Vetehinen
Posts: 2704
Joined: 18.06.07 23:35

Re: Lukion uusi tuntijako tuhoamassa yleissivistävän lukion: historian opiskelusta vapaaehtoista?

20.01.14 14:36

jsn wrote:
Vetehinen wrote:Joukko-opista on luovuttu vuosia sitten. Jotenkin noin sen kirjoitin. Senkin pystyy halutessaan tajuamaan päin vastoin näköjään.
Taisitkin sitten muuttaa mieltäsi.
En muuttanut. "Matematiikassa on opetettu joukko-oppia, josta on vuosia sitten luovuttu." Lukee edellisissä viesteissä. Ilmeisesti tuo pystyy tajuamaan väärin jankutukseen asti.
jsn wrote:Ehkä parin vuoden verran 1970-luvun alussa kaikki ala-astelaiset opettelivat joukko-oppia.
Muistaakseni joukko-oppia alettiin opettaa 1976 eikä 70-luvun alussa ja lopetettiin 1983 tai 1984, joten kyse ei ollut parista vuodestakaan. Helsingissä peruskoulu alkoi 1978.

Vuonna 1976 koulun aloittanut kirjoitti ylioppilaaksi 1988 ja vuonna 1984 aloittanut olisi ylioppilas 1996. Vuosien 1988-1996 ylioppilailla oli joukko-oppitausta.
jsn wrote:Sillä ei siis koskaan ollut sellaista merkitystä matematiikan lukio- ja yliopisto-opintojen kannalta kuin väitit.
Arvelin joukko-opin olleen syy yuccan esittämään kommenttiin.
yucca wrote:Silloin kun minä aloitin matematiikan opinnot yliopistossa, kuulin, että ensimmäisellä luennolla (matematiikkaa pääaineena lukeville) oli sanottu: ”Unohtakaa kaikki, mitä olette koulussa oppineet matematiikasta.”
Joukko-oppia vastaan esitettiin paljon kritiikkiä.

Mikä muu syy kuin joukko-oppi voisi olla syy kommenttiin, että pitäisi unohtaa mitä on koulussa oppinut?

jsn
Posts: 2059
Joined: 08.02.09 19:24

Re: Lukion uusi tuntijako tuhoamassa yleissivistävän lukion: historian opiskelusta vapaaehtoista?

20.01.14 15:59

Aiheesta on tehty Tampereen yliopistossa gradu:

Seppä, Eero, Joukko-opin rooli suomalaisessa koulumatematiikassa. Informaatiotieteiden yksikkö. Matematiikka. Tammikuu 2013.

http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/1 ... sequence=1

Joukko-opin käytön perustana oli juuri opetussisällön ymmärtämisen parantaminen ja parempi matematiikan sisäistäminen, kun ns. uutta matematiikkaa kehiteltiin. Vanhempien ja johtavien matemaatikkojen kritiikki joukko-oppia kohtaan oli kuitenkin kovaa. Sitä pidettiin liian vaikeana koulu-opetusta varten, myöskään opettajat eivät olleet siihen kovin perehtyneitä. Vanhemmat valittivat kun eivät osanneet neuvoa lapsiaan. s. 21.

Vuosina 1975-76 määriteltiin kouluhallituksessa peruskoulun matematiikan perusoppiaines. Nyt palattiin jo selkeästi takaisin peruslaskutoimituksiin. Joukko-oppia siis vähennettiin tuolloin oleellisesti aiemmasta. s. 22. Keskeistä oli se suunnaton kiire, jolla asia oli ajettu läpi peruskoulu-uudistuksen alkuvaiheessa. s. 37.

- Kyse on siis hieman samanlaisesta kokeilusta kuin se kuuluisa Pirkkalan moniste marxilaisesta historianopetuksesta, joka todellakin jäi suuresta maineestaan huolimatta hyvin lyhytaikaiseksi marginaali-ilmiöksi. Siinä oli paljon mukana poliittisia arvovaltakysymyksiä.

