Tiedekunta: Humanistinen tiedekunta
Laitos: Historiatieteen laitos
Oppiaine: Suomen historia
Tekijä: SALKO,JENNI
Tutkielman nimi: Tanssia, teatteria ja kansanvalistusta. Nuorisoseuratoiminta Tammelan Hykkilä-Lunkaan, Teuron ja Portaan kylissä sekä kirkonkylällä 1920-luvulla
Sivumäärä: 95 s. + 1 liites.
URL: http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu01300.pdf
Tiivistelmä ja asiasanat:
Pro gradu tutkielma käsittelee nuorisoseuratoimintaa lounaishämäläisessä Tammelan kunnassa 1920-luvulla. Tutkimuksen kohteena ovat neljä tammelalaista nuorisoseuraa; Hykkilä-Lunkaan kylässä toiminut Nuorisoseura Ahjo, Tammelan kirkonkylän tuntumassa toiminut Nuorisoseura Aura, Teuron Nuorisoseura Nousu ja Portaan Nuorisoseura.
Tutkielmassa vertailen Tammelan nuorisoseurojen toimijoita ja toimintaa paitsi keskenään, myös Suomen nuorisoseuroihin yleisemminkin. Vertaan näiden neljän Tammelassa toimineen nuorisoseuran toimintaa myös nuorisoseurojen keskusjärjestön Suomen Nuorison Liiton ja Hämeen Nuorisoseurain Liiton ohjeisiin siitä, millaista nuorisoseuratoiminnan kuului olla, ja pohdin, mitkä mahdollisuudet Tammelan maalaiskylien nuorisoseuroilla toimintaohjeita ja suosituksia oli noudattaa. Tutkimuksessani piirtyy esiin myös kuva siitä, millaisia toimijoita nämä neljä tammelalaista nuorisoseuraa ajan maalaisyhteisössä olivat ja millaiset suhteet niillä oli muihin järjestöihin ja yhdistyksiin paikkakunnalla.
Tutkimukseni tärkeimpinä lähteinä olivat tutkimieni nuorisoseurojen kuukausikokousten pöytäkirjat, johtokunnan kokousten pöytäkirjat, vuosikertomukset ja jäsenkirjat. Hyödynsin tutkimuksessani myös muutakin nuorisoseurojen arkistoissa säilynyttä materiaalia, kuten mm. Suomen Nuorison Liiton ja Hämeen Nuorisoseurain Liiton kiertokirjeitä. Tammelan nuorisoseurojen jäsenten ikiä, sosiaalisia taustoja sekä jäsenyysaikoja selvitin nuorisoseurojen jäsenkirjojen sekä Tammelan seurakunnan rippikirjojen avulla. Tutkimistani nuorisoseuroista on kirjoitettu kustakin myös eri laajuisia historiikkeja, ja nämä luonnollisesti täydensivät muusta arkistomateriaalista keräämiäni tietoja. Kirjallisuuden osalta päälähteitä olivat F.A. Hästeskon Suomen nuorisoseuraliikkeen historia, Jaakko Nummisen Suomen nuorisoseuraliikkeen historia I, Aukusti Ripsaluoman ja M.E. Mäen Nuorisoseuratyön opas vuodelta 1919 sekä Matti Rajamaan kirjoittama Kertomus Hämeen Nuorisoseurain Liiton 20-vuotisesta toiminnasta 1906-1926.
Kuten Hämeessä muuallakin, myös Tammelassa nuorisoseurojen jäsenistön pääosan muodostivat talolliset ja maanomistajat sekä virkamiehistä, käsityöläisistä ja kauppiaista koostunut joukko. Vuokratilallisia sekä työ- ja palvelusväkeä oli jokaisessa neljässä seurassa mukana jonkin verran, mutta kuitenkin voidaan sanoa nuorisoseurojen olleen Tammelassa pääasiassa keskiluokkaisen väen toimintayhteisöjä. Jäsenten keski-ikä Tammelan nuorisoseuroissa oli suhteellisen korkea. Tammelan nuorisoseurat mitä ilmeisimmin olivatkin nimistään huolimatta lähinnä aktiivisessa työiässä olevan väestön toimintayhteisöjä kuin nuorisoikäisten harrastusryhmiä.
Tutkimani Tammelan nuorisoseurat olivat jäsenmääriltään hyvin tyypillisiä nuorisoseuroja. Ainoastaan Ns. Auraa voidaan kuvata melko suureksi seuraksi. Nuorisoseuratoiminta oli suhteellisen samanlaista Portaan Nuorisoseurassa, Ns. Ahjossa sekä Teuron Ns. Nousussa. Ns. Aura erosi näistä paitsi kokonsa puolesta myös muita aktiivisemmalla toiminnallaan. Verratessani näitä neljää tammelalaista nuorisoseuraa Suomen Nuorison Liiton keskimääräiseen nuorisoseuraan, kävi ilmi, että Ns. Auran toiminta oli myös monessa suhteessa hieman aktiivisempaa kuin keskimääräisen nuorisoseuran Suomessa.
Johtokuntien rooli toiminnan organisoijana ja kehittäjänä oli nuorisoseuroissa hyvin suuri. Ohjeita ja tukea Suomen Nuorison Liitolta ja Hämeen Nuorisoseurain Liitolta nuorisoseurat saivat todella paljon, niin kirjeitten muodossakin kuin kiertävien neuvojienkin välityksellä. Nuorisoseuraliikkeen kasvatusohjelman ydinasiat; edistysusko, itsekasvatus, säätyrajoituksen poistaminen, kristillissiveellinen elämäntapa ja isänmaallisuus ovat kaikki jossakin määrin havaittavissa Tammelan nuorisoseurojen toiminnasta. Kuitenkin jotkin nuorisoseuraliikkeen hyvin keskeisinä pidetyt asiat, kuten opintotoiminta ja erilaiset alaosastot olivat Tammelassa melkoisen alkeellisessa vaiheessa vielä 1920-luvulla. Tammelan nuorisoseurat tekivät yhteistyötä paikkakunnan muiden järjestöjen kanssa. Tavallisin yhteistyön muoto oli tapahtumien järjestäminen toisen järjestön seuratalolla.
Käsitykseni mukaan Tammelan nuorisoseuroilla oli hyvin merkittävä asema paikallisyhteisössään. Tarjosivathan nuorisoseurat niin nuorisolle kuin vanhemmallekin väelle sellaisia harrastus- ja toimintamahdollisuuksia, joita kylillä ei ilman nuorisoseuraa välttämättä olisi ollut. Useat Tammelan nuorisoseurojen ulkopuolisetkin ihmiset osallistuivat seurojen toimintaan esim. iltamien yleisönä tai talkoisiin osallistumalla. Nuorisoseurat epäilemättä tällä tavoin loivat kylissä tietynlaista omaleimaista paikalliskulttuuria ja yhteishenkeä. Näin ollen niillä lienee ollut jonkinlainen merkitys kylien identiteetillekin. Tammelan nuorisoseurojen voidaan myös sanoa olleen omissa kylissään niiden toimijoiden joukossa, joiden keskeisenä tehtävänä pidettiin kansallishengen sekä raittiusaatteeseen suopeasti suhtautuvan kansan kasvattamista.