jsn kirjoitti:Ilmeisesti kaikille ei ole vieläkään selvinnyt se mikä oli Suomen kommunistisen puolueen ja kommunistien toiminnan luonne 1920-ja 30-luvuilla. Kyse ei ollut mistään itsenäisestä puolueesta tai eurokommunisteista, vaan Neuvostoliiton politiikan instrumenteista. Oliko esimerkiksi Kominternin eli Stalinin 1930-luvulla kaikkialla ajama kansanrintama-strategia sitten tällaista yhteiskuntaan integrointia? Tätä ajettiin kahteen otteeseen, ensin 1920-luvulla, ja sitten aktiivisesta parlamentaarisesta toiminnasta käskettiin luopumaan, mikä luonnollisesti helpotti kommunistilakien toimeenpanemista. Sama vaikutti Saksassa, missä Stalin helpotti natsien valtaannousua.
Komintern julisti tuon **kansanrintamaopin** ilmeisestikin 1935 ?
Espanjassa syntyi 1935 Frente Popular- kansanrintama ja sisällissota / kansalaissota, johon osallistui suomalaisiakin kansainvälisissä prikaateissa. Neuvostoliitto, Saksa ja Italia osallistuivat sotaan ja lähettivät aseita sotiville osapuolille. Joten eiköhän kansanrintama-aate ollut Suomessakin hyvinkin tunnettu?
Ranskan Front Populaire -kansanrintama syntyi hieman myöhemmin, vuonna 1936 ?
Kominternin Kansanrintamaidea
lienee levinnyt Maurice Thorezin komm.puolueen ja L´Humanité -lehdenkin välityksellä. Thorez loikkasi 1940 Moskovaan turvaan, mutta Vichyn Ranskan hallitus
asetti Kansanrintamapääministerit Léon Blumin ja E. Daladierin syytteeseen, samoin mm. kenraali Gamelin, maavoimien komentaja ja Ranskan ilmavoimien komentajan vuoden 1940 nopeasta tappiosta Saksalle. Oikeudenkäynti pidettiin Riomissa.
Kominternin kansanrintamaidea
lienee tullut Espanjan ja Ranskankin kautta aikanaan yleiseen ja laajaan tietoisuuteen?
Suomessakin, tosin kansanrintama SKDL, muodostettiin vasta syksyllä 1944 ja
Mauno Pekkalan kansanrintamahallitus istui 1946 - 1948.
Vanhempi veli Eino Pekkalakin oli sosiaaliministerinä, 1930 hän oli tehnyt toisenlaisen valinnan kuin mm. Mauritz Rosenberg, joka oli 1939 Terijoen hallituksen ministerinä.
Veikko Palvo