Ilmo Kekkonen kirjoitti:Ylikankaan näkemys miekantuppipäiväkäskystä ei varmasti pidä paikkaansa. Kukaan ei ole aiemmin edes vihjannut, että päiväkäsky olisikin ollut Rytin laatima ja vieläpä käskemä.
Myös Turjan kertomuksen voi varustaa kysymysmerkillä.
"Turja kertoi minulle (ja varmasti monelle muullekin) toisen tarinan: Paasonen tuli päämajassa tiedotusmiesten luo ja kertoi Marskin haluavan päiväkäskyn luonnoksen. Jotakin piti olla sisällissodastakin ja miekantuppilupauksesta. ”Skriivarit” hankkivat vastapäätä olleen lehden arkistosta alkuperäisen päiväkäskyn ja kirjoittivat sen perusteella uuden. Sota oli nyt ”vapaussodan” jatkoa. ”Jatkosota” sai siis yllättävän tulkinnan. Tuon heinäkuun päiväkäskyn Mannerheim ”unohtaa” muistelmissaan. Todettakoon, että Turja kertoi palvelleensa sodan aikana ”konjakkiportaassa”, jolla hän tarkoitti päämajaa."
Turja oli tuolloin tiedotusosastolla toimistopäällikkönä, joten hän on saattanut olla mukana käskyä muotoilemassa.
Kyllä sille Miekantuppipäiväkäskylle onkin ilmaantunut tekijöitä rutkasti!
Jatkosota ja Mannerheimin ns. Miekantuppipäiväkäsky
http://www.mannerheim.fi/pkaskyt/pk3_41.gif
Ilmari Turja kertoo kirjassaan, Herrojen kanssa marjassa, WSOY 1973, kuinka Mannergreenin (hänen salanimensä Turjan mukaan) ns. "tuppeenpanokäsky" syntyi hänen osaltaan.
S. 306-310
Mannerheim halusi etsittävän hänen kirjoittamansa vuoden 1918 käskynsä (23.2.1918) ja sen pohjalta piti laatia uusi päiväkäsky.
Tuompo käski Lehmusta hommaamaan sen ja Lehmus käski Turjaa ja Turja käski Taavi Wiherheimoa, joka verrattain helposti löysikin Mikkelin Sanomain toimituksesta sen aikaisen lehden päiväkäskyineen. Turjan ja Wiherheimon tekemä ehdotus ei mennyt läpi.
Kalle Lehmus kertoo kirjassaan, Tuntematon Mannerheim, WG 1967, sivuilla 55-63 oman versionsa päiväkäskyn laatimisesta. Hän on lisännyt mukaan Lauri Ahon, siis Ilmari Turjan ja Taavi Wihermon lisäksi, käskyn luonnoksen laatijoihin. Tosin Ahon hän sanoo joutuneen muihin hommiin kesken sen tekemisen. Hän kertoo sivulla 58 myös näin: "Tietenkin silottelin ja sorvasin luonnosta itse ennen esittelyä..."
Lehmus kertoo tosin, ettei sekään luonnos kelvannut...
Sivulla 61 Lehmus kertoo Mannerheimin osuudesta Miekantuppipäiväkäskyyn näin:
"Mutta Mannerheim oli erityisen tarkka aina kun hänen oli kirjoitettava nimensä johonkin paperiin. Varsinkin puheena ollut päiväkäsky oli sellainen. Hänellä saattoi olla käsillä kolme tai neljä erilaista luonnosta eri henkilöiden laatimina. Mutta itse hän sen alusta lopuun saakka kirjoitti ja tyylitteli. Täysissä hengenvoimissaan ja ilman erityistä hätiköintiä. Voin sanoa sen täydellä varmuudella tietäväni."
Suomi taisteli, osassa 3, sivulla 56-59 on Kalle Lehmuksen kirjoittama juttu, joka julkaistiin Suomen kuvalehdessä nro 27, 9.7.1966. Kyseinen juttu kertoo Mannerheimin Miekantuppipäiväkäskyn synnystä.
