ile kirjoitti:Hei Jaakko,
Kiitos informatiivisesta ja ajatuksia herättävästä artikkelistasi!
Minua jäi vaivaamaan kappaleen 2. kielialueen ja arkeologisen kulttuurin rinnastus. Käsittääkseni arkeologien piirissä suhtaudutaan erittäin epäilevästi siihen, että tietynlainen esinekulttuuri liittyisi automaattisesti etnisyyteen (sis. kielisyyden). Inarin saamelaisten osalta on hiljattain tehty asiasta tutkimustakin (anteeksi, en tähän hätään osaa antaa viitettä), jonka tulokset perustelivat hyvin arkeologien skeptisyyden.
Syytä skeptisyyteen onkin: kielellisen jatkuvuuden arvaaminen arkeologisen jatkuvuuden perusteella on osoittautunut täysin epäluotettavaksi metodiksi. Olen itse käsitellyt asiaa täällä, sivulta 19 alkaen:
http://www.sarks.fi/mt/pdf/2010_1.pdf
ile kirjoitti:
Jaakko Häkkinen kirjoitti:Nuorakeraaminen kulttuuri edusti nimittäin kokonaisuutena aivan vierasta tulokaskulttuuria, joten ei ole käytännössä mahdollista, että kulttuuri olisi voinut levitä tänne ilman tulokaskielen puhujia.
Milloin mielestäsi jokin esinekulttuuri on niin toisenlainen, että sen leviäminen edellyttää sellaista muuttoa, joka väistämättä johtaa kielen muuttumiseen?
Tässä on kyseessä erilainen tilanne: koko nuorakeraaminen kulttuurikuva on täällä niin täysin vieras, syntynyt niin kaukana ja levinnyt niin nopeasti, että sen on täytynyt tulla uuden väestön mukana. On yksinkertaisesti äärimmäisen epätodennäköistä, että kulttuurin kantajat olisivat voineet puhua samaa kieltä kuin Suomen aikaisemmat asukkaat.
Tämä koskee siis erontekoa sama vs. eri kieli.
Toinen asia on sitten se, vaihtuiko kieli ja mihin suuntaan? Se, että kulttuurin kantajat puhuivat eri kieltä, ei vielä kerro mitään siitä, mitä kieltä heidän jälkeläisensä täällä puhuivat. Perinteisesti on ajateltu kampakeraamikkojen kielen päässeen vallalle, mutta tämä on ollut "pakotettu" oletus johtuen siitä, että uralilaisen kielen saapuminen yhdistettiin tyypilliseen kampakeramiikkaan. Miten siis Suomessa voitaisiin puhua uralilaista kieltä, jos voitolle olisi päässyt myöhempi tulokaskieli?
Nyt kun Suomen uralilaistuminen näyttää paljon myöhäisemmältä, ei ole mitään pakkoa vaan voidaan punnita asiaa objektiivisesti. On tunnettua, että kampakeraaminen ja nuorakeraaminen kulttuuri sulautuivat rannikkovyöhykkeellä Kiukaisten kulttuuriksi, mutta pelkästään arkeologisen aineiston perusteella kielenvaihdon suuntaa on vaikea päätellä. Esim. Torsten Edgren on kuitenkin väläytellyt sellaista, että voitaisiin jopa nähdä nuorakeraamisen kulttuurin jääneen "voitolle". Tästä voisi päätellä, että olisi hieman todennäköisempää että sen kielikin olisi päässyt voitolle kuin että sen kieli olisi jäänyt tappiolle.
Ilmeisesti yksimielisyyttä "voittaneesta" kulttuurista ei ole, mutta on joka tapauksessa hyvin mahdollista, että nuorakeraamikkojen kieli oli se joka jäi voitolle.
Vielä kolmas asia on sitten se, mitä kieltä nuorakeraamikot ovat puhuneet. Indoeurooppalaisen kantakielen murteeseen päädytään siksi, että nuorakeraaminen kulttuuri edustaa uskottavinta vaihtoehtoa luoteisindoeurooppalaisten kielihaarojen levittäjäksi. Tähän liittyy tietysti se, mikä on parhaiten perusteltu aika ja paikka kantaindoeuroopalle - se on edelleen Ukrainan arovyöhyke neljännellä vuosituhannella eaa:
http://www.elisanet.fi/alkupera/Problem ... netics.pdf
Nuorakeraaminen kulttuuri ei ole arokulttuurien suora jatkaja, mutta kuten niin usein, niin tässäkin tapauksessa kulttuuripiirteiden leviämistä sieltä on tapahtunut, esim. hautaustavoissa ja esineistössä. Tällainen osajatkuvuus osoittaa, että kielen leviäminen on mahdollista, vaikka sitä ei voidakaan todistaa jatkuvuusperusteluilla. Tämä malli joka tapauksessa selittää parhaiten indoeurooppalaisten kielten leviämisen.
