Venäjä, Nato

[Veikko I Palvo]

Naton jäsenenä meillä olisi sotilaallisesti tukenamme myös EU:n Nato-maat

Ja mitä näistä maista oli apua esim. Jugoslaviassa. Ainoa, jolla on resurrseja toimia, oli ja on USA.

USAhan on Nato-maiden suurin sotilasmahti, mutta eiköhän ennen toimintaa kuitenkin ollut Nato-maiden yhteinen päätös toiminnasta Balkanilla.
Ja
USAa arvosteltiin tuosta rauhaanpakottamisesta, sanottiin perinteisen YK:n rauhanturvaamistoiminnan olleen riittävän; sitäkin harjoitettiin kyllä sitten kriisin jälkeen. Mutta YK:kin oli Balkanilla yhtä voimaton, kuin se on Syyrian ja Ukrainankin kriiseissä.

Veikko Palvo

[Veikko I Palvo]

Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun professori Pekka Sutela uskoo Demarin mukaan:
"Venäjä tulisi rankaisemaan Suomea, jos Suomi hakisi Nato-jäsenyyttä."
Kymen Sanomien mukaan P.Sutela sanoo
"Venäjän syvenevien talousongelmien olevan Kaakkois-Suomelle suurempi uhka kuin Krimin ja Ukrainan tapahtumat."
ILn mukaan P.Sutela sanoo mm.: "Pitäisi selvittää mitä esim. Englannissa ja Ranskassa ja vaikkapa Italiassa ajateltaisiin Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä."

Olisikohan
kyseessä Euroopan Yhdysvallat-idea, jota näyttäisivät lähinnä ajavan Saksa ja Ranska?
Jo Napoleon Bonaparten kirjoitetaan St.Helenalla puhuneen Euroopan Yhdysvalloista ja Napoleonilla lienee ollut "yhdistynyt Eurooppa" ajatuksia aiemminkin.
Ja
1920-luvulla Trotskillakin oli idea Euroopan Yhdysvalloista, ehkäpä ajatus periytyi Stalinillekin. Hitlerin Saksallakin oli oma "Yhdistynyt Eurooppa- pyrkimyksensä."
Winston Churchillkin käytti Euroopan Yhdysvallat ilmaisua 19.9.1946 puheessaan, sanoen Britannialla kuitenkin jo olevan oman kansainyhteisönsä.
Ex-liittokansleri Gerhard Schröder
vaati hänkin perustettavaksi Euroopan Yhdysvallat http://www.reuters.com/article/2011/09/ ... IE20110904 ehkäisemään tulevaisuuden talouskriisejä ja näyttää kannattaneen A.Merkelin ja N.Sarkozyn lämpimiä suhteita, Britannian ollessa suurin aatteen vastustaja.
Saksalla on oma Ost-politiikkansa ja Ranska rakentaa mm. lentotukialuksia Venäjälle.
Mutta
ovatkohan Euroopan Yhdysvalta-aatteen ajajat Nato-vastaisia, Ranskakin liittyi muutama vuosi sitten taas Natoon?

Veikko Palvo

[Veikko I Palvo]

Ja mikähän Euroopan maa olisi aikeissa käyttää Suomen aluetta hyökkäyksessä Venäjälle, eikö tuo uhka ollut siinä Kylmän sodan aikaisessa Neuvostoliitto - Suomi -sopimuksessa.

Tämä oli Venäjän politiikka jo 1700-luvulla eikä se ole muuttunut, oli järjestelmä mikä tahansa. Ja kuten muistamme Stalinista, kyse ei ole siitä, mitä on nyt, vaan mitä joskus voi olla.

