Se, että USA on ratifioinut NATO:n perustamiasiakirjan, ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että NATO:n artikla V automaattisesti takaisi USA:n osallistumisen sotaan (https://www.washingtontimes.com/news/20 ... ows-power/).Lemmi kirjoitti: ↑11.02.16 22:11Luulen että sopimuksen mukaan noin voi olla ja mahdollisesti joissakin tilanteissa sopimus toteutetaan. Kerran on kai ollut tilanne, jossa Nato-maahan on hyökätty ja sopimuksen turvatakuun käytöstä on neuvoteltu, mutta hyökkäyksen kohteeksi joutunut maa ei halunnut käyttää turvatakuuta.Veikko I Palvo kirjoitti:Ainoastaan Naton jäsenet hyötyvät Naton turvallisuustakuista.
Uskon, että turvatakuuta saatettaisiin käyttää jos Nato-maa joutuu hyökkäyksen kohteeksi, mutta ehkä ei silloin kun Nato-maa itse hyökkää johonkin toiseen maahan, jolloin hyökkäystä varten luodaan erillinen liittouma, jossa voi olla mukana Nato-maita ja Natoon kuulumattomia maita.
Asiat harkitaan aina yksitellen. Toisaalta on niinkin, että kyseinen artikla ei sido myöskään jäsenmaita. Ennen hyökkäystä Irakiin USA vetosi kyseiseen artiklaan, mutta vain Englanti vastasi silloin kutsuun.
Suomihan ei 1990-luvulla voinut liittyä NATOon, koska silloin edellytyksenä oli, että Suomen joukot vastaisivat Baltian puolustuksesta. Silloinen perustuslakimme kielsi joukkojemme lähettämisen ulkomaille. No, nyt se asia on korjattu.
Miksi Suomen sitten pitäisi lähettää joukkoja Baltiaan ollessaan NATO jäsen? Syy lienee se, että vuonna 1944 Suomi petti Saksan, vaikka oli tehnyt sen kanssa sitovan Ribbentrop-Ryti-sopimuksen. Meidän historiankirjoituksemme suhtautuu asiaan varsin innostuneesti: Älytimme Adolf Hitleriä. USA:n näkövinkkelistä katsottuna siinä kuitenkin voi olla vähemmän innostava puoli. Haluaako USA tulla jonkin pikkuvaltion pettämäksi? Siihen yksi keino voisivat olla panttijoukot Baltiassa. Silloin Suomen rintamalinja Venäjän suuntaan kasvaisi nykyisestä 1350 km:stä noin 2000 km:iin. Voisi kuvitella, että se olisi valtiollisille päättäjillemme syvällisen pohdinnan paikka.
Joku aika sitten presidentti Niinistö ja puolustuministeri Niinistö liputtivat Ahvenanmaan demilitarisoinnin purkamisen puolesta. Presidentti Niinistö arveli, että se olisi Suomen ja Ahvenanmaan kahdenkeskinen asia. Teema kuitenkin poistui keskustelusta varsin pian. Voisi olettaa, että USA:lle (ja NATO:lle) sopisi sotilastukikohta Ahvenamaalla. Jopa niin, että Suomen ei enää tarvitsisikaan lähettää panttijoukkoja Baltiaan. Toisaalta voisi kuvitella, että Venäjää ehkä ärsyttäisi mahdollisuus, että Ahvenamaalle tulisi NATO:n sotilastukikohta.