Suomen historian epookkinimityksistä

[Sami Raninen]

[
Onkohan tuo merovinkiaika kovin kansainvälisesti käytetty ajanjakso? Käsittääkseni se on ruotsalainen nimitys eli ruotsalaiskansallinen.

Nyt kyllä erehdytte. Merovingiaika-nimeä ei käytetä Ruotsissa juuri lainkaan, eikä ole koskaan käytettykään. Ruotsissa puhutaan Vendel-ajasta erään yksittäisen löytöpaikan mukaan. Merovingiaika on länsi- ja keskieurooppalainen termi. Se on lainattu Suomeen ja Norjaan saksankielisestä varhaiskeskiajan arkeologian terminologiasta (Merowingerzeit). Merovingit olivat frankkilainen kuningashuone, joissa ei ollut yhtikäs mitään ruotsalaista.

Sellainen on mm englannin kielessä early middle ages 500-1000 jaa eli varhainen keskiaika. Se korvaa ruotsalaiskansalliset merovinki- ja viikinkiajat.

Muuten hyvä, mutta arkeologiassa kuitenkin käytännön syistä tarvitaan oma periodinimitys kaudelle, joka vallitsi suunnilleen 800 - 1050. Varhaiskeskiaika ei sellaiseksi kelpaa (ajallisesti paljon laajempi käsite), eikä minulle tule kyllä mieleen mitään muita vakavasti otettavia vaihtoehtoja kuin kansainvälisesti käytetty ja tunnettu viikinkiaika. Karolingiaikaakin on joskus 1950-luvulla ehdotettu, mutta se ei ole koskaan tullut käyttöön, ja Suomen tapauksessa se alkaa jo olla aika kaukaa haettu nimitys (vaikka tietysti merovingiajasta voi sanoa aivan samaa). Käyttäköön sitä ken tahtoo.

Ne ilmiöt, joita nykyisin tavataan kutsua "viikinkiretkiksi", eivät olleet mitenkään erityisesti "ruotsalaiskansallisia".

Ristiretkiajan korvaa englanninkielinen termi High Middle Ages. Mitäs se olisi suomeksi?

Sydänkeskiaika, mutta eipä sekään nyt Suomen rautakauden viimeisen periodin nimeksi tunnu erityisen hyvältä.

Nyt viikonlopun aikana en aio enää vilkaistakaan tietokoneisiin päin, joten tämä keskustelu saa jatkua ilman minua.

[Eki]

Nyt viikonlopun aikana en aio enää vilkaistakaan tietokoneisiin päin, joten tämä keskustelu saa jatkua ilman minua.

Hyvä ratkaisu!

Ei tätä kauheasti tarvitse muutenkaan jatkaa. Itselleni on syntynyt käsitys, että termin "viikinkiaika" kanssa voi elää. Sen sijaan termi "ristiretkiaika" ei sovi Suomen historiaan. Korrektinpi ilmaisu tulee yleiseen käyttöön ennen pitkää. "Varhaiskristillinen aika" kuulostaa hyvältä.

[Veikko Palvo]

Ne ilmiöt, joita nykyisin tavataan kutsua "viikinkiretkiksi", eivät olleet mitenkään erityisesti "ruotsalaiskansallisia".

Prof. Heikki Kirkinen, Venäjän historia, Otava 2006 ( 4.painos, ensimmäinen 1986 nimellä Venäjän ja Neuvostoliiton historia ) kirjoittaa s. 34.:

"Länsi-Euroopassa olivat viikingit eli normannit tehneet suurimittaisia ryöstö- ja hävitysretkiä 700-luvulta lähtien."
http://en.wikipedia.org/wiki/File:Viking_Expansion.svg kartta
Ne viikingit, joita on jäänyt ryöstö- / verotuskohteisiinn näyttävät kaikkialla sulautuneen paikalliseen väestöön ja omaksuneen paikallisen kulttuurin?
Idässä
viikingit etenivät Väinäjoen, Nevan, Laatokan ja Olhavanjoen kautta heidän Gardarikeksi eli mäkilinnojen maaksi 800-luv. nimittämälleen alueelle.
Ja
H.Kirkinen kirjoittaa "Olhavan alajuoksulle Laatokan lähelle syntyneen 700-luvulla Vanhan Laatokan kauppapaikan suomensukuisen asutuksen keskelle ja Olhavan yläjuoksulle Ilmajärven lähelle pian toisen jokisataman myöhemmän Novgorodin tienoille."

"Viikinkejä oli jäänyt kauppakeskuksiin palkkasotureina ja todennäköisesti he miehittivät mäkilinnoin varustettuja kauppapaikkoja siellä, missä se oli helppoa."
"Viikingit kantoivat veroa tsuudeilta, sloveeneilta, merjalaisilta, vepsäläisiltä ja krivitsheiltä."
Ja
Heikki Kirkinen kirj.: "viikinkien, normannien, varjagien saaneen 850-luvulla haltuunsa Kiovan ja Aldeigjuborgiksi ja Holmgordiksi nimittämiensä kauppapaikkojen mäkilinnat ja bysanttilaisen tiedon mukaan hyökkäsivät Konstantinopolia vastaan ensimmäisen kerran jo v. 860."
Mutta
Kievan Rus´kin lienee ollut viikinkien "vesireittien alue", jolla Viikinkipäälliköt omaksuivat noin v. 1000 tienoilla Bysantin kristinuskon ja kirkkotaiteen ja Bysantin lähetystyön. Konstantinopolin esikuvan mukaan rakennettiin n. 1000 - 1050 Kiovaan (mongolien myöhemmin tuhoama) ja Novgorodiin Pyhän Viisauden eli Sofian katedraalit ja kirkon kanoninen lakikin saatiin suoraan Konstantinopolista.
H.Kirkinen kirj.
"Valamon luostarin iän olevan epävarman, mutta vanhimpien ja luotettavimpien lähteiden mukaan sen toiminnasta mainitaan 1160-luvulla."
Olisikohan
paikalliseen väestöön sulautuneiden itäviikinkien vaikutus ollut idässä kuitenkin suurin Konstantinopolista omaksutun Bysantin kulttuurin vaikutuksena?

Veikko Palvo