Turvallisuuspolitiikkaa pitää tietystikin tarkastella Venäjänkin oletetusta näkökulmasta,
kuten tässäkin Steten 2.5.2012 eduskunnassa http://www.stete.org/uploads/1/3/3/8/13 ... 052012.pdf järjestämässä infotilaisuudessa.
"Berliinin muurin murtuessa Nato julisti, että Venäjä ei ole enää uhka." Mutta epäluulon retoriikka on kasvanut erityisesti Putinin taholta. Lainataan myös venäläisen turvallisuuspoliitikko Sergei Karaganovia: "EU:lla ei ole merkittäviä asevoimia, paitsi Britannialla ja 2011 jälkeisen 20-30%:n supistuksen jälkeen sekin voima on heikentynyt."
"Laajempi kansainvälinen tapahtuma tai selkkaus voi yllättäenkin aiheuttaa uhkan, mikä tulisi muistaa. Suomi ei saa antaa kuvaa, ettei puolustuskykyä löydy........Suomen uhkat pahenevat, jos puolustuksen alasajosta syntyy uskottavuustyhjiö."
Suomen itärajalla on 100 km:n 4G-verkon puskurivyöhyke, rakentamisrajoitus ehkäpä Suursaaren tutkan, sekä Lekhtusin ja Murmanskin Olenegorskinkin horisontin yli näkevien Voronezh-ennakkovaroitustutkien takia, Kaliningradissakin sellainen näyttää olevan.
Mutta
olisikohan venäläisen Sergei Karaganovin näkemys muuttunut Ukrainan kriisin jälkeen Naton osoitettua yhteistoimintakykynsä Euroopassa?
Ja olisikohan Ukrainan ja Krimin kriisin seurauksena "jäätynyt konflikti"?

lis.: USAn edustus Etyj / Oscessa: http://osce.usmission.gov/

Veikko Palvo

[Veikko I Palvo]

Olisikohan Venäjän näkemissä uhkakuvissa kuitenkin jo neuvostoajalla Suomen alue ja ilmatila olleet eri käsite? Idän ja Lännen Suomen yli mahdollisesti korkealla lentävien ydinohjusten kannalta ei liene merkitystä sillä, kenen hallussa maa-alue on.

Ja mitä suomalaisten kannalta merkitsee, jos ydinohjus tuhotaan Suomen ilmatilassa?

Lueskelin pres. Mauno Koiviston kirjasta Historiantekijät 1995 risteilyohjuksista:
"Tukholman aseistariisuntakonferenssin 10.1983 yhteydessä kenraali Viktor Tatarnikov
antoi haastattelun Dagens Nyheterille:
Jos ydinkärjillä varustettuja risteilyohjuksia lentäisi Ruotsin yli maalinaan Neuvostoliitto, se merkitsisi sitä, että Ruotsista tulisi taistelujen osapuoli siinäkin tapauksessa, että Ruotsi muodollisesti yrittäisi pysytellä sodan ulkopuolella.
"Asiallisesti kenr. Tatarnikov totesi, että vaikka jokin maa julistautuisi puolueettomaksi, mutta jos sen puolueettomuutta ei käytännössä tunnustettaisi tai sillä ei olisi keinoja estää maa-, vesi- ja ilma-alueensa käyttöä toista osapuolta vastaan vihamielisiin tarkoituksiin, ei toinenkaan konfliktin osapuoli sen puolueettomuutta kunnioittaisi," kirj. pres. M.Koivisto 1995
"Tähän
keskusteluun puuttui harkitsemattomasti Ahti Karjalainen: sanoi Seura-lehdessä 1.1984´Eikö olisi parempi antaa risteilyohjusten lentää Suomen ylitse alkuperäiseen kohteeseensa toivoen vain, että ne eivät jäisi `lyhyiksi.´"
Pres. Koivisto:
"Meidän on joka tapauksessa varustauduttava torjumaan alueemme ja ilmatilamme loukkaukset."

