Kuva: Maria Arponen, Kansallisarkisto.
Suomen Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva ja Venäjän Historiallisen Seuran puheenjohtaja, Venäjän duuman puhemies Sergei Naryshkin allekirjoittivat 4.4.2013 yhteistyömuistion Helsingin Säätytalossa järjestetyssä tilaisuudessa.
Yhteistyömuistio on ensimmäinen syksyllä 2012 perustetun Venäjän Historiallisen Seuran ulkomaisen kumppanin kanssa allekirjoittama yhteistyöasiakirja. Sen tavoitteena on edistää keskustelua Suomen ja Venäjän historian yhteisistä liittymäkohdista, tukea asiakirjojen vaihtoa sekä näyttelyiden, tilaisuuksien ja tapahtumien järjestämistä. Myös muut historia-alan toimijat voivat liittyä yhteistyösopimukseen.
Yhteistyömuistion valmisteluun ovat osallistuneet Kansallisarkiston ohella Suomi-Venäjä-Seura, Historian ystäväin liitto ja Paasikivi-Seura.
Maineikas seura
Venäjän Historiallinen Seura on perustettu jatkamaan keisariajan arvostetun historiaseuran perintöä. Vanha Venäjän Historiallinen Seura perustettiin vuonna 1866 edistämään kansallista historiankirjoitusta ja tehostamaan koulujen ja yliopistojen historiakasvatusta. Keisari Aleksanteri II tuki voimakkaasti seuran tavoitteita ja antoi sille 1873 oikeuden käyttää nimeä Keisarillinen Venäjän Historiallinen Seura. Jäseniksi kutsuttiin arvostettuja koti- ja ulkomaisia tutkijoita.
Seura julkaisi Venäjän historiaa käsitteleviä tutkimuksia ja lähdejulkaisuja. Erityisen merkittävä oli seuran piirissä syntynyt 25-osainen Venäjän elämäkerrasto, joka muodosti kulmakiven keisarikunnan henkilöhistorialliselle tutkimukselle. Seuran toiminta lakkasi Venäjän vallankumoukseen vuonna 1917.
Tuloksekasta yhteistyötä
Suomen Kansallisarkisto on toteuttanut vuodesta 2005 lähtien opetus- ja kulttuuriministeriön tuella jäljennehanketta, jonka tavoitteena on hankkia Suomea koskevien asiakirjojen kopioita Venäjän eri arkistoista. Hankkeen ansiosta Kansallisarkisto on saanut jo yli 600 000 asiakirjakopiota. Sen lisäksi hankkeessa on voitu luetteloida Venäjän arkistoissa olevia aineistoja ja tehdä niitä tunnetuksi tutkijoille.
Kansallisarkisto on pyrkinyt parantamaan myös kokoelmissaan olevien Venäjän historiaa koskevien aineistojen saatavuutta. Internetissä julkaistu luettelo Suomen sotavankileireillä kuolleista yli 19 000 neuvostosotavangista on paljon käytetty Venäjällä.
Suomen arkistoissa olevat aineistot kiinnostavat yhä enemmän sekä venäläisiä historiantutkijoita että sukututkijoita. Kansallisarkisto onkin tuottanut internetsivustolleen venäjänkielistä aineistoa ja digitoinut muun muassa autonomian ajan venäläisiä sotilasasiakirjoja.
Suomalaiset ja venäläiset arkistot ovat harjoittaneet myös laajaa näyttely-yhteistyötä ja järjestäneet yhteisiä tilaisuuksia tutkijoille ja suurelle yleisölle. Allekirjoitettu yhteistyömuistio tukee merkittävällä tavalla käynnissä olevaa yhteistyötä.
Kansallisarkisto järjestää Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 2017 laajan näyttelyn, jossa Suomen itsenäistymiskehitystä tarkastellaan sekä suomalaisesta että venäläisestä näkökulmasta. Tavoitteena on etsiä Venäjän arkistoista uusia aineistoja, jotka syventävät näkökulmaa ja laajentavat historiatieteellistä keskustelua. Allekirjoitustilaisuudessa keskusteltiin vuoden 1917 muistamisesta Venäjällä ja Suomessa.
* Imperial Russian Historical Society (Wikipedia)