HISTORIA 11/2012 Suomi ja maailma historian valokeilassa
Tässä lehdessä on sivuilla 26 - 31 artikkeli SOTAA SANOJEN VOIMALLA
Tekstin on kirjoittanut Tapio Solmunen ja artikkeli perustuu hänen kirjaansa Suomen uljaat sotilaat: ylipäällikkö Mannerheimin päiväkäskyt 1939-1944
Teos ilmestyi syyskuussa 2012 ja sen on kustantanut helsinkiläinen Kustantaja Laaksonen
Jutussa mainitaan Talvisodan ajalta käskyjen luonnostelijoiksi (ilmeisesti) Mannerheimin vanhempi adjutantti majuri Grönvall sekä yleisesikunnan päällikkö Karl Lennart Oesch, jonka nimi on Mannerheimin ohella useimmankin käskyn alla.
Talvisodan ja Välirauhan aikana 205 päiväkäskyä ja Jatkosodan aikana 138 päiväkäskyä.
Sivulla 27 on kuva luonnostellusta Miekantuppipäiväkäskystä, johon on huterolla käsialalla korjailtu sanojen järjestystä ja yliviivattu sanoja, sekä kirjoitettu yläpuolelle lisäyksiä.
---
Kukahan mahtoi nämä Mannerheimin puheet oikeastaan kirjoittaa 1918? Tuskinpa hän itse kuitenkaan kirjoitti suomeksi.
Vuonna 1918 puheet kirjoitti todennäköisesti Hannes Ignatius eli Gnatte. Ignatius oli päämajoitusmestari, jonka Mannerheim oli ylentänyt kapteenista kenraaliksi. Mannerheim ei osannut suomea, joten hän luonnosteli puheen ensin ruotsiksi. Sitten sitä stilisoi ja käänsi suomeksi "Gnatte" Ignatius eli päämajoitusmestari.
YLIPÄÄLLIKÖN PÄIVÄKÄSKY
Antrea 23. helmikuuta 1918.
"Kaikille Suomen ja Vienan karjalaisille.
Saapuessani Karjalan rintamalle tervehdin urhoollisia karjalaisia, jotka niin miehuullisesti ovat taistelleet Leninin roistoja ja heidän kurjia kätyreitään vastaan, miehiä vastaan, jotka Kainin merkki otsalla hyökkäävät omien veljiensä kimppuun.
Leninin hallitus, joka toisella kädellä lupasi Suomelle itsenäisyyden, on toisella lähettänyt sotaväkensä ja huligaaninsa valloittamaan, niinkuin hän itse on ilmoittanut, Suomen takaisin ja kukistamaan meikäläisen punakaartin avulla Suomen nuoren vapauden vereen.
Yhtä petollisesti ja katalasti hän koettaa nyt, kun tuntee voimamme kasvavan, ostaa kansaamme ja hieroo sen takia kauppaa Suomen kapinoitsijain kanssa, luvaten heille Vienan Karjalan, jota hänen punainen armeijansa hävittää ja ryöstää.
Me tunnemme hänen lupauksiensa arvon ja olemme kyllin vahvat vapauttamme ylläpitämään ja puolustamaan veljiämme Vienan Karjalassa.
Meidän ei tarvitse ottaa armonlahjana sitä maata, joka jo veren siteillä kuuluu meille, ja minä vannon sen suomalaisen talonpoikaisarmeijan nimessä, jonka ylipäällikkönä minulla on kunnia olla, etten pane miekkaani tuppeen, ennenkuin laillinen järjestys vallitsee maassa, ennenkuin kaikki linnoitukset ovat meidän käsissämme, ennenkuin viimeinen Leninin soturi ja huligaani on karkotettu niin hyvin Suomesta kuin Vienan Karjalastakin.
Luottaen oikeaan jaloon asiaamme, luottaen urhoollisiin miehiimme ja uhrautuviin naisiimme luomme me nyt mahtavan, suuren Suomen."