Risteilyohjuksista kirjoitettiin meillä euro-ohjuskriisin aikaan vain Lännen ohjuksina, mutta 28.12.1984 Suomen ilmatilaa loukkasi neuvostoliittolainen risteilyohjus.
Ja 2.1.1985 norjalaiset informoivat suomalaisia ohjuksesta ja asia tuli julkisuuteen, ulkoministeriö pyysi Norjalta lisätietoja 4.1.1985. Samana pv:nä NL:n suurlähettiläs Vladimir Sobolev kertoi Barentsinmeren sotaharjoituksissa "lentävän maalin" poikenneen suunnastaan.
Norja antoi 7.1.-85 lisätietoja ja neuvosto-ohjuksen putoamispaikan; Inarinjärvi.
Poromies löysi ohjuksen osan ja paikkaa alettiin etsiä tammikuun lopulla uudelleen.
Löydetyn
neuvostolaisen risteilyohjuksen sanottiin olleen 1959 käyttöönotettua vanhentunutta
SS-N-3 -tyyppiä. ( ei ydin-, myrkky- tai räjähdekärkeä )
Lähettiläs Vladimir Sobolevin kirjoitetaan sanoneen, ettei Suomelle ole ohjuksesta seurauksia. ( Juhani Suomi muistaakseni )
Inarinjärven risteilyohjuksesta "lentävänä maalina" näytetään kirjoitellun vain Suomessa, kirjoitettiinko Neuvostoliitossa lainkaan?
Liittyikö Inarinjärven risteilyohjus mahdollisesti euro-ohjuskriisiin?

NL:n operaatio RYAN,
Raketno Yadernoye Napadenie alkoi 5.1981 pääsihteeri L.Brezhnevin ja KGB-johtaja
Juri Andropovin päätöksellä, http://nsarchive.wordpress.com/2014/01/ ... tire-ryan/ operaation sanotaan olleen NL:n suurin rauhanajan tiedusteluoperaatio, johon liittyi propagandasotakin mm. rauhanliikkeiden välityksellä.
Ja
eivät risteilyohjukset ydinkärjilläkään varustettuina liene vanhentuneita, Lännellä on omansa ja mm. venäläis-intialainen Brahmos Aerospace on rakentanut kolme kertaa äänennopeudella lentävän B-1:n ja Brahmos II on kehitteillä, sen sanotaan olevan maailman nopeimman risteilyohjuksen; 6-7 kertaa äänennopeus.
Pres. Mauno Koivisto
kirj. 1995 todenneensa R.von Weizsäckerille 3.1985, "että emme voi irrottautua yleisestä kehityksestä kuin marginaalisesti. Yksi tapa on puuhata Pohjolan ydinaseetonta vyöhykettä. Haluttaisiinko ja voitaisiinko se toteuttaa muutoin kuin osana laajempaa kokonaisuutta."
Pohjolan ydinaseettomasta vyöhykkeestä ja Tanskan ja Norjan Natosta irtautumisesta ei enää puhuta Suomessakaan, mutta onko turvallisuuspoliittinen näkemys muuttunut NL:n ajoista myöskin Moskovassa?

Veikko Palvo

[Veikko I Palvo]

"Ruotsin olisi ollut mahdotonta olla neutraali Naton ja Varsovan liiton välisessä sodassa ja Ruotsin asevoimat olikin suunnattu avoimesti Neuvostoliiton hyökkäystä vastaan," kirj. tässä http://coldwarsites.net/country/sweden Kylmän sodan historiasivulla.

"NATO-suhteet olivat Ruotsin hallitusten salaisuus." "Puolet NL:n ja Länsi-Euroopan rajasta Kylmässä sodassa oli Ruotsin 1500 km:n pituinen itäraja."

NATO-Venäjä -neuvosto toimi kymmenkunta vuotta ennen Ukrainan kriisiä, merirosvouksen, terrorismin ja huumekaupan vastainen Nato-yhteistoiminta oli hyväksyttyä Venäjälläkin.
Venäjän halutessa nähdä Naton Kylmän sodan aikaisena vihollisena, Moskovan uhkakuvat Skandinavian suunnallakin ovat kenties colwarsitesin karttojen mukaisia?

Veikko Palvo

[kpj]

"NATO-suhteet olivat Ruotsin hallitusten salaisuus."

Näinhän on sepitetty aina.

Mutta tiesiväthän "vastakkain" olleiden liittoumien johdot asioiden tilan.

Kansalta - ja kansoilta - se pidettiin salassa. Lie ollut tärkeä lymyillä.

[historioija]

Päivänpoliittinen kiivailu tahtoo jatkuvasti vetää historiapalstankin syövereihinsä. Sen torjumisessa on meille puolustuspolitiikkaa kyllin.

[Veikko I Palvo]

Mutta tiesiväthän "vastakkain" olleiden liittoumien johdot asioiden tilan.

Oletettavasti Nato ja Varsovan liitto tiesivät asioiden laidan ja Kylmän sodan aikainen jakolinja sotilailla lienee ollut Pohjanlahdessa. Ehkäpä 6.1963 pidätetty 15 vuotta NL:n hyväksi vakoillut Ruotsin ilmavoimien ev. Stig Wennerström täydensi detaljitiedoillaan NL:n tiedustelukuvaa.
Ruotsi luopui 1960 oman ydinaseensa kehittämisestä ja Pres. Urho Kekkonen teki ehdotuksensa Pohjolan ydinaseettomasta vyöhykkeestä 5.1963 ennen Wennerströmin pidätystä. UKK toisti Ruotsia, Norjaa, Tanskaa koskevan ehdotuksensa 1978.

"NL:n marsalkka Andrei Gretshko vieraili Suomessa 1970 ja kävi tällöin monipuolisia keskusteluja pres. Urho Kekkosen kanssa Suomen turvallisuus- ja puolueettomuuspolitiikasta," kirjoittaa kenr.maj. Pentti Syrjä, Gruppa Finljandija,
Neuvostokomentajan roolissa, wsoy 1986 muistelmakirjassaan:
Upseereita lähetettiin opiskelemaan Frunzen sotilasakatemiaan 10.1971 alkavalle komentaja- ja esikuntakurssille. "Valinta suoritettiin mitä suurimman salaperäisyyden vallitessa."
Ev. Syrjä kävi sotaa Korean niemimaalla, ydinsotaa Iranissa ja karttaharjoituksessa johti hyökkäystä Hollannin rajalle.
"Neuvosto-oppien mukaan ´puolustukseen turvaudutaan ainoastaan silloin´, kun hyökkäys on mahdoton tai kun on välttämätöntä säästää voimia tai välineitä sekä voittaa aikaa, jotta turvattaisiin hyökkäys toisessa, tärkeämmässä suunnassa."
"Siirryimme siis hyökkäykseen toisessa, tärkeämmässä suunnassa, perusteet antoi ev. Shubin luennoillaan.
Harjoitus alkoi 10.4.1972, "olimme neljä päivää aikaisemmin viettäneet Leninin 102-v. syntymäpäivää...koko akatemiaväki oli koolla." Kielenä oli venäjä. Hollannin raja saavutettiin; "kuusi päivää ja 250 km! Hieno suoritus mille tahansa armeijalle," kirj. P. Syrjä.
Neuvostoliiton hyökkäyssuunnitelmat Kylmässä sodassa eivät liene nekään olleet pääpiirteissään "salaisia" Natolle?

Ilmavoimien vakoilijaeversti Stig Wennerströmistä tulevat mieleen sotilaslentokoneet, niiden valmistusmaa näyttäisi osoittavan niitä hankkineen maan turvallisuuspoliittisen suuntautuneisuuden?
Suomeen ostettiin Mig-21:ä ja myöhemminm myös Saab Drakeneita Ruotsista.
Ruotsi
haluten nähtävästi halutessaan osoittaa sotilaallista liittoutumattomuuttaan, rakensi läntisellä ja USAlaisella tekniikalla Drakeneita, Viggeneitä ja Gripen-koneita.
Ja "päivänpoliittisesti", Libyan operaatioon osallistui kahdeksan Gripen-hävittäjäpommittajaa Sisilian Sigonellan tukikohdasta käsin, huoltokoneina Hercules-kuljetuskoneet.
Ja Venäjä asettui tiukasti Syyriaan asti levinnyttä arabikevättä vastaan tuomiten Libya-operaation?

Veikko Palvo