USA:n entinen ulkoministeri Condoleeza Rice vieraili maaliskuussa Kiovassa puhumassa erään oligarkin tilaisuudessa. Rice lohdutti ukrainalaisia sanomalla, että heidän tulisi mennä Liberiaan, jossa elintaso on paljon matalampi kuin Ukrainassa ja he olisivat sitten kiitollisia.
“You should go to Liberia where the standard of living is much lower, and then you will be thankful.”
Ukrainan elintaso on tosiaan Liberian elintasoa korkeampi. Minimipalkka on 46 euroa kuukaudessa ja keskimääräinen palkka on noin 145 euroa niille, jotka ovat töissä. Työttömyys on Ukrainan hallituksen valvomalla Donetskin alueella noin 50 %.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF asettaa vaatimuksia, usein kovia vaatimuksia, maille, joille se lainaa rahaa, josta osa tulee suomalaisilta veronmaksajilta. Ukrainan hallitukset ovat perinteisesti tukeneet energian hintaa. Energia on ollut edullista.
IMF:n vaatimuksesta Ukrainan hallituksen on poistettava hintatuet. Vuodessa julkisten palvelujen hinta on noussut 85 %. Minimipalkalla elävälle jään kuukaudessa 4 euroa kun hän on maksanut keskimääräiset energiamaksut.
Ukrainalle Venäjän markkinat ovat olleet tärkeitä. Molemmissa maissa puhutaan venäjää, kulttuuripohja on samanlainen, uskonto myös. Luulen, että ukrainalaisilla on paljon sukulaisia ja ystäviä Venäjällä ja toisin päin. Venäjällä on töissä kai muutama miljoona ukrainalaista, jotka lähettävät rahaa kotimaahansa.
Ukrainan hallitus haluaa katkaista perinteiset siteet. Nicolai Petro kirjoitti The Guardianissa:
The destruction of Ukraine’s industrial base, which is heavily concentrated in the east, shifts the balance of economic and political power to the western regions, permanently marginalising opposing political voices. The advantages are clear. Fostering a sense of perpetual crisis allows the current government to argue that it must remain in power, to see its policies through.
Petron mukaan Ukrainan hallitus tuhoaa Ukrainan teollisuuden, joka on vahva idässä, siirtääkseen poliittisen ja taloudellisen painopisteen Länsi-Ukrainaan, mikä on maatalousvaltainen osa Ukrainaa. Petron mielestä minkään länsimaan ei pidä sietää politiikkaa, joka pyrkii kansan köyhdyttämiseen poliittisen voiton saavuttamiseksi.
Itse luulen, että ukrainalaiset eivät noin vaan taivu hallituksensa politiikkaan. Eivät he vastustamatta aio köyhtyä vielä lisää. Se näkyy jo siinä, että Poroshenkon ja Jatsenjukin kannatus on lähellä nollaa, mikä on alhaisempi kuin syrjäytetyn presidentin Janukovitsin kannatus alimmillaan.
Poroshenko on ilmoittanut Ukrainan panostavan maatalouteen, joka on vahvinta Länsi-Ukrainassa. Luulen, ettei maataloudella pärjätä EU:ssa. EU suojelee omaa maatalouttaan ja tuskin hyväksyy Ukrainan kilpailua. Yli puolet EU:n sallimista eläintuotteita myyvistä yrityksistä vie EU-alueelle hunajaa. EU:n asettama hunajan tuontikiintiö täyttyi 6 viikossa.
Puolaan on tullut viime vuonna 400 000 ukrainalaista ja siksi Puola ei halua osallistua EU-johodn vaatimiin pakolaisten pakkosiirtoihin.
Ukrainalaisten matala tulotaso, elinolojen heikkeneminen taloussiteiden katketessa Venäjälle ja Ukrainan kilpailukyvyttömyys EU-markkinoilla merkitsee kai sitä, että ukrainalaiset pyrkivät muuttamaan maasta. Kymmenen yhdestätoista ukrainalaisesta on valmis muuttamaan maasta. 70 % ukrainalaisista ei näe mitään tulevaisuutta Ukrainassa. Uskon, ettei Suonenjoen mansikanviljelijöillä ole pulaa poimijoista.
Luulen, että parin vuoden sisään EU saa muutamia miljoonia ukrainalaisia pakolaisia. Toisaalta, ukrainalaisten läheisten Venäjä-suhteiden vuoksi suuri osa voi muuttaa Venäjälle. Voin ennustaa väärinkin.
Ikävintä kaikessa tuossa on, että tavalliset ukrainalaiset saavat maksaa kovan hinnan siitä, että heitä yritetään väkisin tuoda EU:n piiriin.