Historian laiminlyödyt lähteet?
Lähetetty: 27.09.13 08:12
Jukka Kemppinen kirjoitti keskiviikkoisessa blogikirjoituksessaan
Olisikohan osaamisen lisäksi ongelmana n.s. tutkimusekonomia? Tutkimuksissa oikeuspöytäkirjoja käytetään varsin harvoin 1700-luvun puolivälistä eteenpäin. Tuolloin materiaalia alkaa olemaan - eli sen läpikäynti vaatii aikaa. Kemmpisen kommentista päätellen 1900-luvun materiaali olisi paremmin järjestettyä ja helpommin hyödynnettävää?Historiantutkimuksessa vanhoja tuomiokirjoja käytetään ahkerasti. Kumma ettei uusia tuomiokirjoja käytetä. Meidän ja isiemme elämän merkittävät käännekohdat löytyvät joskus hyvinkin huolellisesti kirjattuina alioikeuksien varsinais- ja kiinteistöasiain pöytäkirjoista.
Eteeni ei ole sattunut ensimmäistäkään tutkimusta, jossa näitä dokumentteja olisi käytetty hyväksi järjestelmällisesti. Vaikkapa esikaupungeista ja lähiöistä ja kesähuviloista on tehty tutkimusta. Perusaineisto, kuten hinnat, maksuehdot, vakuudet ja sijainnit sekä mahdolliset kytkennät perintöön tai avioliittoon odottavat käyttäjäänsä.
Tuo aineisto on myös sangen helposti saatavilla.
Tiedän kyllä, mikä tässä kiikastaa. Tuomioistuinaineisto eli talous- ja sosiaalihistorian faktat ja numerot, on laiminlyöty siksi, että tavallinen historian tutkija ei osaa käyttää pöytäkirjoja ja rekistereitä ja toisaalta oikeushistoria, tuo erikoinen oppiaine, on pysynyt aika tarkoin lainsäädännön historiana. Kvantitatiivista tutkimusta ei riita-asioissa ole harrastettu. Rikosasioissa kriminologia ja muutamat muut aineet ovat käyttäneet kauan tilastoja, jotka ovat erinomaisia, mutta niukalti tuomioistuinaineistoa.