lentävä kirvesmies kirjoitti:Lemmi. Ehkä pitäisi aloittaa Krimin historiaan tutustuminen, ajalta ennen vedenpaisumusta.
Tapio Onnela ehdotti Krim-asiantuntijaksi Kalle Kniivilän kirjaa "Krim on meidän". Kniivilä kirjoittaa krimin tataareista, heidän olevan Krimin "alkuperäisiä asukkaita". Kniivilältä on tosin jäänyt huomaamatta, että Krimin tataarit eivät ole yksi yhtenäinen kansanryhmä, vaan ovat jakautuneet eri aikoina saapuneiden ryhmien mukaan.
25 km Simferopolista itään sijaitsee Kiik Kobanin luola josta on löydetty Neandertalilaisten jäänteitä, ajalta noin 100 000 vuotta ennen "akuperäisasukkaiden" saapumista. 5-6 tuhatta vuotta sitten aluella vaikutti Kemi-obinskin kulttuuri.
Ensimmäiset Kreikkalaiset siirtokunnat ajoittuvat aikaan 600v ennen ajanlaskun alkua. Juutalaisasutusta 100 luvulla eaa. Tämän Juutalaisasutuksen "alkuperäisasukkaat hävittivät toisen maailmansodan aikoihin.
Rooman hallinnassa Krim (Rooma) oli vuodet 100 eaa - 300. Sen jälkeen saapui itäslaaveja sekä gootteja.
400 luvulla Hunneja rannikolle. 600 luvulla ainakin Mongoleja, kansoja siperiasta ja Volgalta.
700 luvulla Bolgaareja, sekä Kreikankielistä väestöä. (krimin Kreikkalaiset puhuvat tänäpäivänä, niinsanottua antiikin kreikkaa ja helleenistä Kreikkaa, eivätkä ymmärrä toisiaan).
800 - 1000 luvuilla Hasaareja, ortodoksijuutalaisia (Krimtsakit), Turkmeeneja. 1100 - 1300 luvuilla itäslaaveja. 1200 luvulla Mongolialais Tataarivalloitus. (todennäköisesti nämä tataarit ovat niitä "alkuperäisasukkaita").
1400 luvun lopulla Turkkilais tataarinen valloitus Kultaisen ordan kaatumisen jälkeen. Ehkä "alkuperäisasukkaat2 saapuivatkin silloin?
Tämä ei ole läheskään kaiken kattava lista Krimin asutuksesta. Mutta keitä ne ovatkaan Krimin alkuperäiset asukkaat. En tiedä ja tietääkö sitä varmasti kukaan. Joku voi nimetä joihinkin tarkoitusperiinsä sopivan. Mutta...
Jatkan vielä hieman uudemmalla historialla. Eli Krimin niemimaan liittäminen Ukrainan yhteyteen 1954.
Tästähän käytetään nimitystä Hrutsevin lahja.
Itse liitos hyväksyttiin 19.2.1954 korkeimman neuvoston kokouksessa. Edeltäneissä keskusteluissa muunmuassa O.V. Kuusinen kannatti ajatusta.
Liittämisen (joka silloisen Neuvostoliiton aikana, oli lähinnä vastaava tapahtuma, kuin meidän kuntaliitokset) hyödyiksi katsottiin Krimin talouden kehittäminen. Kehittäminen vaatii kuljetusyhteyksiä, niin tieverkon, kuin rautateiden ja sähköverkon rakentamista, joka on mahdollista ainoaa maayhteyttä hyödyntäen.
Myös ja ennenkaikkea niemimaan maatalouden kehittäminen vaatii vettä, johtuen keskiylängön kuivuudesta. Keskiosia oli jossanmäärin pyritty kastelemaan pohjavedellä, jota, vaikka on runsaasti, sen suolaantuminen on ongelma.
vesihuolto oli suunnitelmien mukaan tarkoitus ratkaista kanavoimalla. Ajatus oli jo syntynyt 1833 vuonna, mutta ei toteutunut.
Severo-krimskin kanavan rakentamispäätös oli tehty 1950 ja tätä tarkoitusta parhaiten palveli Krimin liittäminen Ukrainaan.
Kanavan rakennustyöt aloitettiin 1955 ja saatettiin kokonaisuudessaan päätökseen 1971. Itse pääkanavan 402 km, siihen kuuluu laaja haaraverkosto.
Neuvostoliiton hajoamisen ja yksityistämisen seurauksena verkosto on jo rappeutunut lähes käyttökelvottomaksi, eikä Kiovan hallinnon kanavan sulkeminen 2014 juuri vaikuttanut toimintaan.
Kanavan merkityksestä kertoo esimerkit Krimin viinin viljelyn kehityksestä. Kun 1913 Krimillä viljeltiin viinirypäleitä 25 tuhannella hehtaarilla, oli viljelyala vuonna 1940 58 tuhatta hehtaari, 1965 vuonna 628 tuhatta hehtaaria. Gorbatsovin raittiuskampanjan tuloksena 1985 221 tuhatta hehtaaria ja taas 1990 se oli jälleen 660 tuhatta hehtaaria. 1999 112,3 tuhatta hehtaaria.