Emma-Liisa kirjoitti:Tänään 22.9.2014 Hesarin mielipidepalstalla Oulun yliopiston yliopistotutija Jouni-Matti Kuukkanen kirjoitti otsikolla Mistä suomettumisen päivittely kertoo?
jo paljon ennen Paasikiveä ol Snelmanin kuulu artikkeli Sota vai rauha Suomelle?
Mutta eihän Kuukkanen kyllä kerro, mitä ainetta hän tutkii.
Jouni-Matti Kuukkanen kirj. HS 23.9.14 A-studioon kootun senioripoliitikkoja päivittelemään erään mininisterin **suomettumis-mielipidettä** ja pisimmälle tuomitsemisessa mennyt syytti tätä epäisänmaallisuudesta.
"Mistä on kysymys"?
"Ilkeämielinen tulkinta on se, että nyt nousevat esiin tietyn sukupolven miesten haamut ja psykologiset traumat."
"Mutta vielä ilkeämpi ajatus on se, että taustalla on oikeasti Venäjän pelkoa ja varovaisuutta, josta kansa ei tiedä ja josta ei haluttaisi puhua julkisesti."
"Olisi voinut luulla, että suomettuminen on jäänyt taakse", kirj. Jouni-Matti Kuukkanen.
Pres. Urho Kekkonen puhui J.V.Snellmanin 185-vuotisjuhlassa
https://www.doria.fi/bitstream/handle/1 ... sequence=1 12.5.1981 YYA-aikana:
"Snellman ymmärsi, että Suomen ja Venäjän edut voitiin yhdistää, mitä monikaan ei Suomessa vielä tajunnut."
Lopuksi UKK sanoi 1981: "Historia on asettanut Suomen tilanteeseen, jossa kansallisen olemassaolomme ja tietoisuutemme pohtiminen on jokaiseen ajattelevaan suomalaiseen kohdistuva pysyvä vaatimus."
Jouni-Matti Kuukkanen kirjoittaa, etteivät senioripoliitikot sanallakaan ottaneet esille Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, tuomitsivat ainoastaan julkisuuteen esille tuodun suomettumisen.
Historiaa päätöksenteon pohjaksi? Halutaanko takaisin Stalinin vaatimaan YYA-puolueettomuuden aikakauteen?
Snellman kirjoitti tuon "Sota vai rauha Suomelle" Puolan kapinan aikaan 1863.
Venäjä oli hävinnyt Krimin sodan ja Venäjällä katsottiin olevan tarpeen lopettaa maaorjuuskin, tosin ilman maareformia.
Suomen suuriruhtinaskunnassa kutsuttiin säätyvaltiopäivätkin koolle ensimmäisen kerran Porvoon 1809 Maapäivien ( Landtdagar ) jälkeen "hyvänä keisarina" myöhemmin muistellun Aleksanteri II:n toimesta.
Mutta
voiko Snellmanin ajan, yya-puolueettomuusajan ja nykyhetken välille vetää yhtäläisyysmerkin, onko tuo niinkutsuttu "puolueettomuusaika" tavoite, johon tulisi pyrkiä takaisin?
Eikö noita pres. Kekkosen 1981 Snellman-puheen loppusanojakin voisi pohtia?
Veikko Palvo