Aloitin itse peruskoulun 1970-luvun lopulla. Joukko-oppia oli ensimmäisellä luokalla ja sen jälkeen siitä ei enää puhuttu, ainakaan erillisenä osionaan. Olettaisin tämän perustuneen täysin opetushallituksen vuoden 1976 opetussuunnitelmaan. Kertotaulua ja jakolaskua tai murtolukuja harjoiteltiin kyllä ala-asteella sitäkin enemmän. Ensimmäisellä luokallakin oli enimmäkseen yhteen - ja vähennyslaskua, kun aivan aluksi oli aloitettu joukko-opilla.

Jo vuonna 1982 joukko-oppi karsittiin minimiin peruskoulun opetusohjelmasta. Tietysti on helppo sanoa, etten ole pätevä asiaa arvioimaan, koska en ole matematiikkaa sittemmin opiskellut. Vaatisi ehkä tieteellistä tutkimusta että voisi väittää joukko-opilla olleen ns. ratkaisevaa merkitystä yhden sukupolven opiskelulle.
Sepän gradussa s. 22 todetaan, että jopa joukko-opin peruskäsitteiden sisäistäminen tai ymmärtäminen todettiin vähäiseksi. - Miten tämä voisi olla perustavanlaatuinen ”joukko-oppitausta” kenenkään ensimmäisen sukupolven peruskoululaisten myöhemmille matematiikan tai muillekaan opinnoille? Tuskin edes niille jotka opettelivat sitä pitempään 1970-luvun alussa.

Kiinnostavaa on, että Seppä toteaa joukko-opilla olevan annettavaa nykypäivän matematiikan opetuksessa. Sillä on ehdottomasti vahva tieteellinen perusta. Mutta eiköhän se perinteinen matematiikka vienyt voiton uudesta matematiikasta jo hyvin varhain.

Toinen asia on, olisiko suomalaisten matematiikan osaamisesta sitten tullut parempaa ilman joukko-oppikokeilua.

yucca
Posts: 129
Joined: 01.12.12 19:56
Location: Espoo
Contact: Website

Re: Lukion uusi tuntijako tuhoamassa yleissivistävän lukion: historian opiskelusta vapaaehtoista?

22.01.14 23:42

Vetehinen wrote:Uusi tuntijakoehdotus ei tietääkseni kiellä historian opetusta lukiossa vaan ehdottaa pakollisuudesta luopumista. Jotkut tuntuvat valinnaisuuden/vapaaehtoisuuden merkitsevän oppiaineen täydellistä häviämistä, mutta ei kai siinä niin käy.
Vaikuttaa kuitenkin jokseenkin ilmeiseltä, että historian opiskelu lukiossa vähenee olennaisesti. Lukion luonteesta seuraa suoraan, että historiaa opiskelisivat vain ne, jotka uskovat saavansa historian kokeesta hyvät pisteet riittävän helposti.
Erja Yläjärvi (historioijan linkkaus) kirjoitti "Paljon tärkeämpää on opiskella historiaa, jotta voisimme ymmärtää heitä, jotka maailmalla nyt kokevat asioita, joita me suomalaisetkin olemme joskus kokeneet."
Erikoinen ajatus, jossa oletetaan, että historia opettaisi ymmärtämään menneiden polvien suomalaisten ajatusmaailmaa ja että siitä olisi hyötyä ymmärrettäessä nykyisiä ja tulevia maailman ilmiöitä. Ja mitähän merkitystä tällä oletetulla ymmärrtyksellä olisi? Käytännän hyötyä markkinoinnin, kaupan ja matkailun kannalta olisi vieraiden kulttuurien ymmärtäminen ”sisältäpäin” eikä suinkaan peilaamalla niitä jotain Suomen 1600-luvun historiaa tms. vasten. Vieraan kulttuurin ymmärtäminen voi vaatia sen historian tuntemusta, mutta sitä opiskellaan sitten kun tulee tarve. Ja siinäkin on olennaista sen tunteminen, miten vieras kansa itse kokee oman historiansa, ei se, mitä siinä on todellisuudessa tapahtunut.
En ole samaa mieltä. Minusta paljon tärkeämpää on, että voisimme ymmärtää meitä itseämme.
Ymmärryksen tarpeesta on helppo puhua, mutta ymmärrys ei ole ainetta, jota voisi kaataa ihmisen mieleen, eikä myöskään jokin älylllinen oivallus, joka koetaan, kun mieleen on kaadettu historiatietoa ja sitä on hämmennetty näennäisellä keskustelulla (jota sitäkään ei taideta kouluissa oikeasti harjoittaa).
Miksi Suomi ja suomalaiset ovat sellaisia kuin kuin ovat. Mieliaiheeni on kielipolitiikka. Miksi Suomi segregoi? Miksi rkp on aina hallituksessa? Niille on mielestäni historialliset syyt, mitä monet eivät tajua. Itse asiassa monet pelkäävät ajatella koko asiaa ja pelkokin voi olla historiasta kumpuavaa.
Monet asiat johtuvat historiasta. Tämä ei merkitse, että pitäisi opiskella historiaa niiden ymmärtämiseksi. Ruotsin kielen asema Suomessa on yhteiskunnallinen poliittinen kysymys. Jos vaaditaan historian opiskelemista ruotsin kielen aseman ymmärtämiseksi, tuetaan tosiasiallisesti ajatusta, jonka mukaan ruotsin asema on säilytettävä, koska se on historillinen.

