Ylen sivuilla kerrotaan sunnuntaina alkavasta Suomi on venäläinen sarjasta:
Idea sarjan tilaamiseen syntyi Ari Ylä-Anttilan mukaan pari vuotta sitten Ylessä esitetyn Suomi on ruotsalainen sarjan aikana. Sarjahan herätti kovan keskustelun myös täällä Agricolan foorumillaMiten itäinen naapuri on vaikuttanut Suomeen? Suomalaisilla on ristiriitainen suhtautuminen Venäjään: sotainen historia ja tunne idän uhkasta vaikuttavat suhtautumiseemme Venäjään. Toisaalta idästä on tullut vahvoja vaikutteita suomalaiseen kulttuuriin aina saunasta melankoliseen musiikkiin.
Suomi on venäläinen -sarjassa pureudutaan Suomen ja Venäjän välisiin historiallisiin ja kulttuurisiin siteisiin. Kymmenosaisen ohjelman juontaa tietokirjailija-kolumnisti Juhani Seppänen, joka tekee matkaa "venäläiseen Suomeen" punaisella Ladallaan.
Tiesitkö, että lähes kaikissa historiamme sodissa aloittajana ei ole ollut Venäjä? Tai että ilman Venäjään liittämistä Suomesta ei todennäköisesti olisi tullut itsenäistä? Onko suomalainen sauna itse asiassa venäläinen? Onko tämän päivän Suomessa ryssävihaa?
Sarjassa tutkitaan myös sitä, minne yhteiset juuret ulottuvat ja kuinka ne nykyään Suomessa nousevat esiin.
Asiantuntijoina ovat muun muassa historioitsijat Markku Kuisma ja Timo Vihavainen, näyttelijä Ville Haapasalo sekä lukuisat muut Suomen ja Venäjän suhteita tuntevat henkilöt.
TV1 sunnuntaisin 18.1. - 22.3.2015 klo 18.15 - 18.45, uusinta maanantaisin klo 23.45 ja keskiviikkoisin klo 16.20. Yle Areenassa 30 päivää
Aika monille suomalaisille tuntui olevan vaikeaa hyväksyä sitä, että niin monet tavat, tottumukset, arvot ja yhteiskuntamme perustekijät eivät olleetkaan ”puhtaasti suomalaisia” vaan syntyneet historian saatossa, kulttuurisen kehityksen ja vaikutteiden myötä.
Nyt tarkastelussa ovat suomalaiseen kulttuuriin Venäjältä tulleet vaikutteet.
Suomi on venäläinen sarjan tilaaja Ylestä Ari Ylä-Anttila kertoo sarjan tilaamiseen liittyvistä motiiveista. Hän palauttaa mieliin kiivaan keskustelun parin vuoden takaa:
* Suomi on venäläinen sarjan sivusto YlessäKeskustelun kiihkeys selittynee ainakin osaksi sillä, että asiaan sotkettiin kommenteissa ruotsin kieli ja sen asema Suomessa nykypäivinä. Tätähän me emme tarkoittaneet, että ruotsalaisen perimän tunteminen ja myöntäminen suoraan vaikuttaisi tai sen pitäisi vaikuttaa ruotsin kielen asemaan tässä ja nyt. Mutta juurensa kansakunnan on hyvä tuntea ja myöntää, tulevatpa ne mistä hyvänsä.
Jo silloin ajattelimme, että pitäisi myös katsoa, mikä on toisen ilmansuunnan idän ja Venäjän vaikutus perimäämme. Olemmehan me kahden kulttuurin, idän ja lännen, rajamaa ja olemme olleet osa kumpaakin valtakuntaa, Ruotsia ja Venäjää. Keskustelun runsaus sarjasta Suomi on ruotsalainen ja sen saama suuri myönteinen palaute innosti meitä jatkotilaukseen. Kritiikkiäkin tuli, ei vain kehuja, mutta sehän on hyvän sarjan merkki.
Kun teimme tilauspäätöksen, emme voineet nähdä tulevaa. Emme Ukrainan kriisiä, Krimin valloitusta emmekä muutosta Venäjän ulkopolitiikassa.
Mutta yhtä vähän kuin edellinen sarja, tämäkään ei ole tarkoitettu millään tavalla tämän päivän poliittiseen keskusteluun.
Emme pyri osoittamaan saati todistamaan, että olisimme mitään muuta kuin suomalaisia. Olemme itsenäinen kansakunta, joka on ylpeä saavutuksistaan eikä ole kenellekään velkaa (paitsi rahaa kansainvälisille rahalaitoksille, mutta niin ovat kaikki maailman maat), mutta joka tunnistaa ja tunnustaa juurensa. Ja käyttää hyväkseen laajaa kulttuurista rikkauttaan.
* Ari Ylä-Anttila: Suomi on venäläinen – miksi tällainen sarja?