Tiedonkulku syksyllä 1939

[Emma-Liisa]

Olisin kiinnostunut tiedonkulusta syksyllä 1939.

Kun maaseutukaupungeissa (vaikkapa Kajaanissa) lehti ilmestyi kolmena päivänä viikossa ja pääkaupungin lehdet jaettiin vasta seuraaavana päivänä, niin saivatko ihmiset nopeammin tietoa jotakin muuta kautta? Myyytiinkö sielläkin sähkösanomia kuten Helsingissä? Mitä kerrottiin radion uutisisissa?

Erityisesti minua kiinnostaa, miten nopeasti tieto NL:n neuvottelutarjouksesta levisi.

[JariL]

Radio oli keksitty ja se oli myös Suomessa hyvin tehokas tiedotuskanava. Radioita ei ollut joka kodissa mutta kyllä niitä alkoi 1930-luvulla olla melkein joka kylässä ja sitä kautta uutiset levisivät aika nopeasti.

[MM]

Timo J. Tuikan kirjassa Kekkosen takapiru, Kaarlo Hillilän uskomaton elämä, sivu 191. kerrotaan noista päivistä Lapin läänissä:
"Lokakuun toisella viikolla 1939 annettiin käsky ylimääräisistä harjoituksista ( YH) ja miehet kutsuttiin riviin. Suomen radiokanta oli 1930 luvun lopussa kasvanut 330 000 laitteeseen. YH:n aikana radio-ohjelmat jatkuivat ja saivat huolestuneen lisän. Maaherra Hillilää huolettaa sota ja Lapin köyhien perheiden olot. Miehet oli komennettu ties miten pitkäksi aikaa armeijaan. Maaherra esitelmöi radiossa Oulun aseman kautta Lapin läänin suurkeräyksestä puutetta kärsimään joutuneiden reserviläisten perheille. Mikäli keräystuotto olisi kyllin hyvä, lupasi maaherra, että pelkkien suurperheiden sijaan "voidaan jouluavustusten piiriin ottaa kuuden lapsen perheetkin".
Parkkinaankin oli perustettu radioasema.

[nylander]

Luulenpa, että yksityiskohtaisia tietoja radion syksyllä 1939 välittämistä sodanvaarauutisista ei ehkä ole missään tarkasti dokumentoituina, koskapa kirjahyllystä esiin kaivamani Yleisradioon historian ensiosa (Eino Lyytinen & Timo Vihavainen) ei sellaisia tarkasti yksilöi. Aikanaan, kun Agricola-palstalla oli puhetta tiedon leviämisestä Antinpäivänä 30.11.1939, itselleni jäi epäselväksi, kerrottiinko Neuvostoliiton hyökkäyksestä jo aamun ylimääräisessä uutislähetyksessä vai vasta STT:n pääuutislähetyksessä klo 12.10. Ilmari Kiannonkin jokunen vuosi sitten julkaistussa tarvisodan päiväkirjassa todetaan vain epämääräisesti: "Radiosta sen kuulimme." (muistinvarainen sitaatti)

Joka tapauksessa on täysin selvää, että radion merkitys suurten joukkojen tiedonsaantivälineenä oli jo 1939 Suomessa ensiarvoisen tärkeä. Oy Suomen yleisradio Ab mainosti 1939, mahdollisesti Puolan-sodan puhjettua, painetussa julisteessa omaa merkitystään seuraavasti: "Kukaan ei nykyään voi olla välinpitämätön maailman poliittisesta tilanteesta, joka tunti tunnilta muuttuu." Samassa yhteydessä "kotimaisten asemien kuuntelijoille" luvattiin "ylimääräiset iltakatsaukset, uutiset 3 kertaa päivässä" sekä "tarpeen tullen ylimääräisiä uutisia ja tiedo(i)tuksia".

Ylen historia kertoo neuvotteluvaiheesta:

Yleisesti ottaen kriisitilanne antoi jo YH:n aikana leimansa koko ohjelmistolle. Koko maa seurasi Paasikiven lähtöä Moskovaan ja kuunteli laulua Suurtorilta. Kaikkialla seurattiin myös ministerien radiopuheita ja kokoonnuttiin kuulemaan STT:n uutislähetyksiä. Kun uutiset kerran jäivät tulematta, kerrotaan tapauksen aiheuttaneen suurta levottomuutta viipurilaisessa tehtaassa.

