Jukkis,
on käynyt hyvin selväksi, ettet pysty vastaamaan kritiikkiin: hypoteesisi on uskon asia, ja sinä olet päättänyt uskoa siihen. Onnea valitsemallasi tiellä. Sellainen vihje vielä, että tieteessä ei voi ignorata kritiikkiä vaikka kuinka harmittaisi kritisoijan kärkäs sävy.
Vetehinen kirjoitti:Pyrit Jaakko aika härkäpäisesti selittämään peltojen olleen mahdottomia Itä-Suomessa.
Historia ei mene moisella touhulla yhtään eteenpäin. Eihän mahdottomaksi kuviteltua tutki. Onneksi on joukko muita, joille pelto ei ole mahdoton Itä-Suomessa ja he näyttävät löytävänkin peltoja (viittaan Orijärven peltoon). Oletetaan, että Itä-Suomessa on joukko rautakautisia peltoja, jotka odottavat löytäjäänsä, joka uskoo niitä löytyvän. Se joka ei usko, ei edes etsi.
Arvon Vetehinen, minä en pidä mitään mahdottomana.
Minä otan tutkimustulokset sellaisina kuin ne ovat ja pyrin selittämään niitä.
1. Tulos: Itä-Suomessa ei ole ikivanhoja peltoja, varhaisimmatkin näyttävät olevan toiselta vuosituhannelta.
2. Selitys: Itä-Suomessa olosuhteet eivät ole suosineet peltoviljelyä, vaan kaskiviljely on ollut toimivampi ratkaisu.
Minä hyväksyn minkä tahansa tieteellisen tuloksen, mutta minun ei tarvitse hyväksyä perusteetonta spekulointia. Palataan asiaan alempana Itä-Suomesta löytyneen muinaispellon kohdalla.
Vetehinen kirjoitti:Virkkeeseen sisältyy oletus, että on olemassa "länsieurooppalainen" peltoviljelyalue. Vastaavasti on kai oltava "itäeurooppalainen" peltoviljelyalue. Mitähän Orrman niillä meinaa?
Ei suinkaan. Länsieurooppalaisen peltoviljelyalueen vastakohtahan voi olla itä/koilliseurooppalainen kaskiviljelyalue. Ja tässä tapauksessa Orrman viittaa juuri tähän vastakohtaisuuteen, mikä selviäisi sinullekin lukemalla hänen kirjoituksiaan tai edes minun lainaamani pätkät.
Vetehinen kirjoitti:"Rautakaudelta tunnetut muinaispellot on tehty hieta- tai hiesuvaltaisille maille, usein muinaisia rantakerrostumia hyödyntäen (esim. Vikkula & Seppälä & Lempiäinen 1994; Mikkola 2005)."
Hieta ja hiesu eivät ole savea. Toitotuksesi, että pelto edellyttää savimaata ei saa tukea tutkijoilta. Olet yksi huutava ääni korvessa tässä asiassa.
Kyse on pelkästään sinun tietämättömyydestäsi.
1. Savi ei esiinny puhtaana; esim. aitosavessakin on jopa 40 % muita maalajeja kuin savea, pääosin hiesua ja jonkin verran jopa hietaa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Maalaji#Savimaat
2. Orrman kirjoittaa: "Rannikoilla asutus sijoittui hyvin selvästi niille alueille, jotka ovat Litorinameren ylintä rantaviivaa alemmilla korkeustasoilla. Näillä alueilla hienojakoiset maalajit muokkauskerroksessa koostuvat pääasiassa postglasiaalisista litorinasavista. Ylä-Satakunnan – Etelä-Hämeen asutuskeskuksessa asutus puolestaan rajoittui niille alueille, joissa hiesu- ja hietasavet ovat yleisiä muokkauskerroksessa."
3. Orrmanin "Hiesu- ja hietasavet" = Seppälän "hieta- tai hiesuvaltaiset maat" = kevyet savimaat = saveksen osuus on noin tai alle puolet (ks. linkki edellä).
Ymmärrätkö? Ei Orrmanin sanoman ja Seppälän sanoman välillä ole mitään ristiriitaa: savimaa on yleiskäsite, joka
ei suinkaan merkitse, että 100 % siitä olisi yhtä ja samaa maalajia eli savea.
Yritä painaa tämä asia nyt kerralla muistiisi, ettet enää jatkossa kuvittelisi tietämättömyyttä tietämiseksi.
Tästä Seppälän virkkeestä heti seuraavasta kappaleesta olisit voinut päätellä, että hieta- ja hiesumaat kuuluvat nimenomaan keveiden savimaiden ryhmään:
"Aurojen rautaterien käyttöönotolla on ollut suuri merkitys maatalouden tehostumisessa, koska niiden avulla on ollut mahdollista muokata myös hieta- ja hiesumaita ravinteikkaampia
raskaita savimaita."
Vetehinen kirjoitti:Linkki osoittaa, että 1200-luvulla oli pelto, mutta tuskin juuri tuo pelto oli Itä-Suomen ensimmäinen pelto. Varsin yllättävää, että juuri ensimmäinen pelto olisi tuo löydetty pelto ja toivottavasti moni ei ala kuvittelemaan, että juuri tuo pelto oli varhaisin.
Ymmärrät varmaan, ettei tieteessä voida perustaa mitään spekulaatioille vaan pelkästään tuloksille. Mistään päin maailmaa ei ole löydetty 6000 vuotta vanhempaa pyörää, mutta sinun logiikallasi vanhinta keksittyä pyörää ei ole edes löydetty, joten pyörän keksiminen ja samalla kantaindoeurooppalaisten leviäminen voisi olla vaikka miten varhainen ilmiö. Ei tieteessä voida perustaa spekulaatioihin ja jossitteluun.
