Minua kiinnostaisi edelleen kovasti avain tähän kysymykseen:
Jep, tämäkin aihe pitää nostaa tapetille koska kommenttien perusteella kaikille ei ole tämä asia ihan selviö. Eikä se kovin selviö olekaan ymmärtää. niin ja kiitos tietenkin tuosta linkistä, koska ennen en ole tuota huomannutkaan, että kivikirkot on aseteltu kartalle. Värit edustavat ilmeisemmin ajallisia määrityksiä.
Valitettavasti tämä 33-homma ei ole ihan noin yksinkertainen. Jos sen pohjana on toiminut ns. pyhät paikat, niin tietenkään järjestelmä ei voi olla sidottu pelkkiin kivikirkkoihin. On noita puukappeleitakin tehty päälle, niistä osan päälle tehty uudetkin kirkot (sivuun tai päälle), tai ne ovat kadonneet. Osaa ei ole kirkkokunnat vallanneet ensinkään vaan ne saattavat olla vielä pakanallisessa asussaan, tai nykypäivänä niissä ei ole enää mitään merkittävää nykyasutuksen sen vallattua.On siis hyvin kompleksinen ja vivahteikas asia tutkia näitä.
mutta nekin linkittyvät kuppikiviin. Siellä missä on paljon kuppikiviä, on olemattomasti 33-mittoja ja päinvastoin – joitakin marginaalisia poikkeuksia lukuunottamatta. ja tiettyä liukumaa näiden kahden välillä on ns. raja-alueella.
mutta 33-mittoja pitää katsella maakunnittain. Ehdottomasti tihein verkosto on satakunta ja pohjoinen varsinais-suomi ja nykyinen pirkanmaa eli käytännössä muinaisen satakunnan alue. kantahämeessä 33-mittoja on sen verran, tosin harventuneesti, että näkee sen olleen sulatusuuni johon on työntynyt pohjoisesta 33-kulttuuri ja idästä kuppikivikulttuuri – tuskin kuitenkaan samaan aikaan. Suur-hollolasta 33-mittaa on ihan turha hakea oikeastaan ensimmäistäkään, ei nykyisistä ja muinaisista kirkonpaikoista. Mikä onkin mielenkiiintoista koska satakunnassa 33-mittojen kate on n. 99% kun taas suur-hollolassa likemmäs 0%. Niitä on myöskin suhteellisen turha etsiä uudeltamaalta, poislukien aluetta joka muodostaa ns. hämeen meritien (eli kirkonvälit kirkkonummi-vihti-lohja-hämeenlinna suorana linjana).
väärinkäsitysten oikomiseksi kerrottakoon että systeemi ei toimi niin, että kirkoja olisi vain ja ainoastaan tämän etäisyyden päässä. Sehän muodostaisi tarkan geometrisen järjestelmän, jossa kirkot voisivat olla vain 33.3 km, 66,6km, 99,9 km välein jne. Jokainen tietää että näin ei ole. Sen sijaan oikeampi määre on, että lähes kaikista satakunnan alueen kirkonpaikoista – nykyisistä tai muinaisista – on ainakin yksi 33.3 km etäisyys johonkin toiseen kirkonpaikkaan – usein enemmänkin.
Tosin on sanottava että tietynlainen hunajakennomainen kokonaisuus on nähtävissä, ja se muodostuu alueista kokemäki-eurajoki-honkilahti-koski TL jotka ovat keskuspaikkoja ja joista lähtee 33.3 km mittaisia säteitä lähes joka suuntaan. Meni aikaa ennen kuin sain sen kuorittua esiin, koska näyttää siltä että kun satakunnan alue on vanhin tällä saralla, siinä on kolmekin systeemiä päällekkäin.
Siinä missä kuppikartta-teorian mukaan kantahämäläisten viljelyt ovat klaanipohjaisia ja selvää pienvilejlyä siellä täällä, on pinta-alan määrittäminen satakunnassa ollut keskusvoittoista sektori-ajattelua. Sen takia ne eivät juurikaan kohtaa – sillä ne edustavat kumpikin erilaista ajattelutapaa maankäytön suhteen.
Miten vanha tämä 33-systeemi sitten on? Onko se keskiaikaisten kirkkoisien harrastamaa pyhää geometriaa jota piiloteltiin rahvaalta erinäisiin sakraalirakennelmiin? Mahdollisesti. Itseni tekisi mieli ehdottaa, niiden maantieteellisen sijainnin perusteella, että ne saattavat periytyä jo pronssikauden kulta-ajoilta 1000 eaa, jota käytettiin vielä rautakaudella, ja jonka kirkkolaitos valtasi keskiajalla, mutta se on tietenkin hypoteesi.