Kunnallisen päivähoidon historiasta Suomessa
Lähetetty: 03.09.12 11:44
Elisabeth Alander ja Hanna Rothman, kuva Ebeneser-säätiön arkisto
Laura Saarikoski muistutti kiinnostavassa kolumnissaan kunnallisen päivähoidon historiasta Suomessa:
Laura Saarikoski, Kiitos vapaudesta, Hanna, Kati ja muut! (HS, 2.9.2012)
Vähän vastaavantyyppinen keskustelu 1970-luvulla käytiin myös koulujärjestelmän muutoksesta, kun peruskoulua otettiin käyttöön.
* Rothman, Hanna (1856 - 1920) (Kansallisbiografia)
* Lastentarhamuseon verkkonäyttely, Ebeneser-säätiö
Laura Saarikoski muistutti kiinnostavassa kolumnissaan kunnallisen päivähoidon historiasta Suomessa:
Laura Saarikoski, Kiitos vapaudesta, Hanna, Kati ja muut! (HS, 2.9.2012)
Saarikoski jatkaa:Kunnallisen päivähoidon kanta-äiti oli vuonna 1856 syntynyt Hanna Rothman, Lapinlahden sairaalan taloudenhoitajan tytär. Rothman oli pieni ja hento, sairauden vuoksi kyttyräselkäinen ja hänen toinen silmänsä oli sokea. Ehkä juuri siksi sitkeä ja voimakastahtoinen nainen.
Rothman sai koulutuksensa Berliinissä ja aloitti Pohjoismaiden ensimmäisen kansanlastentarhan Lapinlahdenkadulla vuonna 1888. Tavoite oli köyhäinapu: työläislapset haluttiin pois kaduilta, kun vanhemmat olivat tehtaissa töissä. Kaikilla perheillä ei ollut varaa edes viiden pennin ateriamaksuun.
Kun Rothman kuoli vuonna 1920, hänen jäljiltään Suomessa oli 80 lastentarhaa. Hän itse ei koskaan saanut lapsia.
Kiitos, Hanna!
Väittely naisten oikeudesta kokopäivätyöhön käytiin eduskunnassa syksyllä 1972. Oikeisto oli päivähoitolakia vastaan kotiäitiyden puolesta, vasemmisto lain puolella naisten todellisen työtilanteen takia. Naimisissa olevista naisista jo 60 prosenttia kävi töissä, mutta lastenhoito oli kallista ja epävarmaa.
Kunnallista päivähoitoa ajoi suuri ja kirjava joukko. Osa oli puolueaktiiveja Skdl:stä, demareista, liberaaleista ja Rkp:stä. Osa oli vaikuttanut 1960-luvulla akateemisessa feministiliikkeessä Yhdistys 9:ssä, joka otti mallia Ruotsista. Jotkut ay-aktiivit pahastuivatkin siitä, että akateemiset naiset veivät huomion heidän asiassaan.
* Laura Saarikoski, Kiitos vapaudesta, Hanna, Kati ja muut! (HS, 2.9.2012)Tämä oikeus ei ole itsestäänselvyys. Sosiaalipolitiikkaa pidetään joskus naisten puuhasteluna, mutta oikeasti siinä on kyse mitä kovimmista asioista. Työnjaosta. Vastuun jaosta. Vallasta. Rahasta. Normeista ja niiden rikkomisesta. Hoivasta, itsemääräämisoikeudesta, tasa-arvosta. Vapaudesta.
Neljässäkymmenessä vuodessa keskustelu on muuttunut vähän. Työssä käyviä äitejä arvostellaan yhä siitä, että joidenkin kehityspsykologien mukaan lapselle olisi parasta olla 3-vuotiaaksi kotona. Vastuu lapsen parhaasta ei kuitenkaan kuulu vain äideille.
Vähän vastaavantyyppinen keskustelu 1970-luvulla käytiin myös koulujärjestelmän muutoksesta, kun peruskoulua otettiin käyttöön.
* Rothman, Hanna (1856 - 1920) (Kansallisbiografia)
* Lastentarhamuseon verkkonäyttely, Ebeneser-säätiö