIKÄ KIRJOITUKSESSA OLI PERÄTÖNTÄ?

Perustelemattomalla syytöksellä ja tuomaroinnilla vedät vain lokaan Agricolaa ja sen rahoittajatahoja, yliopistojen historian osastoja ja palstan lukijoita.

[Klaus Lindgren]

Vetehinen esitti siis, että ruotsin kielen sana "rike" on kelttiläistä alkuperää, samoin kuin kaikki Ruotsin -tuna -loppuiset nimet. Lisäksi hän esitti sanan "finn" olevan kelttiäistä alkuperää ja myös vendien, jos kohta ei ole ihan selvää, tarkoittiko hän nykyisen itäisen saksan pohjoisosissa asunutta slaavilaista kansaa vai sanaa "vendi". Myös sanat "kven" ja "kainuu" ovat Vetehisen mukaan kelttiläistä alkuperää. Evidenssinä teorialleen hän esitti etunimet Gwyneth ja Gwen, sekä Brittein saarila aikoinaan yleisen nimen Finn. Mitään muuta hän ei esittänyt tueksi teorialleen, ei etenkään mitään aiempaa tutkimusta. Nyt uudemmassa viestissään hän haki tuekseen nimet Haavio, Vilkuna ja Julku, kertomatta kuitenkaan, missä ja milloin nämä herrat ovat esittäneet jotain näihin nimiin ja niiden kelttiläisyyteen viittaavaa.

Vetehinen ei liioin kytkenyt näitä huomioitaan mihinkään muuhun, mutta jos uskomme kaikkien Ruotsin ja vähän Suomenkin -tuna -loppuisten nimien ja termin "vendi" olevan kelttiläistä lainaa, meidän pitäisi kai olettaa Vetehisen tarkoittavan, että kelttejä olisi asunut tosiaankin vendien ja ruotsalaisten myöhemmillä asuinalueila. Tätäkö Vetehinen tarkoitti? Jos ei, niin mitä? ja mitä pitäisi päätellä sanan "kainuu" kelttiläisestä alkuperästä? Toivoisin Vetehisen nyt joko esittävän selkeän teorian ja sille kunnollista tukea, tai sitten jättävän nämä pohdintansa sinisiin hetkiin ja oman muistivihkonsa uumeniin.