Agricolan uutis- ja keskustelufoorumit

Suo­men it­se­näi­syys pal­ve­li par­hai­ten Neu­vos­to­lii­ton etu­ja. En­nem­min­kin hän oli Suo­men liik­ku­ma­ti­lan syö­jä. Neu­vos­to­liit­to ha­lu­si pi­tää Suo­men eri­kois­ta­pauk­se­na ja lä­hel­lä.

"Se oli yk­si han­ka­lis­ta ky­sy­myk­sis­täm­me suh­tees­sam­me Suo­meen. Em­me mi­ten­kään ha­lun­neet tun­nus­taa Suo­men puo­lueet­to­muut­ta, mi­nä mu­kaan luet­tu­na", hän sa­noo.

Nyt Der­ja­bin sa­noo, et­tä Neu­vos­to­liit­to tun­nus­ti käy­tän­nös­sä Suo­men puo­lueet­to­muu­den vuon­na 1975, kun Eu­roo­pan tur­val­li­suus- ja yh­teis­työ­ko­kous Etyk jär­jes­tet­tiin Hel­sin­gis­sä. Si­tä hän pi­tää pre­si­dent­ti Ur­ho Kek­ko­sen sit­keän työn an­sio­na. To­sin Ko­mis­sa­rov se­lit­ti vie­lä vuo­sia, mik­si Suo­mi ei ole puo­luee­ton.

"Kek­ko­nen on­nis­tui sii­nä, et­tä me aloim­me de fac­to tun­nus­taa puo­lueet­to­muut­ta muun muas­sa Ety­kin kaut­ta, vaik­ka to­si­asias­sa tun­nus­ta­mi­sen te­ki Gor­ba­tšov."

Aiem­min Der­ja­bin on ar­vel­lut, et­tä Kek­ko­nen oli­si jo­pa saat­ta­nut ol­la ti­laa­mas­sa noot­tia var­mis­taak­seen vaa­lit. Nyt hän täs­men­tää.

"Noo­til­la oli usei­ta ta­voit­tei­ta. Pää­ta­voi­te, jon­ka me pit­kään kiis­tim­me, mut­ta niin se oli, oli jäl­leen ker­ran puut­tu­mi­nen [Suo­men] si­säi­siin asioi­hin. Pi­ti tur­va­ta Kek­ko­sen voit­to vuo­den 1962 vaa­leis­sa, ha­jot­taa Hon­ka-liit­to. Kek­ko­nen oli meil­le hy­vin tär­keä ja myös tie­si sen", Der­ja­bin sa­noo.

"Pu­hu­taan myös, et­tä Kek­ko­nen ti­la­si tä­män noo­tin. Luu­len, et­tä ei. Luu­len, et­tä idea syn­tyi 'toi­sel­la lin­jal­la', mut­ta Kek­ko­nen ei vas­tus­ta­nut vaan käyt­ti hy­väk­seen."

"El­lei Kek­ko­nen ol­lut suo­ra ti­laa­ja, niin hän oli täy­sin kär­ryil­lä, et­tä sel­lais­ta noot­tia val­mis­tel­laan, et­tä se tu­lee ja kos­ka se tu­lee. Sen hän tie­si var­mas­ti."
Oli noo­til­la myös ul­ko­po­liit­ti­sia ta­voit­tei­ta, hän li­sää.

Toi­sel­la lin­jal­la Der­ja­bin viit­taa Hel­sin­gin-lä­he­tys­tös­sä toi­mi­nei­siin tie­dus­te­lu­pal­ve­lu KGB:n mie­hiin, joil­la oli dip­lo­maa­tin pei­te­vir­ka. Heil­lä oli yh­teys Neu­vos­to­lii­ton kom­mu­nis­ti­puo­lueen kes­kus­ko­mi­teaan, jo­ka oli maan tär­kein toi­mi­ja. Dip­lo­maa­teil­la oli lin­ja vain ul­ko­mi­nis­te­riöön.

Der­ja­bi­nin mu­kaan iso kiis­ta syn­tyi en­nen vuo­den 1982 pre­si­den­tin­vaa­le­ja, kun Kek­ko­nen oli eron­nut. Kes­kus­ta­puo­luees­sa eh­dol­le ha­lu­si­vat Ah­ti Kar­ja­lai­nen ja Jo­han­nes Vi­ro­lai­nen. So­siaa­li­de­mo­kraat­tien eh­dok­kaak­si oli nou­se­mas­sa pää­mi­nis­te­ri Koi­vis­to, jo­ka vaa­lit sit­ten voit­ti­kin.

"Mos­ko­va Vla­di­mi­ro­vin kaut­ta tu­ki Kar­ja­lais­ta. Mut­ta me teim­me kaik­kem­me, et­tei niin kä­vi­si. Me So­bo­le­vin kans­sa kir­joi­tim­me Mos­ko­vaan lä­he­tet­tyyn de­pes­siin [ra­port­tiin], et­tei Kar­ja­lai­nen ole enää mi­kään te­ki­jä, et­tä hä­nen ai­kan­sa on men­nyt, hän on heik­ko po­lii­tik­ko, ei hän­tä va­li­ta. Jo­pa Vi­ro­lai­nen oli­si pa­rem­pi.

Juri Derjabin kirjoitti:Mos­ko­va Vla­di­mi­ro­vin kaut­ta tu­ki Kar­ja­lais­ta. Mut­ta me teim­me kaik­kem­me, et­tei niin kä­vi­si. Me So­bo­le­vin kans­sa kir­joi­tim­me Mos­ko­vaan lä­he­tet­tyyn de­pes­siin [ra­port­tiin], et­tei Kar­ja­lai­nen ole enää mi­kään te­ki­jä, et­tä hä­nen ai­kan­sa on men­nyt, hän on heik­ko po­lii­tik­ko, ei hän­tä va­li­ta. Jo­pa Vi­ro­lai­nen oli­si pa­rem­pi.

Tapio Onnela kirjoitti:Esim Suomen itsenäisyydestä Derjabin toteaa, että se oli NL:n etu, kun taas puolueettomutta ei olisi haluttu myöntää: