Agricolan uutis- ja keskustelufoorumit

http://yliopisto-lehti.helsinki.fi/?article=7447

http://www.hs.fi/tiede/Tutkimus+Pelot+s ... 5958970393

Historia ei siis näytä olevan kokonaan mennyttä. Onhan toki aina ymmärretty, että tieto ja kokemus menneestä sekä perinteet, puhumattakaan aikaisemmin luoduista henkisistä, organisatorisista ja ympäristöllisistä rakenteista, vaikuttavat nykypäivänkin elämään sitä rikastaen, mutta samalla rajoittaen.

Epigenetiikka laajentaa tuota piiriä lisää. Eikähän sitä tiedä, mitkä muunlaisetkin mekanismit saattavat välittää mennyttä nykyisyyteen ja tulevaisuuteen Historiatieteessäkin asia on syytä ottaa huomioon ja miettiä epigenetiikan yhteyksiä ja merkitystä historian kannalta. Miten lienee nyt?

Ilmiö on mielenkiintoinen, näyttäen vähentäen ns. "vapaan tahdon" merkitystä. Jos pelot voivat periytyä "puolibiologisesti", mikseivät myös asenteet, ennakkoluulot, itsekeskeisyys, vallanhimo, ksenofobia (= pelko sekin) jne.? Ovatko kaikki historian toimijat vain vanhempiensa ja isovanhempiensa rajoittuneisuuksien uhreja, vailla mahdollisuutta valita?

En tosin tiedä, miten tämä vaikuttaisi konkreettisesti historiantutkimukseen.

Jaakko Häkkinen kirjoitti:Ilmiö on mielenkiintoinen, näyttäen vähentäen ns. "vapaan tahdon" merkitystä. Jos pelot voivat periytyä "puolibiologisesti", mikseivät myös asenteet, ennakkoluulot, itsekeskeisyys, vallanhimo, ksenofobia (= pelko sekin) jne.? Ovatko kaikki historian toimijat vain vanhempiensa ja isovanhempiensa rajoittuneisuuksien uhreja, vailla mahdollisuutta valita?

En tosin tiedä, miten tämä vaikuttaisi konkreettisesti historiantutkimukseen.

Vaikutusten laajuus ja voimakkuus kai riippuu geenistömme rakenteesta, esimerkiksi siitä, kuinka moni geeni johonkin tiettyyn asiaan vaikuttaa. En ole paneutunut asiaan lähemmin, joten en ole selvillä siitäkään, vaihteleeko kaikkien geenien aktiivisuus.

Historialliselta kannalta ajattelen, että eri aikojen ilmiöihin voi löytää selityksiä edeltävien aikojen olosuhteista ja tapahtumista. Havaittuja säännönmukaisuuksia voidaan soveltaa yhtä hyvin mihin aikakauteen tahansa. Uumajan tutkimushan esimerkiksi viittaa siihen, että ihmisten terveydentila voi jossakin määrin olla seurausta edeltävien sukupolvien ravintotilanteesta.