Miekantuppipäiväkäsky löytyy esim. täältä:
http://heninen.net/miekka/p-1918_f.htm
Ylipäällikön päiväkäsky N:o 3
Päämaja.
10. heinäkuuta 1941.
Vapaussodassa vuonna 1918 lausuin Suomen ja Vienan karjalaisille, etten tulisi panemaan miekkaani tuppeen ennen kuin Suomi ja Itä-Karjala olisivat vapaat. Vannoin tämän suomalaisen talonpoikaisarmeijan nimessä luottaen sen urhoollisiin miehiin ja Suomen uhrautuvaisiin naisiin.
Kaksikymmentäkolme vuotta ovat Viena ja Aunus odottaneet tämän lupauksen täyttymistä; puolitoista vuotta on Suomen Karjala kunniakkaan Talvisodan jälkeen autiona odottanut aamun sarastusta.
Vapaussodan taistelijat, Talvisodan maineikkaat miehet, urhoolliset sotilaani! Uusi päivä on koittanut. Karjala nousee, riveissänne marssivat sen omat pataljoonat. Karjalan vapaus ja suuri Suomi välkkyy edessämme maailmanhistoriallisten tapahtumien valtavassa vyöryssä. Suokoon kansojen kohtaloja ohjaava kaitselmus Suomen armeijan täyttää Karjalan heimolle antamani lupauksen.
Sotilaat! Se kamara, jolle astutte, on heimomme veren ja kärsimysten kyllästämää, pyhää maata. Teidän voittonne tulevat vapauttamaan Karjalan, teidän tekonne luovat Suomelle suuren, onnellisen tulevaisuuden.
Mannerheim.
Ilmari Turja siis kertoo asiasta ihan erilaisen version. Tähän samaan jupakkaan sekaantui sittemmin Halstikin. Ruotsalaiset kuulemma hermostuivat Marsin päiväkäskystä ja sanoivat Marskia vanhaksi seniiliksi gubeksi. Halsti torjui moiset väitteet ja hieman rusikoi ruotsalaisia "Suomen selän takana piileskelijöiksi". Hänet meinattiin panna perumaan tuollaiset perustelut ja puolustelut. Hän uhkasikin tehdä niin asiaa selvitelleelle Hanelille. Halsti keroo muistelmissaan sanoneen kirjoittavansa Suomen Kuvalehteen, että ruotsalaiset onkin oikeassa Marskin suhteen! No siihen sekin juttu kuulemma sitten raukesi. Tämän jälkeen taisi Halstinkin kirjoituskerrat Suomen Kuvalehteen harventua. Tosin hänen sanotaan kirjoittaneen Pekka Peitsenä ne kuuluisat "Vasemman sivustan probleema" artikkelit. Niitähän EI tiettävästi löydy Kekkosen kirjoituksia sisältävätä artikkelikannasta. En ainakaan itse ole niitä sieltä löytänyt. Suomen Kuvalehdissä ne kyllä ovat.
Sieltä löytyy vain tämä:
http://www.doria.fi/browse
Taas vasen sivusta.
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10 ... sequence=1
Pekka Peitsi: Vasemman sivustan probleema I.
Suomen Kuvalehti Nro 12/1943 (10.2)
Osa II oli seuraavassa numerossa.
Aiheesta täälläkin:
viewtopic.php?f=10&t=4259&p=25219&hilit ... 158#p25219
SK 31 2.8.1941 Me piirrämme miekalla rajan s. 1030-1031
http://aijaa.com/EKGmM2
SK 31 2.8.1941 Me piirrämme miekalla rajan s. 1030
http://aijaa.com/3DGTbb
SK 31 2.8.1941 Me piirrämme miekalla rajan s. 1031
http://aijaa.com/qENyHO
Tekstin pystyy lukemaan zoomaamalla + -painikkeesta kuvan tarkemmaksi.
Eräs toinenkin Halstin kirjoitus
SK 27 5.7.1941 Isät katsovat poikiaan s. 938-939
http://aijaa.com/VOQXGU
http://aijaa.com/Z0bB4q
---
Lisäsin vuoden 1918 osuuden.