Siltalan pehtoorin ensimmäisen elokuvaversion ilmestymisestä tulee tänä vuonna kuluneeksi 80 vuotta. Ensiesitys näytettiin marraskuussa 1934, ja se oli ensimmäisiä 30-luvun laman jälkeisiä katsojamenestyksiä. Sen katsotaan ylittäneen ensimmäisenä suomalaisena elokuvana miljoonan katsojan rajan. Aikalaiset ylistivät elokuvaa täydellisenä äänielokuvana, käänteentekevänä suomalaisena elokuvana sekä kuvaukseltaan hauskana.
Elokuva on tehty viipurinruotsalaisen Harald Selmer-Geethin vuonna 1903 julkaiseman viihderomaanin Inspektorn på Siltala pohjalta. Tarina kertoo Kurt Alarik Paulista, joka saapuu Siltalan kartanoon pehtooriksi eli tilanhoitajaksi. Hän on oikeasti rikas kartanonomistaja, ja on ottanut pehtoorin työn vedonlyönnin seurauksena. Hän sekaantuu kartanon perimyskiistoihin ja rakastuu jo sukulaiselleen kihlattuun Lilliin, joka on Siltalan omistaja. Rinnalla kulkee myös rengin ja piian rakkaustarina. Lopulta kaikki kuitenkin kääntyy parhain päin, ja Siltalan kartano pelastuu kurimuksesta.
Elokuvan suurta suosiota on pohdittu monista näkökulmista, mutta teema ja näyttelijävalinnat ovat synnyttäneet eniten keskustelua. 1930-luvulla suurin osa suomalaisista asui vielä maaseudulla, joten elokuvien sijoittaminen tuttuun ympäristöön toimi automaattisesti puoleensavetänä. Usein tarinaan liitettiin vastakohtapari rikas ja köyhä rakkaustarinan muodossa, mikä ei ollut aivan vierasta, sillä tapahtumille löytyi vastineensa myös oikeasta elämästä. Varakkaammat ihmiset vierailivat maaseudulla lähinnä kesäisin, ja kaukana kaupunkien sykkeestä ihmiset saattoivat heittäytyä kesäromanssin vietäväksi. Näyttelijäpareista yllättäen subrettipari, eli piika Miina (Elna Hellman) ja renki Aaretti (Matti Lehtelä), olivat suositumpia kuin Lilli (Hanna Taini) ja Palle (Jalmari Rinne), kuten Kurtia elokuvassa kutsutaan. Aikalaisarvioissa pääjuoni koettiin mitättömäksi, ja subrettiparin tarina oli elokuvassa enemmän esillä. Tainin suomenkielen ääntämys koettiin vieraaksi, ja Rinnekin lausui vuorosanansa liian juhlallisesti.
Puisevista vuorosanoista huolimatta Siltalan pehtoori nousi katsotuimmaksi kotimaiseksi elokuvaksi 1930-luvulla. Siitä tehtiin uusintaversiokin vuonna 1953, mutta se ei noussut yhtä suosituksi kuin edeltäjänsä. Vuonna 2012 teatterinjohtaja Christian Sandsröm ohjasi Siltalan pehtoorin näytelmäksi Valkeakosken kaupunginteatterille. Jälkeenpäin lukuisten tv-esitysten yhteydessä on korostettu enemmän elokuvan asemaa kassamagneettina, eivätkä elokuvan muut ansiot ole juuri saaneet tunnustusta.
Lisätietoa elokuvasta löytyy seuraavilta sivustoilta:
Elonet-tietokanta: Siltalan pehtoorihttp://www.elonet.fi/fi/elokuva/117687
Arvostelu vuoden 1953 versiosta: http://www.elokuvauutiset.fi/site/dvd-a ... toori-1953
Siltalan pehtoori Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Siltalan_p ... 4_elokuva) (katsottu 9.4.2014)
Fix-galleria: http://www.fixgalleria.net/release.php?id=4996
-
Jenni Lumme
- Viestit: 1
- Liittynyt: 12.05.14 15:43