Vetehinen kirjoitti:
Älkää nyt lukijat pistäkö 1500-luvun suomalaisten keskuuteen levinnyttä ruotsalaisoikeutta 1300-luvulle tai aiemmaksi historiaan.
Haluatko Vetehinen rajata keskustelua meidän suurvalta-ajallemme 1521 - 1809?
Petri Karonen, Pohjoinen suurvalta, wsoy 1999 mukaisesti.
s.161 alkaen
kirjoitetaan Keski-Euroopan kolmisäätyopista, joka Ruotsissa muotoutui nelisäätyopiksi.
Ruotsissa talonpojat ja porvarit olivat tärkeässä asemassa suurvaltaa luotaessa, vaikkakin valtaa pitävien mielestä kaksi ylintä säätyä olivat merkittävimpiä.
Tuon
"suutari pysyköön lestissään"-opin sanotaan olleen vain ihanne, käytäntö oli toisenlainen.
Oli rahanlainaaja-pappeja, maanviljelijä-kapakoitsijoita, kauppias-talonpoikia, maata viljeleviä porvareita, yrittäjä-sotilas-aatelisia.
Mutta
eikö Ruotsin nelisäätyoppi-ihanne säilynyt joissain muodoissa vielä 1809 syntyneessä autonomisessa Suomen suuriruhtinaskunnassakin 1800-luvun ajan?
Ja ilman kieliriitoja?
Veikko Palvo