Ruotsin kielen ylivahva asema on poliittinen realiteetti, joka vähitellen väistyy. Joku ehkä uskoo, että pakkohistorialla sitä voidaan pönkittää, mutta tämä ajatus on paitsi moraaliton myös epärealistinen.

Aina, kun jotain vaaditaan yleissivistyksen nimissä, on syytä kysyä: mikä on se agenda, jota hän on ajamassa yleissivistyksen nimellä?

Vetehinen
Posts: 2704
Joined: 18.06.07 23:35

Re: Lukion uusi tuntijako tuhoamassa yleissivistävän lukion: historian opiskelusta vapaaehtoista?

23.01.14 00:20

yucca wrote: Jos vaaditaan historian opiskelemista ruotsin kielen aseman ymmärtämiseksi, tuetaan tosiasiallisesti ajatusta, jonka mukaan ruotsin asema on säilytettävä, koska se on historillinen.
Niinkö?

Ei oikein avaudu, että opiskeltaessa historian aihetta niin opiskelu tukee ko aiheen säilyttämistä. Miksi opiskelu tukisi?

Tapio Onnela
Posts: 4821
Joined: 13.09.05 12:40
Contact: Website

Re: Lukion uusi tuntijako tuhoamassa yleissivistävän lukion: historian opiskelusta vapaaehtoista?

06.02.14 16:07

yucca wrote:Sellaista, mitä pitäisi vaatia jokaiselta täysi-ikäiseltä ja täysivaltaiselta kansalaiselta, koulu taas enimmäkseen ei opeta. Siihen ei kuulu historiaa, mutta kylläkin yhteiskuntatietoa
Tähän nimimerkki yuccan heittämään täkyyn historian ja yleissivistyksen tarpeettomuudesta on aika vähän tartuttu. Ehkä monet ajattelevat kuten Markku Jokisipilä joka kirjoitti Ville Laamasen väitöstilaisuutta kuvanneessa kolumnissaan:
Loistava historian oppitunti (TS, 5.2.2014)
Markku Jokisipilä wrote:Hienostunut tilaisuus oli upeaa mainosta historialle ja tieteelliselle keskustelulle. Sekä opponentti että respondentti edustavat sitä koulukuntaa, jolle menneisyyden tunteminen on sivistyksellinen itseisarvo, jonka tarpeellisuutta pitää perustella vain typeryksille.

yucca wrote:Historia on menneisyyttä koskeva illuusio, jolla saattaa olla kosketuskohtia siihen, mitä on joskus tapahtunut, mutta tällä on suhteellisen vähän tekemistä historian sosiaalisten funktioiden kanssa. Historia ylläpitää tietynlaisia näkemyksiä yhteiskunnasta, ihmisestä, kulttuurista, kansakunnasta jne.
Olen samaa mieltä ainakin osittai siitä, että historian tosiaankin voisi määritellä illuusioksi, mutta tuo illuusio ei ole mikään pysyvä ja muuttumaton kokonaisuus vaan se muokkautuu sen mukaan miten lähdeaineistoa tutkitaan ja tulkitaan aina uudestaan. Tuon tutkimuksen tulokset puolestaan sitten arvottuvat tiedeyhteisössä, jossa punnitaan tulkintojen arvokkuus historiatieteellisestä näkökulmasta.