Radion ensiarvoinen merkitys suurten ihmisjoukkojen tiedonsaantikanavana käy ilmi myös seuraavasta, jossa lisäksi kiinnittää huomiota se, että valtiovalta ei kaihtanut viitata välittömään sodanvaaraankaan heti kun tilanne lokakuussa 1939 oli "tullut päälle":

Heti Paasikiven matkustettua Moskovaan 10.10. tiedotettiin Uudenmaan läänin asukkaille vapaaehtoisesta evakuoinnista. Sisäministeri Kekkonen mainitsi radiopuheessaan erityisesti, että vapaaehtoinen siirtyminen olisi tarpeen, koska esimerkiksi Helsinki olisi pommikoneiden nopeasti tavoitettavissa Virosta käsin.

Mutta, kuten jo alussa oletin , lähetetyt uutiset ja tiedotukset ilmeisesti katosivat jo omana aikanaan avaruuteen ilman, että niiden sisältöä olisi sen tarkemmin taltioitu, ja siksi radioitse tapahtuneen tiedonsaannin tarkka ajoittaminen ei ehkä ole mahdollista.

[Helena Pilke]

Ehdotan Emma-Liisalle kirjavinkkiä (ellet sitten ole tätä jo katsonut):

Lasse Vihonen: Radio sodissamme 1939-1945 (SKS 2010). Kirjan alkuosassa on tietoa paitsi Yleisradion välittämistä sotauutisista, myös muiden Euroopan maiden "radiosodasta" 1.9.1939 jälkeen.
Siinä kerrotaan myös, miten Yleisradio lähetti ääniauton ylimääräisissä kertausharjoituksissa olevia miehiä haastattelemaan, ja miten radioreportteri Veikko Itkonen osui talvisodan syttymispäivänä selostamaan ilmahyökkäyksen tuhoja Helsingin linja-autoasemalla. Tätä dramaattista selostusta ei lähetetty; se olisi paljastanut tietoja myös viholliselle. Nauha säästettiin, se on kuultavissa kirjan liitteenä olevalla dvd:llä sekä YLE:n Elävässä Arkistossa. Suomen Yleisradio oli Pekka Tiilikaisen hahmossa paikalla myös jo silloin, kun J. K. Paasikiven johtama neuvottelukunta lähti Moskovaan 9.10.1939. Tämäkin selostus on kirjan dvd:llä.

Muiden Euroopan maiden radiot, BBC kaiketi etunenässä, välittivät myös tietoja Suomen ja NL:n neuvotteluista, samoin Moskovan radio lähetti omaa näkemystään tukevia uutisia ym. - myös suomen kielellä. Ulkomaisia asemia ilmeisesti kuunneltiin talvisodankin alla ja sen aikana Suomessa jonkin verran, mutta mitään koko kansan tiedotusvälineitähän ne eivät voineet olla kuuluvuuden ja kielitaidon/taidottomuuden takia.

[Niitä sun näitä]

Mutta, kuten jo alussa oletin , lähetetyt uutiset ja tiedotukset ilmeisesti katosivat jo omana aikanaan avaruuteen ilman, että niiden sisältöä olisi sen tarkemmin taltioitu, ja siksi radioitse tapahtuneen tiedonsaannin tarkka ajoittaminen ei ehkä ole mahdollista.

Kyllä sentään joitain juttuja otettiin talteen äänilevyille. Talletettiinko puheet ns, "livenä" vai nauhoitettiinko ne ensin ja ajettiin radioon levyltä, siitä en tiedä.

Nauhurit taisi tulla mukaan joskus sota-aikana ja veikkaisin että "saksalaisena uutuutena". Säilyvyys levyillä taisi kuitenkin olla varmenpaa.