Vetehinen kirjoitti:Et vain tiedä sitten, koska kyllä kai Orijärvi on sijoitettava Itä-Suomeen ja siellä ajoitettu pelko ensimmäiselle vuosituhannelle.
Olet oikeassa, Orijärven Kihlinpeltoa on näköjään nimitetty Itä-Suomen vanhimmaksi pelloksi, ja siitä saadut vanhimmat ajoitukset viittaavat viikinkiajan alun tienoille (vuoden 800 jKr. ympäristöön). Yksi ohranjyvä on 600-luvultakin:
http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsov ... unnus=7380
http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsov ... nta_id=491
Mielenkiintoista kyllä, tämän muinaispellon sijainti Mikkelin eteläosassa vahvistaa peltojen ja savimaiden yhteyden: nimittäin Itä-Suomen sisämaan ainoa saviesiintymä osuu juuri Mikkelin kohdalle! Karttaa en valitettavasti netistä onnistu löytämään, joten joudut katsomaan tietosanakirjoista. Esimerkiksi Facta-tietosanakirjan 9. osan sivulla 162 on kartta Suomen kivennäismaalaajeista.
Itä-Suomen vanhin muinaispeltoryhmä osuu juuri Itä-Suomen sisämaan ainoalle pienelle savimaa-alueelle. Tämä vahvistaa peltoviljelyn ja savimaiden välisen yhteyden ja tekee väitteet laajemmin Itä-Suomea koskevasta varhaisesta peltoviljelystä entistäkin perusteettomammiksi.
Vetehinen kirjoitti:Muitakin selityksiä kai on ja ne ovat luultavasti luontevampia. Savolaisia asui Pähkinäsaaren rajan toisella puolella ja ehkäpä heitä ei Ruotsi verottanut. Kun kuitenkin Orrman on rekonstruoinut (ilmeisesti jollain menetelmällä arvioinut) verotalon määrän Savossa 600:ksi niin ne voivat olla peltoviljelytaloja Ruotsin puolella Pähkinäsaaren rajaa.
Ruotsi nimenomaan verotti savolaisia, jotka levittäytyivät rajan koillispuolelle – vain sillä tavoinhan Ruotsi sai alueen sittemmin osaksi omaa valtakuntaansa. Eihän Ruotsi olisi antanut asukkaitaan Novgorodin alamaisiksi, koska eihän Ruotsi olisi mitenkään hyötynyt siitä.
Koko asutuksen levittämisen pointti oli saada rajantakaiset alueet osaksi Ruotsia ja Ruotsin veronalaisiksi.
Vetehinen kirjoitti:Kirjoitat että huuhtakaski vaatii paljon tilaa. Mieluimmin toisinpäin. Huuhtakaski vaati vähemmän tilaa kuin lehtokaski, koska huuhtakasken tuotto oli suurempi. Samaan tuottoon kuin kaskessa tarvittiin huuhtakaskessa ilmeisesti pienempi pinta-ala.
Vertasinkin kaskiviljelyä peltoviljelyyn.
Vetehinen kirjoitti:Ei tuollainen tulkinta saa tukea tutkimuksista. Rautainen vannas on Suomessa Helsingin yliopiston sivujen mukaan viikinkiaikainen. Siis paljon ennen ruotsalaisasutusta.
Olennaista onkin, että rautavantaan koko kasvoi:
"Lounais-Suomessa on käytetty auran kyntävässä osassa tammea, mutta todellinen läpimurto tapahtui vasta, kun kärki sai rautavahvikkeen, vantaan. Meille tämä uutuus näyttää levinneen vasta viikinkiajalla. Toisen kristillisen vuosituhannen vaihteessa vantaan koko kasvoi kymmenestä senttimetristä kaksin- tai kolminkertaiseksi, jolloin maanmuokkaus tehostui entisestään."
http://www.helsinki.fi/kansatiede/histm ... n.htm#aura
Tämä mahdollisti raskaiden savimaiden kyntämisen, ja sen ansiosta ruotsalaiset pystyivät asettumaan Uudellemaalle viljelemään raskaita savimaita. Toki myös suomalaiset omaksuivat uuden tekniikan ja levisivät Uudenmaan länsiosiin.
Vetehinen kirjoitti:Raskaat savimaat ovat edelleen mysteeri. Mitä maaperää ne oikein ovat? Saatko tietosi "länsimaisesta peltoviljelyalueesta" ja ruotsalaisasutuksesta suomenmaalaiselta Eljas Orrmanilta?
Eivät ne ole mysteeri; jopa linkittämäsi Seppälä kirjoittaa raskaista savimaista, ks. edellä.
– Raskaat savimaat = maa-aineksista savi hallitseva, hiesu ja hieta vähemmistönä
– Keveät savimaat = maa-aineksista savi vähemmistönä, hiesu ja hieta hallitsevina
Vetehinen kirjoitti:Voi olla, että olet sekoittanut rautavannasauran (tai koukun, jonka puinen vannas on korvattu rautaisella) kehäauraan, joka oli maanmuokkausta helpottava uusi auramuoto, mutta sen leviäminen ei osu ruotsalaisasutuksen saapumiseen vaan on myöhäisempi. Kehäaura levisi Ruotsista Länsi-Suomeen 1400-luvulla eli ruotsalaisasutuksen jälkeen ja kesti sen leviäminen Ruotsissakin 1500-luvulle asti.
Sinun ei kannata kuvitella minun sekoittaneen mitään; tiedosta mieluummin, että oma tietämyksesi on vähäinen ja puutteellinen. Niin tässäkin tapauksessa.