Sekin on aika outoa, että miten äkkiä EU:kin ystävystyi vaaleilla valitun hallituksen väkivalloin kaataneen joukkion kanssa, kun tämä on sopivasti EU-mielinen. Verrataanpa: miten EU reagoisi, jos riehuva väkijoukko valtaisi vaikkapa Ranskan hallintorakennukset ja kaataisi vaaleilla valitun hallituksen? Taputtaisiko Barroso käsiään ja julistaisi kansan tahdon toteutuneen?
Hallintorakennuksia ja muita julkisia paikoja on Ranskan historiassa vallattu moneen kertaan eri syistä. Maa on kuitenkin pysynyt demokratiana. Kuvaamasi tilanne muodostaisi EU:lle ongelmaksi vasta, jos uusi hallinto pyrkisi luomaan valtion joka ei ole sitoutunut demokratian pelisääntöihin. Tilanne, jossa jonkin EU maan hallitus kaatuu ulkoparlamentaarisen painostuksen tuloksena on täysin mahdollinen, sekin kuuluu demokratiaan. Väkivalta taas ei kuulu.
EU ei toistaiseksi ole joutunut tilanteeseen, jossa jokin jäsenmaa haluasi lähteä unionista. Ei myöskään tilanteeseen, jossa jonkin jäsenmaan hallinto ylenkatsoo siinä määrin demokratian periaatteita, että se ei täytä edes minimivaatimuksia. Unkarista voi tosin hyvinkin tulla koetinkivi jälkimmäisen vaihtoehodn suhteen.
Jokainen hallitus/hallinto voi joutua tilanteeseen jossa ulkoparlamentaarisiin keinoihin turvautuneita väkijoukkoja vastaan käytetään väkivaltaa (Suomessakin näin kävi Tampereella itsenäisyyspäivän juhlien yhteydessä). Pääsääntöisesti niin kauan kuin ei tarvitse turvautua tuliaseisiin hallinto pysyy tasolla jolta on paluu normaalitilaan. Kun tuliaseet alkavat puhua, hallinnon kannatus tai sen puute tulee hyvin nopeasti mitatuksi. Ukrainassa Janukovitsin hallinnolla ei tätä tukea ollut. Jos olisi ollut, se olisi viime kädessä kyennyt käyttämään armeijaa tilanteen rauhoittamiseen.
EU ei ole ystävystynyt äkkiä jonkin joukon kanssa vaan pitänyt kiinni niistä arvoista joita se on julistanut kannattavansa eli demokratiasta. EU on vaatinut uusia vaaleja nimeomaan siitä syystä, että Ukrainan nykyisellä hallinnolla ei ole tarvittavaa mandaattia asioiden hoitamiseen. On myös huomattava, että EU ei ole missään vaiheessa kritisioinut sitä että Ukraina pyrkii rakentamaan toimivat suhteet Venäjään. EU on kyllä pyrkinyt siihen, että Ukrainan hallinto muuttuisi länsimaisen mallin mukaan toimivaksi ja tarjonnut Ukrainalle mahdollisuutta kaupankäyntiin. Sotilaalliset kysymykset eivät ole olleet EU:n politiikan keskiössä päinvastoin kuin Venäjällä.
Sekin kannattaa huomata, että EU maat ovat tuominneet Krimillä järjestetyn kansanäänestyksen laittomaksi sen vuoksi,että tilanne jossa se on järjestetty ei ole millään tavalla normaali vaan äänestys tapahtui sotilallisen miehityksen alaisena. Krimin mahdollisuutta irrottautua Ukrainasta ei sinällään ole kyseenalaistettu.
