Tapio Onnela kirjoitti:nylander kirjoitti: Nyt kaiveltiin ns. ryssävihan juuria siten, että "kaikkien alojen asiantuntija" Keskisarjalle jätettiin jaksossa painavimmalta tuntuva puheenvuoro: hänen mukaansa (ja aivan toisin kuin esim. asiaa aikanaan tutkineet Klinge ja Karemaa) venäläisvihan alkulähteet ovat isonvihan ajan hirmuteoissa.
Valikoit faktoja. Keskisarjahan haastateltiin ohjelman kohdassa, jossa muistutettiin, mielestäni varsin tarpeellisesti suomalaisten valkoisten porvarien tekemistä etnisistä puhdistuksista kansalaissodan aikoina. Keskisarja toi esille teloitukset Viipurissa jossa tapettiin noin 200 venäläistä vain heidän venäläisyytensä vuoksi, ja saman kohtalon kokivat myös monet muut venäläiset eri puolilla Suomea. Kyllä minusta tästä kannattaa muistuttaa.
Jos Klinge ja Karemaa ovat eri mieltä, niin olisi kiinnostavaa millä tavalla heidän käsityksensä poikkeavat Keskisarjan esille tuomasta?
.
Jos minä mielestäsi valikoin faktoja, niin omasta näkökulmastani sinä puolestasi tunnut jostain syystä pyrkivän sekoittamaan niitä:
Fakta 1: Keskisarjaa tosiaan haastateltiin sarjan aloitusjaksossa siitä, mitä tapahtui Viipurissa vallien välissä vapun alla 1918. Keskisarja luonnollisesti on aihealueen paras asiantuntija kirjoitettuaan 2013 kirjan
Viipuri 1918, olkoonkin että tapahtumien kulku pääpiirteissään on ollut luettavissa jo viimeistään Paavolaisesta (1967) lähtien. - Tähän asiaan en ole pienimmälläkään tavalla puuttunut - saati vetänyt esille Klingen tai Karemaan nimeä.
Fakta 2: Sanotun aihekokonaisuuden
jatkoksi Keskisarjalta pyydettiin vastaus
myös siihen, mitkä ovatkaan ns. ryssänvihan alkulähteet Suomessa. Tällöin historioitsija hyvin yksiselitteisellä tavalla viittasi selittävänä tekijänä venäläisten isonvihan aikana Suomessa tekemiin väkivallantekoihin. Erityisesti hän korosti satojen ihmisten ruhjomista astaloilla kuoliaiksi Hailuodon seudulla. Tässä kohden Keskisarjan antama selitys käy täysin vastaan erityisesti Klingen ja Karemaan edustaman tulkintalinjan kanssa.
Olennaisena erona on se, että Klinge ja Karemaa ovat syvällisesti tutkineet "ryssävihaa". Keskisarjalta puolestaan ei minun tietääkseni ole aiheesta lainkaan omakohtaista tutkimusta, ellen sitten tietämättömyyttäni erehdy. Jokainen historian kanssan tekemisissä ollut 70-luvun alun nuori muistanee, minkä vaikutuksen silloisen dosentin Klingen teos
Vihan veljistä valtiososialismiin ja erityisesti sen laaja, n. 65 painosivua käsittänyt tutkimusartikkelii "Ryssäviha" teki silloisiin lukijoihin. En rupea tässä pitemmälti referoimaan. Tyydyn vain tiivistämään, että Klingen pääteesin mukaan "ryssäviha" ei ollut historiallista vaan vasta vuosina 1917 - 1918 syntynyttä eikä perusteiltaan kansallista vaan pikemminkin ideologista. - Sittemmin Outi Karemaa käsitteli syventävästi samaa aihepiiriä väitöskirjassaan
Vihollisia, vainoojia. syöpäläisiä. Venäläisviha Suomessa 1917 - 1923 (1998) ja, mikä tärkeintä, päätyi aivan olnnaisesti samansuuntaisiin johtopäätöksiin kuin Klinge neljännesvuosisata varhemmin. Eivätkä Klinge ja ja Karemaa tässä kysymyksessä ole (tai ainakaan ole olleet) mitään yksinäisiä susia päätellen siitä, miten Karemaa summasi kysymystä kokoomateoksessa
Venäjän kahdet kasvot. Venäjä-kuva suomalaisen identiteetin rakennuskivenä (2004):
Klingen artikkelin 1970-luvulla herättämän keskustelun valossa on kiinnostavaa havaita, että ilman mitään erityistälaajaa julkista kesksutelua on etenkin nuoremman tutkijapolven keskuudessa tullut ilmeisen hyväksytyksi se käsitys,että suoranainen rasistinen venäläisviha sai nykyaikaisen muotonsa vuosina 1917 - 18. Tuolloinkoko venäläisyys muuttui vastenmielisyyden kohteeksi hallitusjärjestelmän ja yksittäisten virkamiesten sijaan ja venäläisvastaisuuden sekä -pelon potentiaali yhdistyi germanistiseen aatepohjaan
.
Nyt tuntuu siis tuuli taas kääntyneen ja "sinivalkoiset" (
lege: nationalistiset) äänetpainot taas korostuneen. Toki historiankirjoitus (ja laajemmin historiapuhe) koostuukin eri tulkinnoista, koska yhtä totuutta ei voida saavuttaa. Mutta tulkinnatkin jakautuvat sen mukaan, miten uskottavia ne ovat - tätä mm. Ylikangas uusimmassa kirjassaan väsymättä korostanut. Ainakin uskottava tulkinta vaatii tuekseen vankan tuoreen tutkimusnäytön. (Esim. K. H. J. Vilkunan
Viha. Perikato, katkeruus ja kertomus isostavihasta vuodelta 2005 ei ymmärtääkseni edes pyri olemaan tutkimus yleisen venäläisvihan synnystä ja yhtenäisestä kaaresta uusimpiin aikoihin saakka.)
skrjabin kirjoitti:Ei tuo tainnut ihan kohdalleen mennä, kun Vihavaista ja Klingeä kai jossain määrin aiheeseen perehtyneinä voisi pitääkin, miksei Kangaspuroakin. Ja tietysti mukana on kaikkien alojen erityisasiantuntija Keskisarja.
Pitää paikkansa. Mutta:
skrjabin kirjoitti: Eri asia sitten on että miten niitä tutkijoita käytetään tällaisessa viihdeohjelmassa.
Tässä onkin koko asian pointti. Pilottijaksossa siis kysyttiin "ryssänvihan" syntyjä syviä. Professori Klingekin vilahti jaksossa Seppäsen haastateltavana puistonpenkillä tuulisella Tähtitorninmäellä (?) jonkin muun, mielestäni puheena olevaan verrattuna toisarvoisen asian yhteydessä. Klingeltä, aihealueen ekspertiltä, siis
ei kysytty. Epäluuloisen mieleen voi edellä sanotun perusteellla siis vilahtaa sellainenkin mahdollisuus (toistan: mahdollisuus),että ohjelmasarjan laatijat olisivat kaavailleet mielessään sopivaa vastausta jo ennen kuin kysymys esitettiin.