Tapio Onnela
Viestit: 4902
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Aleksis Kiven Turussa käynti varmistui


Turun toria 1870-luvulla. Bild: Ole Jonsen Aune (1837-1909): Åbo Akademis bildsamlingar/ÅABS.

Sanomalehtien ja kirjallisuuden digitointi tuo uusia mielenkiintoisia ulottuvuuksia menneisyyden tutkimukseen, kun valtavista tekstimassoista voidaan tehdä täsmällisiä hakuja. Tutkijat ovat esimerkiksi keskustelleet siitä kävikö Aleksis Kivi Turussa vai ovatko hänen Turkuun sijoittuvat kuvauksensa vain mielikuvituksen tuotetta.

Aleksis Kivi -tutkija ja Aleksis Kivi -seuran aktiivi Fl Esko Rahikainen on selvittänyt tätä Turku-kysymystä ja löytänyt Suometar -lehdestä 24.10.1864 otsikon ”Ilmoitettuja matkustajia” alta, että muuan ylioppilas Stenvall oli saapunut Helsinkiin Turusta 22. päivä ja että hän ”pitää kortteeria Hillbergin rouvalla”.

Käytäntö ilmoitella sanomalehdessä menemisistään oli tavallista aikana jolloin sähköisiä työkaluja kuten puhelinta ei ollut käytössä – ”somesta” puhumattakaan.



Rahikainen oli löytänyt myös muita viittauksia Aleksis Kiveen:
Yliopistossa oli tuohon aikaan vain yksi Aleksis Stenvall -niminen ylioppilas. Finlands Allmänna Tidningenin 4.7.1865 mukaan ”studeranden Stenvall” oli tullut Siuntiosta ja asuu kestikievari Hotel de Postessa Mikonkadulla.”


Esko Rahikainen: Kivi kävi kuin kävikin Turussa (TS, 6.4.2013)
http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta ... in+Turussa

Tässä Turkuun viittavia katkelmia Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä:
JUHANI Voi, veikkoseni! luulenpa että haastelisit vähän toisin, jos hieman enemmin olisit katsellut ympärilles tässä maailmassa, jos esimerkiksi olisit käynyt Turun kaupungissa. Sen olen minä tehnyt, koska ajoin sinne härkiä
Viertolan kartanosta.

Näinpä siellä yhtäkin ihmeekseni, näin kuinka prameus ja komu voi panna pyörään ihmislasten päät. Voi teitä, voi pauhaavata kylää, voi häilyväistä elämää kumminkin! Tuolta jyrisee vaunut, täältä jyrisee vaunut, ja vaunuissa istuu sen vietäviä viiksinaamaisia narreja, istuu tyttöjä kuin posliinivauvoja, tuoksuttaen kauas ympärillensä sakean hajun kalleista öljyistä ja rasvoista. Mutta katsoppas tuonne! Jesta ja varjele! sieltähän nyt hipsuttelee esiin kultahöyhenissä oikein aika vekama mamsselli tai röökinä mitä hän lie. Kas hänen kaulaansa! Valkea kuin rieskamaito, poski ruttopunainen, ja silmät palaa hänen päässään kuin päiväpaisteessa kaksi roviotulta, koska häntä vastaan käy oikea kekkale mieheksi, hatussa, kiiltomustassa hännystakissa, ja tirkist... - no vie sinun pirkele itseäskin! - Tirkistelee läpi nelikulmaisen lasin, joka välkkyy vekkulin vasemmalla silmällä. Mutta kas nyt... - no sinun seitsemän seppää! - nytpä keksautetaan kummaltakin puolelta, ja kas kun naara nyt oikein rypistää suunsa mansikkasuuksi ja livertelee kuin pääskynen päiväisellä katolla, ja teikari hänen edessänsä viskelee kättänsä ja häntäänsä, heilauttelee hattuansa ja raappaisee jalallansa että kivikatu kipenöitsee, kas sepä vasta leikkiä oli. Voi, te harakat itsiänne! aattelin minä, poikanalliainen, seistessäni kadun kulmalla, rykelmä tuoreita härjänvuotia olalla, ja suu mareissa katsellen tuota teerenpeliä.

TUOMAS Herrat ovat narreja.

TIMO Ja lapsekkaita kuin piimänaamaiset kakarat. Niinpä syövätkin, ryysyt rinnoilla, ja eivätpä - koira vieköön! - osaa lusikkaansakaan nuolla, koska pöydästä nousevat; sen olen nähnyt omilla silmilläni suureksi ihmeekseni.

SIMEONI Mutta peijata ja nylkeä talonpoikaa, siihen kyllä ovat miehiä.

JUHANI Tosi, että löytyy herrasmaailmassa paljon ämmällistä ja naurettavaa, sen huomasin Turku-retkelläni. Mutta kas kun meitä lähenee oikein rasvojen hajussa ja liehuvissa krooseissa tuollainen liehakoitseva lunttu, niin eipä ilman ettei hemmahtele ihmislapsen sydän. Jaa, jaa, pojat! maailman hekuma houkuttelee vahvasti; sen huomasin Turku-retkelläni.
Ja toisessa kohtaa:
"Tuoppi olutta ja kaksi korttelia viinaa lippariksi on kohtuullinen mitta ja määrä väsyneen miehen kurkkuun ja päähän. Nytpä kannu keikkui ja parta kastui, pojat laulaa laskettelivat ja muorin tyttäret nauraa rikostelivat. Mutta läksinpä iloleikistä pois, läksin pitkin katua käymään. Lauluni remahti, akkunat säpäleiksi sälähti, ja siitäpä liikkeille Tampereen poroporvarit kaikki. Mutta minä, aina lysti-poika, minä viitenä vilkkasin pitkin rantaa, heille potkaisin vasten kuonoa soraa ja santaa. Tulin siitä Poriin, pantiin pärekoriin ja vedettiin pitkin torii; tulin Uuteenkaupunkiin, siellä akkunasta haukuttiin; tulin Turkuun, pistettiin puukko kurkkuun. Tulinpa lopulta Aningaisten kadun haaraan ja siellä kohtasin viisi nokkelata naaraa. Ensimmäinen potkaisi mua jalallansa, toinen sanoi: "anna sen pojan olla alallansa; hän ei ole mikään rakkari eikä mikään pikiprakkari". Mutta kolmas kysyi: "mikä sitä poikaa vaivaa?" ja neljäs sanoi: "häntä pitäis auttaa ajallansa". No lähdetäänpäs käsi kädessä käymään, lausuin minä, mutta viides tuuppasi vihaisesti nyrkillänsä ja ärjähti: "mene Helsinkiin!"
Teoksesta on saatavilla useitakin digitoituja laitoksia ja SKS on julkaisemassa Kiven kirjeistä myös verkossa ilmestyvän digitaalisen kriittisen edition. Aikaisemmin se on jo julkaissut Kiven Nummisuutarit kriittisenä editiona.

Palaa sivulle “Uutisia historiasta: arkisto”