Agricolan uutis- ja keskustelufoorumit

Kun­nal­li­sen päi­vä­hoi­don kan­ta-äi­ti oli vuon­na 1856 syn­ty­nyt Han­na Roth­man, La­pin­lah­den sai­raa­lan ta­lou­den­hoi­ta­jan ty­tär. Roth­man oli pie­ni ja hen­to, sai­rau­den vuok­si kyt­ty­rä­sel­käi­nen ja hä­nen toi­nen sil­män­sä oli so­kea. Eh­kä juu­ri sik­si sit­keä ja voi­ma­kas­tah­toi­nen nai­nen.

Roth­man sai kou­lu­tuk­sen­sa Ber­lii­nis­sä ja aloit­ti Poh­jois­mai­den en­sim­mäi­sen kan­san­las­ten­tar­han La­pin­lah­den­ka­dul­la vuon­na 1888. Ta­voi­te oli köy­häi­na­pu: työ­läis­lap­set ha­lut­tiin pois ka­duil­ta, kun van­hem­mat oli­vat teh­tais­sa töis­sä. Kai­kil­la per­heil­lä ei ol­lut va­raa edes vii­den pen­nin ate­ria­mak­suun.

Kun Roth­man kuo­li vuon­na 1920, hä­nen jäl­jil­tään Suo­mes­sa oli 80 las­ten­tar­haa. Hän it­se ei kos­kaan saa­nut lap­sia.
Kii­tos, Han­na!

Väit­te­ly nais­ten oi­keu­des­ta ko­ko­päi­vä­työ­hön käy­tiin edus­kun­nas­sa syk­syl­lä 1972. Oi­keis­to oli päi­vä­hoi­to­la­kia vas­taan ko­ti­äi­tiy­den puo­les­ta, va­sem­mis­to lain puo­lel­la nais­ten to­del­li­sen työ­ti­lan­teen ta­kia. Nai­mi­sis­sa ole­vis­ta nai­sis­ta jo 60 pro­sent­tia kä­vi töis­sä, mut­ta las­ten­hoi­to oli kal­lis­ta ja epä­var­maa.

Kun­nal­lis­ta päi­vä­hoi­toa ajoi suu­ri ja kir­ja­va jouk­ko. Osa oli puo­lue­ak­tii­ve­ja Skdl:s­tä, de­ma­reis­ta, li­be­raa­leis­ta ja Rkp:s­tä. Osa oli vai­kut­ta­nut 1960-lu­vul­la aka­tee­mi­ses­sa fe­mi­nis­ti­liik­kees­sä Yh­dis­tys 9:s­sä, jo­ka ot­ti mal­lia Ruot­sis­ta. Jot­kut ay-ak­tii­vit pa­has­tui­vat­kin sii­tä, et­tä aka­tee­mi­set nai­set vei­vät huo­mion hei­dän asias­saan.

Tä­mä oi­keus ei ole it­ses­tään­sel­vyys. So­siaa­li­po­li­tiik­kaa pi­de­tään jos­kus nais­ten puu­has­te­lu­na, mut­ta oi­keas­ti sii­nä on ky­se mi­tä ko­vim­mis­ta asiois­ta. Työn­jaos­ta. Vas­tuun jaos­ta. Val­las­ta. Ra­has­ta. Nor­meis­ta ja nii­den rik­ko­mi­ses­ta. Hoi­vas­ta, it­se­mää­rää­mi­soi­keu­des­ta, ta­sa-ar­vos­ta. Va­pau­des­ta.

Nel­jäs­sä­kym­me­nes­sä vuo­des­sa kes­kus­te­lu on muut­tu­nut vä­hän. Työs­sä käy­viä äi­te­jä ar­vos­tel­laan yhä sii­tä, et­tä joi­den­kin ke­hi­tys­psy­ko­lo­gien mu­kaan lap­sel­le oli­si pa­ras­ta ol­la 3-vuo­tiaak­si ko­to­na. Vas­tuu lap­sen par­haas­ta ei kui­ten­kaan kuu­lu vain äi­deil­le.

Klaus Lindgren kirjoitti:Tuohon voi vain lisätä, että sitä kamppailua käytiin vielä pitkälle 1980-luvun puoleenväliin asti, ennen kuin saatiin kunnollinen, kattava päivähoitojärjestelmä aikaan. Kamppailu oli alkanut jo 1960-luvulla ja naisten työssäkäynti yleistynyt vielä aikaisemmin, joten voi vain hämmästellä, miten hitaasti tuokin asia saatiin järjestettyä.