Agricolan uutis- ja keskustelufoorumit

Kaupalliselta vaikuttava ruotsalainen taho on esittänyt yksityiskohtia suunnitelmasta, joka sinänsä olisi ollut uskottava.
Yksi hyökkäyksen tavoitteista olisi ollut Suomen pitäminen Saksan rinnalla. Sitä olisi alettu suunnitella heti, kun Suomessa Stalingradin jälkeen otettiin uutta näkemystä.
Ruotsi oli tärkeä myös malmin ja kuulalaakereiden ym. vuoksi. Jo talvisodan aikana hyökkäysuhka oli todellinen. Väitetään jopa Göringin estäneen tulloin hyökkäyksen ruotsalaisen vaimonsa vuoksi.

http://www.krigsmyter.nu/km9krigsfall.pdf

Hitler ei tarvinnut Ruotsia Suomen pitämiseksi sodassa. Sen sijaan Suomen puolenvaihto 1943 olisi merkinnyt vakavaa uhkaa Saksan sotataloudelle ja Itämeren herruudelle. Siinä tilanteessa Ruotsin alueen miehittäminen olisi ollut järkevää. Jos nyt jotakin Ruotsin pelastanutta tekijää pitäisi etsiä, niin loogisin lienee että akuutti vaara Suomen irtautumisesta sodasta osoittautui varsin pieneksi ja Ruotsin miehitys siten tarpeettomaksi. Loppukesästä 1943 Saksalla alkoi myös olla itärintamalla pulaa joukoista ja siinä mielessä Ruotsin miehittäminen ei myöskään palvellut mitään järkevää päämäärää.

Itärintamalla ratkaiseva Kurskin taistelu alkoi 4.7.1943 saksalaisten aloitteesta. Sen epäonnistuminen ja maihinnousu Sisiliassa tekivät saksalaisten resurssit liian niukoiksi helppona pidettyyn Ruotsi-operaatioonkin. Päätös luopumisesta tai ainakin lykkäyksestä tehtiin siis jo ennen Kurskia.
Ruotsalaisilla on taipumus esittää Suomi Saksan täysliittolaisena ja natsimielisenä, mm. Mannerheim henkilökohtaisesti.
Siihen nähden on kiintoisa tekstissä esiintyvä saksalainen arvio, että 70 % ruotsalaisista upseereista oli tosiasiassa natsimielisiä.