Historia ei kuitenkaan pidä yllä mitään näkemyksiä yhteiskunnasta vaan ihmiset pitävät ja voivat käyttää sitä kyllä moneen tarkoitukseen. Mitä huonommin ja vähemmän yleisesti tiedetään menneisyydestä ja mitä värittyneempää ja propagandistisempaa se on, sen helpompi ihmisiä on manipuloida uskonnollisten ääriliikkeiden, nationalistisen hurmoksen tai vaikkapa kielipoliittisten etujen taakse. (uusiakin esimerkkejä on vaikkapa nykypäivän Venäjältä tai viimeisten Balkanin sotien ajoilta) Ja mikäli joku saa haltuunsa tuon propagandakoneiston kuten 1930-luvun diktatuureissa, joihin itsekin viittasit, sen helpompi massoja on hallita. Mielestäni monipuolinen yleissivistys on olennainen ja tärkeä osa vapaata länsimaista kulttuuriamme, enkä näe syytä miksi sitä pitäisi meillä kouluopetuksessa lähteä heikentämään.
yucca wrote:Sen sijaan historiassa enimmäkseen luodaan ja vahvistetaan harhoja. Varmaan joillakin opettajilla on myös kriittistä otetta, jossa tarkastellaan historiaa illuusiona, mutta opetussuunnitelmiin sellainen ei kuulu,
Niinkö? Käsityksesi historian kouluopetuksesta on aika synkkä, minulla on toinen käsitys asiasta ja kyllähän tuolla opetussuunnitelmassakin todetaan opetuksen tavoitteista, että opiskelija:
• osaa hankkia menneisyyttä koskevaa tietoa ja arvioida sitä kriittisesti sekä ymmärtää sen monitulkintaisuuden, suhteellisuuden ja syy-yhteyksien monisäikeisyyden
• osaa arvioida menneisyyden ihmisen toimintaa ja historiallisia ilmiöitä kunkin ajan omista lähtökohdista sekä nykyajan näkökulmasta
Todellisuus ei taida vastata käsitystäsi nykyisestä historianopetuksesta eikä sen tavoitteista.

Käsitys yleissivistyksen tarpeettomuudesta on mielestäni paitsi tuhoisaa tulevaisuuden työvoiman kouluttamisen näkökulmasta myös vaarallista yhteiskunnallisten olojen vapauden ja vakauden näkökulmasta. Halutaanko tosiaankin, että seuraisimme yleissivistyksen halveksunnassa vaikkapa arabikulttuurien tietä, josta Hans Magnus Enzensberger kirjoitti mainion esseen, Kauhunkylväjät, ja jossa pohditaan aiemmin niin kukoistaneen arabikulttuurin sivistyksellistä ja tiedollista rappiota. Hän toteaa siinä muun muassa näin:
Arabimaissa julkaistujen kirjojen osuus on 0,8% koko maailman tuotannosta. Kalifi Al Mamumin (818-833) ajoista nykypäiviin, eli 1200 vuoden aikana arabimaissa ilmestyneiden käännösten lukumäärä vastaa Espanjassa yhden vuoden aikana julkaistun käännöskirjallisuuden määrää.

jsn
Posts: 2059
Joined: 08.02.09 19:24

Re: Lukion uusi tuntijako tuhoamassa yleissivistävän lukion: historian opiskelusta vapaaehtoista?