Tuossa on parikin esimerkkiä aikansa tallenteista, JOS ne nyt suostuvat "YLEn annosta" toimimaan...:

Maaliskuun 13. päivä 1940 klo 12 ulkoministeri Väinö Tanner piti radiossa vaikuttavan puheen, jossa kansalle välitettiin tieto rauhasta ja sen raskaista ehdoista.

http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/t ... _3491.html

http://yle.fi/progressive/mp3/elavaarki ... iopuhe.mp3


"Pyhän isämme kultaiset sanat stalinin kuoltua":

Pääministeri Urho Kekkosen radiopuhe 6.3.1953

http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/s ... media=9143

Kun YLEn linkki on kovin usein toimimaton, niin voit lukea tekstin vaikka tuolta:

http://antifasistit.blogspot.fi/2009/01 ... kosen.html

"Meillä suomalaisilla on se käsitys, ja monien tosiasioiden perusteella uskomme olevamme oikeassa, että generalissimus Stalinilla oli erityistä henkilökohtaista kiintymystä ja ystävyyttä Suomea kohtaan. On luonnollista, että kun generalissimus Stalin nyt on poissa, me suomalaiset tunnemme vilpitöntä surua sen johdosta."

"Suomen kansa ja Suomen hallitus tekevät kunniaa generalissimus Stalinin paarien ääressä."

Tuota edellistä lukiessa voikin kuvitella, että miksi se Kekkonen (KePuli) yhtenä harvoista Niukkasen (KePuli) ohella, olisi halunnut jatkaa Talvisotaa hamaan loppuun saakka...

Mahtoi moni suomalainen olla toista mieltä tuosta Kekkosen kertomasta Suomen "ystävästä"...

[Emma-Liisa]

Kiitokset tiedoista!

Nämä mietteet syntyivät lukiessani Kainuun Sanomia, joka ilmestyi tiistaina, torstaina ja lauantaina, mikä tarkoitti että neuvottelukutsusta kerrottiin vasta ti 10.10. ja sodan syttymisestä uutisoitiin vasta la 2.12.

Toisaalta Sampon Ahdon maininta Talvisodan hengestä (s. 28), ettei YH:stä olisi kerrottu lehdissä "lainkaan", ei Kainuun Sanomien suhteen pdiä paikkansa, sillä 10.10. kerrottiin, että reserviläisiä on kutsuttu palvelukseen (ei tosin mitään määriä).

[Emma-Liisa]

Aikanaan, kun Agricola-palstalla oli puhetta tiedon leviämisestä Antinpäivänä 30.11.1939, itselleni jäi epäselväksi, kerrottiinko Neuvostoliiton hyökkäyksestä jo aamun ylimääräisessä uutislähetyksessä vai vasta STT:n pääuutislähetyksessä klo 12.10.

Sama juttu.

Voitiinko asiasta ylipäänsä kertoa, ennen kuin hallitus oli kokoontunut ja presidentti julistanut Suomen sotatilaan?

[nylander]

Kun maaseutukaupungeissa (vaikkapa Kajaanissa) lehti ilmestyi kolmena päivänä viikossa ja pääkaupungin lehdet jaettiin vasta seuraaavana päivänä, niin saivatko ihmiset nopeammin tietoa jotakin muuta kautta? Myyytiinkö sielläkin sähkösanomia kuten Helsingissä?

Aarni Krohnin kirjasta 30.11.1939. Talvisodan ensimmäiset tunnit, joka ilmestyi talvisodan syttymisen 40-vuotismuistosyksynä 1979 (ja joka on sinulle varmaan tuttu) voi päätellä, että ainakin suurimmat maaseutulehdet painattivat sähkösanomia:

Kenraali Öhquist meni esikuntaansa [Viipurin linnaan] muutamaa minuuttia vaille 9. Silloin jo ladottiin Karjalan sähkösanomia:

SOTA ON ALKANUT - NEUVOSTOLIITTO YLITTÄNYT RAJAN - KRANAATTEJA PUDONNUT KIVENNAVALLE!

Toisaalla Krohn siteeraa pitkästi radiossa klo 12.10 luettuja STT:n uutisia, joiden välityksellä tieto tapahtuneesta viimeistään levisi koko maahan:

Kuten ylimääräisessä uutislähetyksessä tänä aamuna tiedotettiin sanoi Neuvostoliitto irti diplomaattisuhteet Suomen kanssa elilen illalla. Sen lisäksi se on useissa paikoissa hyökännyt maamme rajojen yli...

Kun radiouutisten kärki on tällainen, voisi melkein arvella, että ainakin Viipurissa (ilmavaarahälytys klo 8.52) ja Helsingissä (klo 9.16) kaupungilla liikkuneet ihmiset saivat vahvistuksen sodan syttymisestä ensinnä sanomalehtien lisälehdistä.