06.02.14 17:24

Tapio Onnela wrote: yucca kirjoitti:Sellaista, mitä pitäisi vaatia jokaiselta täysi-ikäiseltä ja täysivaltaiselta kansalaiselta, koulu taas enimmäkseen ei opeta. Siihen ei kuulu historiaa, mutta kylläkin yhteiskuntatietoa

Tähän nimimerkki yuccan heittämään täkyyn historian ja yleissivistyksen tarpeettomuudesta on aika vähän tartuttu.
Vaikea siihen on tarttua, koska "yhteiskuntatietokin" voidaan aivan yhtä hyvin osoittaa turhaksi. Eikö olisi hyvä että olisi mahdollisimman paljon sellaisia kansalaisia jotka tietäisivät vain koodauksesta, laakereista ja muttereista. Ei tarvittaisi eduskuntaa ja kallista päätöksentekoprosessia, asiat hoituisivat paljon nopeammin. Riippumattomat tuomioistuimet voitaisiin myös poistaa ja siirtyä hallinnollisiin ratkaisuihin ja rangaistuksiin, joihin ei ole valitusoikeutta. Ja katso: rakennushankkeet jne. edistyisivät paljon nopeammin kun kukaan ei voisi jarruttaa niitä. Siitä en silti olisi niin varma, että olisiko niiden loppulasku selvästi pienempi?

Kuka muuten määrittelee sen, miksei "yhteiskuntatietoon" voisi sisältyä yhtään yhteiskunnan historiaa? Jos opetuksessa kerrotaan vaikkapa lainsäädännöstä niin kaikkia lakejahan ei uusita vuosittain vain sen vuoksi että ne ovat vanhoja. Tällainen olisi paitsi kallista myös tehotonta. Yleensä uusitaan vain ne lait, joissa nähdään olevan muutoksen tarvetta. Niitä soveltaessa joudutaan usein pohtimaan myös sitä, mikä on ollut "lainsäätäjän tarkoitus". Tämä on voinut olla eri kuin nykyhetkellä.

Olisi kiinnostava tietää, miten muissa maissa suhtaudutaan historian kouluopetukseen. Onko sen osuutta pienennetty vai lisätty jne. Onko kenties Euroopassa valtiota, jonka kouluissa ei opiskella sitä ollenkaan?

historioija
Posts: 985
Joined: 14.11.09 12:34

Re: Lukion uusi tuntijako tuhoamassa yleissivistävän lukion: historian opiskelusta vapaaehtoista?

07.02.14 08:56

[quote="Tapio Onnela"--- Ehkä monet ajattelevat kuten Markku Jokisipilä joka kirjoitti Ville Laamasen väitöstilaisuutta kuvanneessa kolumnissaan:
Loistava historian oppitunti (TS, 5.2.2014)
Markku Jokisipilä wrote:Hienostunut tilaisuus oli upeaa mainosta historialle ja tieteelliselle keskustelulle. Sekä opponentti että respondentti edustavat sitä koulukuntaa, jolle menneisyyden tunteminen on sivistyksellinen itseisarvo, jonka tarpeellisuutta pitää perustella vain typeryksille.
---
Hyvältä tosiaan kuulostaa. Tuota korkeatasoiseksi arvioitua keskustelua ei liene tallennettu ainakaan Internetiin ulkopuolistenkin kuultavaksi ja nähtäväksi, kuten nykyaikana jo hyvin voitaisiin ja asiaan kuuluisi?

Tosin onko hehkutus aivan uskottava? Blogissa http://jokisipila.blogspot.fi/ Joki-Sipilän kielenkäyttö on verraten reipasta ja ylisanojen kyllästämää, sanoisiko hutkivaa tutkivan sijasta. Hän sekaantuu politiikkaankin, mikä ei ole koskaan hyvä merkki arvostelukyvyn sekä riippumattoman ja objektiivisen ajattelun kannalta. Sitä paitsi hän näyttää nyttemmin keskittyvän soutuun. Onko hän siis terässä - ja oikeanlaisessa sellaisessa - historiantutkimuksessa ja historiallisessa keskustelussa?

Return to “Puheenvuoroja historiasta”